Diplomityö, Mikael Leinonen: SRI-arviointi haastattelumuodossa (2023)
SRI (Smart Readiness Indicator) eli rakennusten älyindikaattori on Euroopan komission Energiatehokkuusdirektiivistä (EPBD) lähtöisin oleva rakennusten älyvalmiutta mittaava menetelmä. SRI:n tarkoituksena on kartoittaa Euroopan eri rakennusten automaation tasoja, ja täten arvioida esimerkiksi rakennusten valmiutta liittyä älykkääseen sähköverkkoon. Vaikka SRI käsitteleekin rakennusten älyvalmiutta, on taustalla rakennusten energiatehokkuuden kehittäminen – lisäämällä rakennusten kykyä kierrättää tai varastoida sähkön hukkatuotantoa, jakaa sähköntuotantoa sähköverkkoon tai yksinkertaisesti minimoimalla sähkönkulutus rakennuksessa.
SRI on ollut kehityksessä Euroopan komission tuella vuodesta 2018 asti, ja vuonna 2023 Euroopan komissio suoritti kansainvälisen testausvaiheen. Testausvaiheessa Suomessa suoritettiin satoja SRI-arvioita eripuolella maata, erilaisille rakennuksille eri tahojen puolesta. Tarkoituksena oli kerätä dataa sekä rakennuksista että SRI-arviointimenetelmästä itsessään. Perinteinen SRI-arvio vaatii arvioitsijan keräävän todenteet kaikista rakennuksen laitteista sekä järjestelmistä ja niiden toiminnasta. Testausvaiheen valmisteluissa heräsi kysymys, olisiko SRI-arvioita mahdollisuus suorittaa paremmin: pienemmällä vaivalla tai suuremmalla mittakaavalla?
Keskustelussa heräsi esille mahdollisuus SRI-arviointien suorittamisesta haastatteluna. Haastatteluna toteutetussa SRI-arviossa säästettäisiin aikaa ja vaivaa, mutta saatujen tulosten laatu ja varmuus oletetusti tulisi kärsimään, todenteiden puutteen vuoksi. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, kuinka SRI-arvio toimii haastattelun muodossa, ja kuinka se vertautuu perinteisin menetelmin toteutettuun SRI-arvioon. Lisäksi halutaan yleisellä tasolla tutkia, kuinka SRI soveltuu suomalaiseen rakennuskulttuuriin.
Tutkimustyö toteutettiin kirjallisuustutkimuksena sekä laadullisena tutkimustyönä, jossa kerättiin dataa haastattelujen muodossa. Kirjallisuustutkimuksessa perehdyttiin ilmastonmuutokseen sekä SRI:n taustaan ja toimintaan. Laadullinen tutkimustyö oli kolmessa eri osassa: yksi yksittäinen SRI-arvio, yksi yksittäinen haastattelu sekä yksi suuren mittakaavan haastattelu. Haastattelut tallennettiin myöhempää analyysia varten, ja saatu data kerättiin taulukoihin visualisoitavaksi. Haastateltavien antamat vastaukset olivat lähes kaikki varmoja, ansaiten noin 2,5 varmuusasteen asteikolla 0-3.
Tutkimustyön tuloksena todetaan, että vaikka kyseessä on tehokas ja vaivaton tapa kerätä SRI-taulukon tiedot rakennuksista, ei tätä dataa voida koskaan käyttää todellisessa arviossa tietojen helpon väärentämisen vuoksi. Jotta SRI-arviolla on arvoa, tulee arvioitsijan saada todenteet järjestelmien ja laitteiden olemassaolosta sekä toiminnasta. Mahdolliset keinot hyödyntää haastatteluna suoritetun SRI-arvion tuloksia on joko ennakoida arvion edistymistä, tai suorittaa arvio haastatteluna ja tämän jälkeen täydentää tiedot keräämällä todenteet rakennuksesta toisena ajankohtana.
SRI soveltuu varsin hyvin Suomen rakennuskulttuuriin, muutamia ongelmia lukuunottamatta. Kaukolämpö sekä dynaaminen ulkovaippa aiheuttavat suurimpia ongelmia suomalaisessa rakennuskulttuurissa, ja niiden korjaaminen vaatii suuria rakenteellisia muutoksia SRI-taulukkoon.