STEKin seuraavan, vuoden 2027 käynnistyvän rahoitusohjelman suunnittelu käynnistettiin sidosryhmäillassamme marraskuun alussa. Paikalla oli kutsuttuna kuutisenkymmentä sähköistyksen ja energiamurroksen asiantuntijaa, STEKin rahoituksen saajaa sekä muita samaa aihepiiriä rahoittavia.
Illan ohjelma koostui kahdesta paneelista, joissa ensimmäisessä pureuduttiin siihen, mistä sähköistymiseen ja energiamurrokseen liittyvästä aiheesta tarvitsisimme lisää tutkimustietoa. Aiheesta oli keskustelemassa Oulun Yliopiston Kerttu Saalasti Instituutin tutkimusjohtaja Teresa Haukkala sekä VTT:n Jussi Manninen. Jälkimmäinen paneelin aiheena oli tutkimuksen ja innovaatioiden kaupallistamisen haasteet, ja keskustelijoina Hamed Badihi Tampereen yliopistosta, sijoittajan näkemystä avasi Innovestor -partneri Tommi Äijälä.
Mistä tarvitsemme uutta tietoa?
Monet energiamurrosta hidastavat esteet tunnetaan jo: esimerkiksi hitaat lupaprosessit, poliittisen toimintaympäristön epävarmuus ja investointeihin liittyvät riskit. Teresa Haukkala haastoikin pohtimaan, kysymmekö tutkimuksessa edelleen kysymyksiä, joihin jo tunnemme vastaukset. Esteiden tunnistamisen sijaan pitäisi päästä tutkimaan sitä, miten jo tunnistetut esteet voidaan käytännössä poistaa.
Jussi Manninen nosti esiin epävarmuuden siitä, mitkä teknologiat tulevat lopulta menestymään. Epävarmuus hidastaa investointeja, mutta samalla tarvittava tieto syntyy juuri pilotointien, demonstraatioiden ja investointien kautta. Mitä myöhemmin investoinnit käynnistyvät, sitä myöhemmäksi siirtyy myös uusien ratkaisujen käyttöönotto.
Esimerkiksi hän nosti Chilen, jossa erinomaiset aurinko- ja tuulivoimaolosuhteet sekä energiantuotannon lähellä sijaitseva teollisuus luovat näennäisesti hyvät edellytykset sähköistymiselle. Muutos ei silti tapahdu itsestään. Jos olemassa oleva järjestelmä toimii, miksi sitä muutettaisiin? Kuka kantaa investoinnin riskin ja rakentaa tarvittavan infrastruktuurin?
Kysymys onkin siitä, onko uuden teknologian käyttöönotolle riittävät edellytykset ja kannustimet.
Teknologia tarvitsee ympärilleen myös markkinan
Manninen korosti myös markkinanäkymän merkitystä. Yrityksiä kannustetaan panostamaan tutkimukseen ja kehittämään uusia ratkaisuja, vaikka niiden tulevasta kysynnästä ei välttämättä ole vielä riittävää varmuutta. Ilman uskottavaa näkymää markkinoista yrityksen on vaikea perustella suuria TKI-investointeja.
Tämä nostaa kiinnostavan kysymyksen myös STEKille: voisiko rahoituksella vahvistaa markkinanäkymää ja siten madaltaa yritysten kynnystä investoida uusiin ratkaisuihin?
Teresa Haukkala ehdotti tutkimuskohteeksi hyvin konkreettista kysymystä: miksi teknologisesti toteuttamiskelpoinen ja taloudellisesti kannattava ratkaisu otetaan käyttöön yhdessä ympäristössä mutta ei toisessa? Keskustelussa tästä jalostui ajatus tutkimus- ja innovaatiotoiminnan pelikirjasta, jossa onnistuneita ja epäonnistuneita tapauksia vertailemalla tunnistettaisiin, millä edellytyksillä uudet ratkaisut saadaan toimimaan erilaisissa toimintaympäristöissä ja kulttuureissa?
Manninen mainitsi lopuksi energiatehokkuuden, joka on viime vuosina jäänyt energiamurroskeskustelussa vähemmälle huomiolle. Kiinnostava tutkimuskysymys olisi esimerkiksi se, miten energiatehokkuuden parantamisella voitaisiin vähentää energiajärjestelmän tarvitsemien arvokkaiden mineraalien määrää. Myös energiajärjestelmän joustosta tarvitaan lisää tietoa sähkön riittävyyden ja kohtuullisen hinnan varmistamiseksi.
Innovaatioiden pullonkaula tulee vastaan tutkimuksen jälkeen
Illan toisessa paneelissa näkökulma siirtyi siihen, mitä tapahtuu, kun tutkimuksessa syntynyt ratkaisu pitäisi saada käyttöön ja markkinoille.
Hamed Badihi nosti keskeisiksi haasteiksi teknologioiden käyttöönoton, integroinnin ja skaalaamisen. Tommi Äijälä tarkasteli samaa kysymystä markkinoiden näkökulmasta: innovaatiolla täytyy olla todellinen ongelma ratkaistavanaan ja asiakas, joka on valmis maksamaan ratkaisusta.
Tutkimuksen ja markkinoiden pitäisi siksi kohdata nykyistä aikaisemmin. Badihi korosti, että etenkin soveltavassa tutkimuksessa asiakkaan tarve pitäisi ymmärtää jo tutkimuksen alkuvaiheessa. Hänen mukaansa tutkimuksesta innovaatioon johtava ketju toimii Suomessa melko hyvin demonstraatiovaiheeseen, noin TRL 6–7:ään asti. Sen jälkeen eteneminen muuttuu vaikeammaksi.
Tommi Äijälä sijoitti yhden merkittävän pullonkaulan vielä lähemmäs liiketoimintaan siirtymisen alkua. Siinä vaiheessa ratkaisulla ei välttämättä vielä ole asiakkaita, kun vasta selvitetään, ratkaiseeko se todellisen ongelman riittävän hyvin ja kilpailukykyisesti. Tässä kohden yksityisen pääoman saaminen voi olla vaikeaa. Kun teknologiaa on pilotoitu ja ensimmäiset asiakkaat ovat valmiita maksamaan ratkaisusta, epävarmuus pienenee ja yksityisen rahoituksen saaminen helpottuu.
Voisiko STEK pienentää ensimmäisen käyttöönoton riskiä?
Keskustelussa nousi vahvasti esille uuden teknologian varhaiseen käyttöönottoon liittyvien riskien pienentäminen mahdollisena rahoituksen kohteena.
Badihi ehdottikin, että STEK voisi suunnata rahoitusta ratkaisuihin, jotka pienentävät uuden teknologian varhaiseen käyttöönottoon liittyviä riskejä ja auttavat eri teknologioita toimimaan yhdessä osana energiajärjestelmää. Hän näki STEKille mahdollisen paikan Suomen Akatemian rahoittaman tutkimuksen ja lähemmäs innovaatioita suuntautuvan Business Finland -rahoituksen välissä.
Äijälä päätyi samansuuntaiseen ajatukseen. Erityisesti ensimmäisen asiakkaan riskiä pienentävät toimet voisivat auttaa uusia ratkaisuja siirtymään tutkimuksesta ja pilotoinnista todelliseen käyttöön.
Rahoituksen näkökulmasta kiinnostava kohta löytyy siis vaiheesta, jossa teknologiaa on jo kehitetty, mutta sen toimivuus, asiakastarve tai kaupallinen potentiaali pitää vielä osoittaa käytännössä.
Yksittäisistä teknologioista kohti toimivaa energiajärjestelmää
Toinen keskustelussa vahvasti esiin noussut näkökulma oli tarve tarkastella energiamurrosta järjestelmätasolla.
Badihi nosti esiin tarpeen tarkastella sähköä, lämpöä, liikennettä, markkinoita ja ihmisten käyttäytymistä yhtenä kokonaisuutena. Uusiutuvan energiantuotannon kasvaessa myös energiajärjestelmän joustavuuden merkitys kasvaa. Tutkimusta tarvitaan muun muassa tekoälyn hyödyntämisestä monimutkaisten energiajärjestelmien mallintamisessa sekä pitkäaikaisesta ja kausittaisesta energian varastoinnista.
Samalla hän haastoi pohtimaan, kuinka pitkälle yksittäisiä teknologioita kannattaa enää optimoida irrallaan kokonaisuudesta. Teknologinen ratkaisu ei yksin riitä, jos sillä ei ole uskottavaa polkua käyttöönottoon ja osaksi toimivaa energiajärjestelmää.
Energiamurros tarvitsee siis uusien teknologioiden rinnalle kykyä yhdistää jo olemassa olevia ratkaisuja älykkääksi, joustavaksi ja häiriöitä kestäväksi kokonaisuudeksi.
Mistä vuoden 2027 rahoitusteemaa lähdetään rakentamaan – jaa näkemyksesi
Sidosryhmäillan keskustelu oli lähtölaukaus STEKin seuraavan rahoitusohjelman teeman etsinnässä. Siellä nostettiinkin esiin kysymyksiä, joiden ympärille tulevaa rahoitusta voisi olla perusteltua rakentaa.
Myös osallistujat pääsivät jakamaan näkjemyksiään verkossa.
Pääset lukemaan ehdotuksia sekä jättämään omia ajatuksiasi LINKISTÄ ALTA
Esiin nousivat:
- Jo tunnistettujen energiamurroksen esteiden ratkaiseminen: ei enää pelkästään sen tutkiminen, mikä muutosta estää, vaan miten esteitä voidaan käytännössä poistaa.
- Tutkimuksesta käyttöönottoon johtavan ketjun vahvistaminen: miten lupaavat tutkimustulokset ja teknologiat saadaan etenemään demonstraatioista todelliseen käyttöön ja kaupallistamiseen.
- Varhaisen käyttöönoton riskien pienentäminen: miten ensimmäisten pilottien, asiakkaiden ja markkinoiden syntymistä voidaan vauhdittaa.
- Energiajärjestelmän kokonaisuuden kehittäminen: miten jousto, energiatehokkuus, resilienssi, eri teknologiat, energiasektorit ja käyttäjät saadaan toimimaan paremmin yhdessä.
Keskustelut voisi summatta havaintoon, ettei energiamurros etene vain kehittämällä uutta teknologiaa. Yhtä tärkeää on ratkaista, miten tutkimustulokset ja jo olemassa olevat teknologiat saadaan käyttöön, osaksi toimivaa energiajärjestelmää ja edelleen markkinoille.
Näitä näkökulmia STEK vie eteenpäin, kun vuoden 2027 rahoitusohjelman teemaa seuraavaksi tarkennetaan.