Hae sivustolta

Mitä etsit?

Energiajärjestelmän sähköistäminen kaupungeissa ECADEC

Hiilidioksidipäästöjen alentaminen kaupungeissa edellyttää laajaa energiajärjestelmän sähköistymistä, joustojen hyödyntämistä ja energiansäästöä. Tämä koskee niin energiajärjestelmiä, rakentamista kuin liikennettä.

Tampereen yliopiston vetämässä laajassa Energy community as a driver of electrified city (ECADEC) – hankkeessa peruslähtökohtana on oletus, että energiamurroksen toteuttaminen edellyttää uudenlaista verkottunutta liiketoimintaa sektori-integraation kaikkien yritys- ja asiakasosapuolten välillä.

Kokonaistarkastelu tuo synergiaetuja

Sähköistyminen luo uusia haasteita kansallisella, alueellisella ja yksilöiden tasolla, ja siksi kokonaisjärjestelmä olisi suunniteltava ja hallittava uudenlaisilla ratkaisuilla, malleilla ja prosesseilla. Hankkeessa tutkitaankin, kuinka energiayhteisö ja sektori-integraatio muuttavat kaupungin energiajärjestelmää, infrastruktuuria ja sen organisointia.

Organisoimalla energiajärjestelmä kokonaisuutena voidaan saavuttaa synergiaetuja, jotka alentavat hiilidioksidipäästöjä vaarantamatta liiketoimintaa. Tavoitteena on löytää keinot, joilla hiilidioksidipäästöihin voidaan kokonaisuuden kannalta vaikuttaa tehokkaimmin ja kuinka kansalaiset saadaan osallistumaan prosessiin ja osaksi hiilineutraalin siirtymän saavuttamista.

Ratkaisua haetaan kokonaiskonseptista

Projektin tuotoksena syntyy kokonaiskonsepti energiayhteisöjen ja muiden toimijoiden vuorovaikutuksesta kaupunkien hiilidioksidipäästöjen alentamiseksi. Tämä sisältää mekanismit energiayhteisön synnyttämiseksi ja organisoimiseksi, niiden suunnittelemiseksi ja hallitsemiseksi yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa.

Energy community as a driver of electrified city (ECADEC) muita toteuttajatahoja ovat TAMK, Tampereen Ammattikorkeakoulu ja VTT.

Projektia rahoittavat STEKin ohella myös Business Finland, Lempäälän Lämpö, Tampereen Sähkölaitos, IGL Technologies, Sähkötutkimuspooli, Porin Energia, Elenia, Paikallisvoima, Siemens, ABB, Trimble ja Suomen Yliopistokiinteistöt.

Yhteyshenkilö: Sami Repo, Tampereen Yliopisto
Hankkeen kesto: 2023 – 2026

Tulevaisuuden talotekniikan tarpeet ja mahdollisuudet

”Tulevaisuuden talotekniikan tarpeet ja mahdollisuudet” -projektin tavoitteena on kehittää syksyllä 2027 alkavan rakennustekniikan DI-ohjelman talotekniikan opintosuunnan sisältö yhteistyössä alan toimijoiden kanssa. Projektilla pyritään vastaamaan erityistarpeisiin ja osaamiseen, joita lisääntyvä regulaatio tuo rakentamiseen ja talotekniikka-alalle.

EU:n ilmastotavoitteet ja talotekniikan merkitys

EU:n tavoitteena on saavuttaa hiilineutraalisuus vuoteen 2050 mennessä. Rakennukset aiheuttavat yli 30 % kasvihuonepäästöistä ja 40 % energiankulutuksesta, joten talotekniikalla on keskeinen rooli hiilineutraalin tulevaisuuden rakentamisessa. Ala kehittyy nopeasti energiamurroksen myötä.

Talotekniikka 2030 -hankkeen loppuraportin mukaan EU-regulaation energiatoimenpiteiden vaikutus talotekniikkaan Suomessa on arvioitu olevan noin 5,6 miljardia euroa. Jos toimenpiteet alkavat vuonna 2026, markkinavaikutus on noin 630 miljoonaa euroa vuodessa. Henkilötyövuosien tarve on noin 85 000, mikä edellyttää uusia osaamistarpeita keskittyen teknologioihin, liiketoimintamalleihin ja taloteknisten järjestelmien hallintaan.

Talotekniikka-alan tulevaisuus ja osaamistarpeet

Talotekniikka-alaa uhkaa osaajapula, kun asiantuntijat eläköityvät eikä uusia kouluteta riittävästi. Suomessa talotekniikkaa ei voi opiskella pää- tai sivuaineena yliopistotasolla, joten yliopistotason koulutuksen käynnistäminen on välttämätöntä.

Tampereen yliopisto käynnistää syksyllä 2025 uuden talotekniikka painotteisen rakennustekniikan diplomi-insinöörin opinto-ohjelman. DI-ohjelma nojaa aluksi rakentamistalouden syventäviin opintoihin, mutta jatkossa koulutusta täytyy kuitenkin kehittää palvelemaan enemmän talotekniikan tulevaisuuden tarpeita.

Tulevaisuuden tarpeisiin vastaava talotekniikan koulutus

”Tulevaisuuden talotekniikan tarpeet ja mahdollisuudet” -projektin tavoitteena on kehittää syksyllä 2027 alkavan rakennustekniikan DI-ohjelman talotekniikan opintosuunnan sisältö yhteistyössä alan toimijoiden kanssa. Projekti käynnistyy kirjallisuus- ja kyselytutkimuksella talotekniikka-alan osaamistarpeista. Työpajatyöskentelyä hyödynnetään alan asiantuntijoiden kesken, ja projektissa järjestetään seminaareja sekä luodaan väliraportteja kurssien laadinnan tueksi.

Projektin aikana seurataan myös nykyistä maisteriohjelmaa ja kehitetään opintojen sisältöä vastaamaan paremmin osaamistarpeita. Tuloksena syntyy ajantasainen ja tulevaisuuden tarpeisiin vastaava talotekniikan opintosuunnitelma, joka käynnistetään syksyllä 2027. Tämä tukee alan kehittymistä ja varmistaa osaajien riittävyyden, edistäen EU:n ilmastotavoitteiden saavuttamista ja vahvistaen Suomen asemaa talotekniikan edelläkävijänä.

Yhteyshenkilö: apulaisprofesssori Piia Sormunen
Rakennetun ympäristön tiedekunta
Rakennustekniikka
Tampereen Yliopisto

Value for Flexibility (V4F) -projekti

Kustannustehokkaita ratkaisuja sähköenergiajärjestelmän joustavuuteen

V4F -projektin tavoitteena on tutkia ja kehittää uusia kustannustehokkaita ja kestäviä ratkaisuja, joilla lisätään sähköenergiajärjestelmän joustavuutta. Tarkasteltavia ratkaisuja ovat mm. uudenlaiset tukkusähkömarkkinan ja reservimarkkinoiden markkinamallien elementit ja tuoterakenteet, joilla tehostetaan jouston markkinalle osallistumista valtakunnallisilla markkinapaikoilla, paikalliset joustomarkkinat, joita myös jakeluverkkoyhtiöt voivat hyödyntää osana uutta verkkoliiketoimintamallin joustokannustinta, sekä uudenlaiset palvelu- ja liiketoimintamallit asiakkaiden joustavuuden parantamiseksi ja kustannusten ja riskien oikeudenmukaiseen jakoon. Joustoresursseina tarkastellaan sekä teollisen mittakaavan prosesseja (prosessiteollisuus ja suuret lämpöpumput) että pienempiä resursseja (pk-yritykset ja kotitaloudet). Joustoresurssien kohdalla kehitetään ratkaisuita joustojen mallinnukseen ja verifiointiin.

Tutkimusprojektin toteuttavat yhteistyössä LUT-yliopisto ja Tampereen yliopisto, joista on mukana yhteensä kuuden professorin tutkimusryhmät.

Tutkimusprojektin päärahoittajana on Business Finland, ja projektin rahoitukseen sekä ohjausryhmän työskentelyyn osallistuu lisäksi 24 yritystä tai organisaatiota, joista STEK ry on yksi.

Projektin verkkosivut löytyvät osoitteesta: https://www.lut.fi/fi/projektit/value-flexibility-projekti

Kiinteistötason saarekekäyttöratkaisut

Tampereen yliopiston (TAU) ja Tampereen ammattikorkeakoulun (TAMK) tutkimusryhmien yhdessä toteutettavassa tutkimusprojektissa tarkastellaan sähkönjakeluverkkoon liittyvien asiakkaiden kiinteistöverkkojen saarekekäyttökyvykkyyttä ja niiden turvallista ja luotettavaa toimintaa. 

Tutkimusprojetin tavoitteena on muodostaa kokonaiskuvaa kiinteistötason saarekekäyttöihin liittyvistä kysymyksistä ja niihin liittyvistä ratkaisuista, perusperiaatteista ja niille asetettavista vaatimuksista, sekä tehdä yksityiskohtaisempia tarkasteluja valituista saarekekäyttöön liittyvistä sähkö­teknisistä kysymyksistä.

Tutkimusprojekti jakautuu kolmeen osatehtävään:

1) Paikallisiin energiaresursseihin pohjautuvien kiinteistötason saarekekäyttöihin liittyvien tutki-muskysymyksien ja ratkaisuvaihtoehtojen kartoitus.

2) Saarekekäyttöjen sähkötekniset kysymykset, erityisesti suojausten ja sähköturvallisuuden, paloturvallisuuden, toiminnallisuuden ja sähkönjakelun luotettavuuden turvaaminen.

3) Toimenpide-ehdotukset, uuden tiedon jalkauttaminen ja yhteistyöhankkeen valmisteluл

Energiamurrokseen liittyvä moni-ilmeinen sektori-integraatio

”Sector Integration and Electric Decade” -hanke keskittyy sähköenergiaratkaisujen monialaiseen kehittämiseen. Hankkeessa syvennetään ja laajennetaan sektori-integraation teemaa, joka tarkoittaa eri energiamuotojen ja -järjestelmien yhdistämistä tehokkaaksi kokonaisuudeksi. ”Electric Decade” viittaa sähkön kasvavaan rooliin yhteiskunnan moottorina ja sen merkitykseen energiamurroksessa.

Toimintaa jatketaan aiemman yhteistyön pohjalta, vahvistamalla opetusta ja tutkimusta energia-alalla sekä edistämällä älykkäitä energiaratkaisuja. Sektori-integraatio nähdään hankkeessa laajempana kokonaisuutena, joka kattaa useita eri toimintamuotoja ja näkökulmia, edistäen monialaista osaamista ja kokonaisvaikutusten ymmärtämistä.

Sektori-integraatio -teeman lisäksi hankkeessa integroituu opetus, tutkimus ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen, ja se luo vahvan perustan tulevaisuuden energiaratkaisuille, samalla kun se edistää vähähiilistä, resurssitehokasta ja turvallista yhteiskuntaa.

Hankkeen tavoitteet

  • Syventää ja laajentaa monialaista osaamista ja koulutusta sähköenergiaratkaisujen alalla, keskittyen erityisesti sektori-integraatioon ja sähkön rooliin energiamurroksessa.
  • Jatkaa ja vahvistaa yhteistyötä Tampereen ammattikorkeakoulun ja Tampereen teknillisen yliopiston välillä, luoden vahvan perustan tulevaisuuden energiaratkaisuille.
  • Olla aktiivinen toimija yhteiskunnallisessa asiantuntija- ja osallistumistyössä, edistäen tietoisuutta ja osaamista sähköenergian merkityksestä.
  • Vahvistaa energia-alan opetusta ja tutkimusta Tampereen korkeakouluyhteisössä, vastaten samalla tulevaisuuden energiatarpeisiin ja -haasteisiin.
  • Edistää vähähiilistä, resurssitehokasta ja turvallista yhteiskuntaa, tukien älykkäiden energiaratkaisujen käyttöönottoa.

STEKin vuosittainen rahoitus: 150.000 euroa

Yhteyshenkilöt

Lehtori Kari Kallioharju, Tampereen ammattikorkeakoulu, etunimi.sukunimi@tuni.fi
Professori Pertti Järventausta, Tampereen yliopisto, etunimi.sukunimi@tuni.fi

Kotiautomaation aiheuttamat kyberturvallisuusriskit

Projektissa kartoitetaan kotiautomaatiolaitteille tyypillisiä kyberturvallisuushaavoittuvuuksia ja tarkastellaan niiden aiheuttamia riskejä energiajärjestelmän kannalta. Projektissa muodostetaan ennuste em. kyberturvallisuusriskien kehitykselle vuoteen 2030 saakka. Tutkimustulosten perusteella laaditaan suosituksia siitä, miten eri toimijat, kuten verkkoyhtiöt, aggregaattorit, tai loppukäyttäjät, voivat hallita tunnistettuja riskejä.

Projekti toteutetaan LUT-yliopiston ja Tampereen yliopiston yhteistyönä.

Projekti koostuu viidestä alla kuvatusta osatehtävästä:
1. Kotiautomaatiolaitteiden tyypillisten kyberturvallisuushaavoittuvuuksien kartoittaminen ja haavoittuvuusskenaarioiden laatiminen perustuen kirjallisuustutkimukseen ja laboratoriotesteihin
2. Haavoittuvuusskenaarioiden vaikutusten arviointi ja simulointi ja konkreettisten energiajärjestelmälle aiheutuvien kyberturvallisuusriskien kartoittaminen
3. Riskiennusteen laatiminen vuosille 2023 – 2030, jossa arvioidaan kyberturvallisuusriskien kehittymistä tämän vuosikymmenen aikana
4. Työpajatyöskentely, jossa kartoitetaan kyberturvallisuusriskien vaikutuksia ja näiden torjumista yhteistyössä toimialan asiantuntijoiden ja muiden sidosryhmien edustajien kanssa. Tutkijoiden tunnistamien riskien uskottavuutta, todennäköisyyttä ja vakavuutta testataan työpajatyöskentelyllä.
5. Toimenpidesuositukset kyberturvallisuuden edistämiseksi