Rakennusten älykkyyden arviominen on viime vuosina puhututtanut laajalti suomalaisia ja eurooppalaisia kiinteistöjen parissa työskenteleviä. Nykyisessä Rakennusten energiatehokkuusdirektiivissä on säädetty erityisestä rakennusten älyvalmiutta arvioivasta menetelmästä (Smart Readiness Indicator, SRI).
Pian voimaan tulevassa energiatehokkuusdirektiivin EPBD:n päivitetyssä versiossa SRI on todennäköisesti saamassa merkittävän roolin rakennusten energiatodistuksen rinnalla. Älykkyyden arviointia on kaavailtu pakolliseksi suuremmille ei-asuinrakennuksille.
SRI:ssä arviointi keskittyy siihen, miten rakennukset sopeutetaan tulevaisuuden tarpeisiin käyttäjien ja etenkin vaihtelevan energiantuotannon näkökulmasta. Arvio kohdistuu siis ennen kaikkea ”konepellin alla” olevaan älykkyyteen. Arvionnissa ei huomioida kaikkea rakennuksessa olevaa älykkyyttä, kuten erilaisia turvajärjestelmiä tai puhtaasti käyttäjien avuksi tehtyjä sisäpaikannusjärjestelmiä.
Euroopassa on meneillään muutamia SRI:n testaushankkeita, joista yksi on käynnistetty Suomessa. Testauksen tavoitteena on selvittää, miten arviontimenetelmä voisi soveltua käytettäväksi suomalaisissa rakennuksissa ja täkäläisissä olosuhteissa. Testauksen toteuttaa ympäristöministeriön toimeksiannosta Motiva.
Aalto yliopistossa on SRI:n teemoihin liittyen oltu kehityksen etunenässä. Jo arviontimenetelmää valmisteltaessa toteutimme hankkeen, jonka tulosten perusteella menetelmää muokattiin soveliaampaan suuntaan. Viime aikoina Aallon älyrakentamisen ryhmässä on tuotettu ja valvottu useita diplomitöitä, joissa älyindikaattoria on tarkasteltu eri näkökulmista. Osa töistä on liitetty tavalla tai toisella osaksi kansallista testaushanketta.
Mikael Leinonen tarkasteli omassa työssään SRI – arvionnin laatimista rakennusta hallinnoivaa tai käyttävää tahoa haastattelemalla. Arvionnin tekeminen todettiin mahdolliseksi myös ilman varsinaista kohdekierrosta. Johtopäätöksenä oli kuitenkin, että arvioitsijan on oltava vahva ammattilainen, jonka on tarvittaessa osattava ohjata keskustelua oikeaan suuntaan ja kysyä oikeita asioita. Kiinteistön käyttäjä tai omistaja voivat kyllä olla hyvin perillä rakennuksen ominaisuuksista pääpiirteissään, mutta varsinaisen arvioinnin tekeminen vaatii myös paljon osaamista rakennuksen automaatiosta.
Jaakob Kyllönen tutki omassa lopputyössään SRI:n vaikutusta ja menetelmän soveltuvuutta liikerakennuksissa. Työssä menetelmää sovellettiin muutamiin liikerakennuksiin. Johtopäätöksissä todetaan, että ”SRI voisi kannustaa ja ohjata suunnittelua hyödyntämään älykkäitä ratkaisuja niin, että rakennusten aiheuttamaa ilmastokuormitusta saataisiin vähennettyä.”
Jaakob Kyllösen työ palkittiin Sähkö- ja teleurakoitsijaliiton myöntämällä Hyvä opinnäytetyö -stipendillä. Palkinnon lahjoitti Schneider Oy. Jaakob teki työnsä Ramboll Finlandin palveluksessa ja työn valvojana toimi työelämäprofessori Jaakko Ketomäki Aallosta.
Tommi Penttilä haastatteli omassa tutkimuksessaan suomalaisia talotekniikan ammattilaisia. Haastattelujen perusteella hän teki johtopäätöksiä nykyisen talotekniikan suunnittelutavan soveltuvuudesta SRI-arvioinnille. Johtopäätöksenä oli, että uusien rakennusten suunnittelukäytännöt mahdollistavat korkeiden SRI-pisteiden saavuttamisen arvionnin monella osa-alueella. Puutteita on erityisesti energian varastoinnissa ja energian käytön ohjaamisessa.
Kokonaisuutena rakennusten älyindikaattori on mielenkiintoinen työkalu, josta toivottavasti tulee rakentamisen suunnittelua ohjaava menetelmä. Menetelmän käyttöönotossa jäsenmailla on paljon liikkumavaraa siinä, mitä rakennuksesta arvioidaan ja miten tuloksia painotetaan. Tämän liikkumavaran järkevään käytöön nämäkin Aallossa tehdyt selvitykset tuovat oivallista lisätietoa.
Teksti: Jaakko Ketomäki
