Hae sivustolta

Mitä etsit?

Energiaosaaminen ajan tasalle – uutta oppimateriaalia ja koulutusta opettajille


Hanke päivittää energia-aiheiden opetuksen vastaamaan energiamurroksen vaatimuksia. BMOL ry:n ja MAOL ry:n toteuttama kokonaisuus tarjoaa opettajille ajantasaiset materiaalit ja koulutuksen, jotka vahvistavat opettajien ja myös nuorten energiaosaamista ja tukevat tulevaisuuden osaajatarpeita koko Suomessa.

Ajantasaista energiaosaamista opetukseen

Energiamurroksen ymmärtäminen edellyttää ajantasaista tietoa siitä, miten energiaa tuotetaan, jaetaan ja käytetään. Opettajat kertovat, että energia-aiheisia sisältöjä on vaikea opettaa, koska oppikirjat ja olemassa olevat materiaalit ovat usein vanhentuneita tai puutteellisia. Myös opettajien oma osaaminen kaipaa vahvistusta.

Hankkeessa kehitetään tuoreeseen tutkimustietoon pohjautuvia opetusmateriaaleja, kuten lyhyitä videoita ja toiminnallisia tehtäväkokonaisuuksia, joiden avulla energia-aiheiden opetus muuttuu selkeämmäksi ja ajantasaisemmaksi. Sisällöt sidotaan valtakunnallisiin opetussuunnitelmiin, ja ne julkaistaan avoimesti kaikille opettajille BMOL:n ja MAOL:n verkostojen kautta.

Samalla hanke tarjoaa opettajille monipuolista täydennyskoulutusta: tutkijoiden asiantuntijaluentoja, alueellisia luentoiltoja sekä lähikoulutuksia, joiden avulla opettajat saavat päivitetyn käsityksen energiajärjestelmästä ja sen muutoksista.

Hankkeen vaikutukset

Ajantasainen tieto lisää opettajien varmuutta käsitellä energia-aiheita ja tarjoaa oppilaille selkeämmän kokonaiskuvan energiajärjestelmän toiminnasta. Opettajien kautta hankkeen sisältö tavoittaa laajasti myös nuoria.

Avoimesti julkaistut materiaalit jäävät pysyvästi käyttöön. Ne ovat hyödynnettävissä vuosia eteenpäin ja täydentävät myös oppimateriaalikustantajien sisältöjä. Näin hanke parantaa opetuksen yhdenvertaisuutta, sillä kaikilla kouluilla on jatkossa mahdollisuus käyttää laadukkaita ja maksuttomia materiaaleja.

Rahoitus mahdollistaa laajan yhteistyön opettajajärjestöjen, tutkijoiden ja alan asiantuntijoiden välillä. BMOL:n ja MAOL:n vahvat verkostot tuovat rahoitukselle merkittävän vipuvaikutuksen: tiedot ja materiaalit leviävät nopeasti koko maahan ja pysyvät käytössä vielä hankkeen päättymisen jälkeen.

Kohti energiaosaavaa tulevaisuutta

Hanke rakentaa perustaa suomalaiselle energiaosaamiselle: opettajien lisääntynyt osaaminen, avoimet materiaalit ja paraneva opetuksen laatu vahvistavat nuorten käsitystä energiajärjestelmästä ja sen tulevaisuuden mahdollisuuksista. Samalla hanke tukee sitä, että yhä useampi nuori löytäisi tiensä energia-alan opintoihin ja ammatteihin – ja Suomi saisi niitä osaajia, joita energiamurros välttämättä vaatii.

Hanke käynnistyy helmikuussa 2026 ja päättyy vuoden 2027 lopussa. Tuloksena syntyy seitsemän teemallista tehtäväpakettia, opetusvideoita sekä laaja koulutustarjonta opettajille eri puolilla Suomea. Hankkeessa tuotetut materiaalit julkaistaan osoitteessa toivoajatoimintaa.fi.

Yhteyshenkilö:
Pinja Sipari
BMOL ry

Energiatulevaisuuden kulmatolpat

Energiatulevaisuuden kulmatolpat on strateginen hanke, jonka tavoitteena on vahvistaa Suomen tietopohjaa ja ennakointikykyä puhtaan energiasiirtymän tueksi. Hankkeen tarkoituksena on luoda tieteeseen perustuva kehys, joka auttaa hahmottamaan skaalautuvia ratkaisuja energiasiirtymään ja tukee yritysten sekä julkisen sektorin strategista päätöksentekoa. Seuraavassa vaiheessa tämän tietopohjan päälle rakennetaan avoin ja käyttäjälähtöinen malli, jonka avulla suomalaisen energiatulevaisuuden eri vaihtoehtoja voi tarkastella ja vertailla.

Hiilineutraali Suomi tarvitsee vahvan tietopohjan päätöksenteon tueksi

Suomi on matkalla kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa, mutta energiasiirtymä on monisyinen kokonaisuus, jossa teknologia, talous, luonnonvarat ja globaalit markkinat kietoutuvat yhteen. Päätöksenteon tueksi tarvitaan luotettavaa, tutkittuun tietoon perustuvaa ymmärrystä siitä, mitkä ratkaisut ovat aidosti kestäviä ja mitkä rajat eivät saa ylittyä. Ilman selkeitä reunaehtoja ja yhteistä tietopohjaa on vaarana, että tärkeät puhtaan energian investoinnit viivästyvät tai ohjautuvat lyhytnäköisiin ratkaisuihin, jotka eivät tue pitkän aikavälin ilmastotavoitteita.

Hankkeen tavoitteet ja sisältö

Energiatulevaisuuden kulmatolpat -hanke pyrkii vastaamaan tähän haasteeseen kolmella työpaketilla, jotka toteutetaan vuosien 2025-2027 aikana.

Työpaketeissa:

  • määritellään globaalit ajurit ja luonnontieteelliset ja tekniset reunaehdot, jotka ohjaavat Suomen energiatulevaisuutta,
  • kehitetään dynaaminen datamalli, joka kuvaa Suomen energiajärjestelmän keskinäisriippuvuuksia sekä digitaalinen käyttöliittymä mallin hyödyntämiselle ja
  • testataan mallia yhteistyössä sidosryhmien kanssa, viestitään tuotetusta tiedosta ja vaikutetaan yhteiskunnalliseen keskusteluun ja päätöksentekoon.

Hankkeen odotetut vaikutukset

Hanke selkeyttää Suomen energiasiirtymän rajoja ja mahdollisuuksia:

  • Parantamalla niin yksityisen kuin julkisenkin sektorin strategista päätöksentekoa puhtaan energian investoinneissa.
  • Tukemalla yhteiskunnallista keskustelua ennen vuoden 2027 eduskuntavaaleja ja uuden hallituksen hallitusohjelman muotoutumista tuomalla energia-alan tulevaisuuden vaihtoehdot näkyväksi ja keskusteltavaksi laajalle joukolle toimijoita.
  • Tarjoamalla yhteistyöalustan energian ja ilmaston tietopohjan vahvistamiselle kansallisesti ja kansainvälisesti.

Yhteyshenkilö
Tuuli Kaskinen,
Climate Leadership Coalition

STEK-yhteistyö tuo VaikutusVirta-työkalun Yrityskylä Alakouluihin

Nuorten yrittäjyys ja talous NYT ry:n ja STEKin pitkäaikainen yhteistyö on mahdollistanut energia-alan teemojen ja työtehtävien tuomisen osaksi valtakunnallista Yrityskylä-oppimiskokonaisuutta. Uusin avaus on VaikutusVirta – digitaalinen työkalu, joka kehitetään Yrityskylä Alakoulun käyttöön ja otetaan käyttöön kaikissa Yrityskylissä syksyllä 2027.

Ymmärrys energiamurroksesta kasvaa

VaikutusVirta-työkalu tekee näkyväksi alakoulun oppilaiden Yrityskylä-päivän aikana tekemien valintojen vaikutukset energiankulutukseen ja ympäristöön. Oppilaat seuraavat vaikutuksia reaaliaikaisesti tableteiltaan ja yhteisissä kokouksissa, mikä ohjaa vastuulliseen toimintaan ja tukee oivaltavaa oppimista. Päätösten vaikutukset tarinallistetaan osaksi oppimiskokonaisuutta myös Yrityskylä-vierailun jälkeen. Työkalu sisältää muun muassa energiankulutuksen seurannan, ympäristövaikutusten visualisoinnin sekä pelillisiä elementtejä, jotka kannustavat vastuullisiin valintoihin.

Hankkeen tavoitteena on vahvistaa lasten ja nuorten ymmärrystä energiamurroksesta, päästöttömästä energiasta ja älykkäistä energiaratkaisuista. STEKin tuella kehitetyt sisällöt ovat olleet olennainen osa niin Yrityskylä Alakoulun kuin Yläkoulunkin toimintaa: alakoulussa oppilaat ovat pääässeet tutustumaan energia-asiantuntijan ammattiin ja kestävään liikkumiseen, yläkoulussa puolestaan pelillinen tehtäväkokonaisuus syventää ymmärrystä päästöttömästä energiasta ja yritysten energiaratkaisuista.

Syy-seuraussuhteet selkiytyvät

Vaikutusvirta-työkalu tulee vähitellen korvaamaan Yrityskylä alakoulun energia-asiantuntijan ammatin. Uudella työkalun avulla oman toiminnan vaikutukset saadaan paremmin näkyviin. Sen avulla oppilaat ja opettajat voivat tarkastella energiankulutuksen ja ympäristövaikutusten syy-seuraussuhteita. Työkalun tuottama loppuraportti tukee opetusta ja mahdollistaa oppimiskokemusten reflektoinnin koulussa.

Yrityskylä Alakoulut ja Yläkoulut toimivat 266 kunnassa, ja niiden toiintaan osallistuu 91% Suomen 6.- ja 9. luokkalaisista.

Tulevaisuuden joustava ja turvallinen sähköenergiajärjestelmä

STEK ry:n ja LUT-yliopiston yhteistyöprofessuuri kehittää tulevaisuuden sähköenergiajärjestelmiä, joissa korostuvat joustavuus, turvallisuus ja energiatehokkuus. Hankkeessa yhdistyvät tutkimus, opetus ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen – tavoitteena on tuottaa osaajia ja ratkaisuja energiamurroksen tarpeisiin.

Sähköistymisen vaikutukset ja järjestelmän merkitys

Ilmastonmuutoksen torjunta ohjaa yhteiskuntaa kohti laajempaa sähköistymistä. Liikenne, lämmitys ja tietoliikenne ovat yhä riippuvaisempia sähkön saatavuudesta, mikä edellyttää mittavia investointeja sähköjärjestelmään. Älykkäät ja joustavat ratkaisut voivat parantaa järjestelmän kustannustehokkuutta ja toimintavarmuutta.

Sääriippuvainen tuotanto vaatii kulutusjoustoa

Sähköntuotanto puhdistuu, mutta muuttuu samalla sääriippuvaisemmaksi. Järjestelmätasolla tuotannon ja kulutuksen on vastattava toisiaan joka hetki. Perinteisesti tehotasapainoa on säädetty tuotannon kautta, mutta tulevaisuudessa joustoa tarvitaan yhä enemmän kulutukselta. Suomessa on hyvät lähtökohdat: älymittarit ja markkinapohjainen hinnoittelu tukevat joustoratkaisujen kehitystä.

Jakeluverkkojen suunnittelun haasteet ja joustoratkaisujen rooli

Perinteisessä verkkojen suunnittelussa on hyödynnetty tehojen risteilyä, mikä on mahdollistanut kustannustehokkaan mitoituksen. Hajautettujen resurssien, kuten sähköautojen ja pientuotannon, nopea kasvu haastaa kapasiteetin riittävyyden. Verkkoinfrastruktuurin vahvistaminen on hidasta ja kallista – joustavuus tarjoaa vaihtoehdon, jolla voidaan välttää tarpeettomia investointeja ja hillitä verkkopalvelumaksujen nousua. Jouston toteutustapa vaikuttaa suoraan verkon toimivuuteen.

Tutkimuksen tavoitteet

Tutkimushankkeessa pyritään lisäämään ymmärrystä seuraavista kysymyksistä:

  • Miten jousto saadaan tukemaan sähköenergiajärjestelmän kokonaistehokkuutta?
  • Mitkä ovat tulevaisuuden sähkönkäytön tarpeet ja miten nämä vaikuttavat sähköverkkoinfrastruktuuriin?
  • Miten energiajärjestelmän nopeat kehitystrendit tulee huomioida sähköverkkojen suunnittelussa?

Hanke on kestoltaan 1+3 vuotta ja sen toteuttaa LUT-yliopisto.

Yhteyshenkilö

Jouni Haapaniemi
Tutkijatohtori, LUT-yliopisto

Älyverkko-oppia energiamurroksen hallintaan

TAMKin Sähkö- ja automaatiotekniikan tutkinto-ohjelmaan on luotu keväällä 2025 uuden ja ainutlaatuisen opintosuunnan rakenne: Älykkäät energiajärjestelmät. Opintosuunnalla vastataan energia-alan muuttuneeseen osaamistarpeeseen meneillään olevassa energiamurroksessa.

Tulevaisuuden energiamurroksen osaajaksi

Koulutuksen tavoitteena on tuottaa sähkö- ja automaatiotekniikan tutkintoon valmistuvia insinöörejä, joilla on kyvykkyys suunnitella, toteuttaa, ottaa käyttöön ja ylläpitää erilaisia energiatehokkuus- ja hiilineutraaliustavoitteita edistäviä energiajärjestelmäratkaisuja. Koulutuksesta valmistuneella on valmiudet toimia puhtaaseen siirtymään liittyvissä investointihankkeissa.

Hanke kehittää ja toteuttaa koulutukselle alan nykyisiä ja ennakoivia työelämätarpeita palvelevat oppimisaineistot ja -tehtävät, sekä koulutuksen toteuttamistavat ja oppimismenetelmät.

Tuloksia eri tarpeisiin

Merkityksellisimmät tulokset muodostuvat hankkeessa tuotettuina uusien opintojaksojen toteuttamisessa hyödynnettävinä sisältöinä, aineistoina ja oppimistehtävinä. Hankkeen tuloksia on siten mahdollista hyödyntää laajasti ja kansallisesti, sekä skaalata eri koulutusasteiden tarpeisiin. Hankkeessa toteutettavat toimet ja niiden tulokset mahdollistavat alalle kasvavien asiantuntijoiden taitojen kohdentumisen osaamisiin, joita tarvitaan jo nyt mutta erityisesti tulevaisuudessa.

TAMKin Älykkäät energiajärjestelmät -opintosuunnan määrittelyprosessiin osallistuneet tahot toimivat myös Älyverkko-oppia -hankkeen sidosryhminä. Hankkeen toimenpiteisiin osallistettavia tahoja ovat siten muun muassa Energiateollisuus ry, Suomen Uusiutuvat ry, Tredu, TAKK, VAMK, OAMK, Tampereen yliopisto, VTT:n Älykkäät sähköverkot ja energiajärjestelmät -tutkimusryhmä sekä Tampereen yliopiston Älykkäät sähköenergiajärjestelmät -tutkimusryhmä.

Hanke kestää elokuusta 2025 toukokuuhun 2027.

Yhteyshenkilö: Heikki Yli-Rämi
Tampereen ammattikorkeakoulu Oy

Arvonlisää kestävästä energialiiketoiminnasta (ARVO)

Kansallinen ilmasto- ja energiastrategia korostaa vihreää siirtymää, energiajärjestelmän sähköistymistä ja vetytalouden edistämistä. Investointien odotetaan tuovan työtä ja talouskasvua, mutta samalla on huolehdittava siitä, että lisäarvo jää alueille ja tukee paikallista elinvoimaa.

ARVO-hankkeen tavoitteena on varmistaa, että vihreän siirtymän investoinnit juurtuvat alueellisiin ekosysteemeihin ja synnyttävät uutta kasvuliiketoimintaa. Hanke tuottaa tietoa arvonlisän syntymisestä, kehittää työkaluja globaalien arvoketjujen kytkemiseksi paikalliseen kehitykseen ja vahvistaa pk-yritysten toimintaympäristöä.

ARVOn keskeiset teemat

  • Taloudelliset vaikutukset ja arvonluonti alueelle
  • Vaikutukset paikalliseen teollisuuteen ja työllisyyteen
  • Pk-yritysten osallistuminen ja verkostojen vahvistaminen
  • Kestävän kehityksen ulottuvuudet
  • Poliittinen ja institutionaalinen toimintaympäristö

Toimenpiteet ja tulokset
Hankkeessa kehitetään arvonjaon hallintaan mekanismeja, jotka tukevat tasapainoista vuorovaikutusta eri sidosryhmien välillä. Lisäksi pyrimyksenä on luoda konkreettisia työkaluja, kuten logistiikkamalli vety- ja tuulivoimainfrastruktuurin suunnitteluun sekä verkkokäsikirja, joka kokoaa arvoketjuanalyysit ja yrittäjyyskatsaukset yritysten ja päätöksentekijöiden käyttöön.

Hankkeen kansainvälinen osio tuottaa benchmark-vertailuja ja kirjallisuuskatsauksia siitä, miten suurhankkeet voivat synnyttää paikallista yritystoimintaa. Näin luodaan tietopohja ja toimintamallit, jotka tukevat vihreän siirtymän investointien hyväksyttävyyttä ja alueellista hyötyä.

Vaikutus
ARVO-hanke tukee kansallisia ilmasto- ja energiastrategian tavoitteita ja vahvistaa Suomen kilpailukykyä yhdistämällä globaalit arvoketjut ja paikalliset ekosysteemit. Tavoitteena on kestävä talouskasvu, työllisyys ja alueellinen elinvoima.

Lisätietoja: Oulun yliopiston hankesivu

Älykkäät kiinteistöt älykkäissä yhteisöissä

Älykkäät kiinteistöt älykkäissä yhteisöissä jatkaa kaudella 2019-2024 toteutettua kiinteistöjen älykkään, hyvinvointia tuottavan sähkökäytön edistämistä mahdollistamalla kiinteistöjen tuottaman datan hyödyntämistä oppimistoiminnassa sekä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnassa.

Tulevalla kaudella toimialuetta laajennetaan energiayhteisö- ja korttelitasolle ja syvennetään tekoälypohjaisten ratkaisujen kehittämiseen. Hankkeen puitteissa kehitetään sertifioitua Myllypuro Smart Campusta monipuoliseksi oppimis- ja TKI-alustaksi ja laajennetaan kiinteistöjen älykkään sähkönkäytön ekosysteemiä. Hankkeen vaikuttavuus varmistetaan teemaan kytkeytyvillä erillisrahoitteisissa koulutus- ja TKI-hankkeilla sekä kaikille koulutusasteille suunnattavilla oppimisratkaisuilla ja toiminnan laajalla näkyvyydellä.

Tutkimukselliset tavoitteet

Hankkeen tutkimusosa-alueella on neljä osatavoitetta, joiden kautta pyritään kehittämään kiinteistöjen älykkäitä ja hyvinvointia edistäviä ratkaisuja.

  • Ensimmäisenä osatavoitteena on kehittää talotekniikan ja talojen käyttöliittymien skaalautuvia ratkaisuja, jotka parantavat talojen käytettävyyttä, energiankulutusta ja viihtyvyyttä.
  • Toisena osatavoitteena on tutkimus- ja tuotekehitysyhteistyö yritysten kanssa, jonka tavoitteena on tuottaa tieteellisiä raportteja ja kehittää uusia teollisia ratkaisuja.
  • Projektin kolmantena osatavoitteena on selvittää kustannustehokkaita menetelmiä digitaalisen kaksosen rakentamiseen kiinteistön teknisistä järjestelmistä ja liittää ne kiinteistön käyttäjiin. Digitaalisesta kaksosesta nähdään useita hyötyjä rakennusten ylläpidossa ja käytössä, ja tämä samalla hyödyttää korkeakoulujen välistä yhteistyötä (mm. Aalto), koska se mahdollistaa kehitettyjen sovellusten joustavan siirtämisen kohteesta toiseen. Se toimii myös datan keräysalustana tarjoten pohjan tekoälypohjaisten ratkaisujen kehitykseen
  • Projektin neljäntenä osatavoitteena on tukea sähköisen talotekniikan profiilinnostoa. Projektissa luotava digitaalinen ympäristö on esimerkki opiskelijoille alan tulevaisuudesta ja siitä millaista osaamista alalla tarvitaan.

STEKin vuosittainen rahoitus: 150.000 euroa.

Yhteyshenkilöt

Teknologiapäällikkö Harri Hahkala (Myllypuro Smart Campus ja sen hyödyntäminen)
Yliopettaja Matti Huotari (LVI-laboratorion toimistohuonelaboratorio sekä taajuusmarkkinalaboratorio)
Innovaatiojohtaja Anna-Stina Tähkävuori (Älykäs ja luova kaupunki -innovaatiokeskittymä)
Sähköpostit ovat muotoa etunimi.sukunimi@metropolia.fi.

Tekniikan museosta uusi koti STEKin koulumateriaaleille

STEK ja Tekniikan museo ovat vuoden 2025 alussa tehneet kolmivuotisen puitesopimuksen, jonka myötä STEKin tiedekasvatukseen suunnatut materiaalit ja niiden kotipesä sähkölä.fi – sivusto siirretään Tekniikan museon hallintaan ja edelleen kehitettäväksi. Tavoitteena on korostaa sähkö- ja energia-alan merkitystä kestävän tulevaisuuden rakentamisessa. Erityisesti pyritään innostamaan nuoria luonnontieteiden pariin.

Yhteistyön myötä STEKin eri koulutusasteille tuottamat opetusaineistot siirretään Tekniikan museolle. Aineistot tulevat osaksi museon uutta LUMATE-oppimisympäristöä, joka keskittyy luonnontieteisiin ja tekniikkaan. STEKin aineistojen avulla koostetaan sähköön ja energiaan keskittyviä toimintapisteitä.

Yhteistyö yhdistää kahden toimijan tavoitteet, mikä lisää vaikuttavuutta: niukat resurssit tulee hyödynnettyä tehokkaammin, mikä myös edistää tavoitteiden saavuttamista.Tekniikan museo tarjoaa puitteet ja osaavan tiimin aineistojen kehittämiseen, ja STEK rahoittaa hanketta. Museon suunnitelmissa on luoda sähkö- ja energia-ilmiöihin keskittyvä piste LUMATE-oppimisympäristöön ja laajentaa oppimisympäristöä kumppanuuksien avulla koko Suomen kattavaksi

Tulevaisuuden talotekniikan tarpeet ja mahdollisuudet

”Tulevaisuuden talotekniikan tarpeet ja mahdollisuudet” -projektin tavoitteena on kehittää syksyllä 2027 alkavan rakennustekniikan DI-ohjelman talotekniikan opintosuunnan sisältö yhteistyössä alan toimijoiden kanssa. Projektilla pyritään vastaamaan erityistarpeisiin ja osaamiseen, joita lisääntyvä regulaatio tuo rakentamiseen ja talotekniikka-alalle.

EU:n ilmastotavoitteet ja talotekniikan merkitys

EU:n tavoitteena on saavuttaa hiilineutraalisuus vuoteen 2050 mennessä. Rakennukset aiheuttavat yli 30 % kasvihuonepäästöistä ja 40 % energiankulutuksesta, joten talotekniikalla on keskeinen rooli hiilineutraalin tulevaisuuden rakentamisessa. Ala kehittyy nopeasti energiamurroksen myötä.

Talotekniikka 2030 -hankkeen loppuraportin mukaan EU-regulaation energiatoimenpiteiden vaikutus talotekniikkaan Suomessa on arvioitu olevan noin 5,6 miljardia euroa. Jos toimenpiteet alkavat vuonna 2026, markkinavaikutus on noin 630 miljoonaa euroa vuodessa. Henkilötyövuosien tarve on noin 85 000, mikä edellyttää uusia osaamistarpeita keskittyen teknologioihin, liiketoimintamalleihin ja taloteknisten järjestelmien hallintaan.

Talotekniikka-alan tulevaisuus ja osaamistarpeet

Talotekniikka-alaa uhkaa osaajapula, kun asiantuntijat eläköityvät eikä uusia kouluteta riittävästi. Suomessa talotekniikkaa ei voi opiskella pää- tai sivuaineena yliopistotasolla, joten yliopistotason koulutuksen käynnistäminen on välttämätöntä.

Tampereen yliopisto käynnistää syksyllä 2025 uuden talotekniikka painotteisen rakennustekniikan diplomi-insinöörin opinto-ohjelman. DI-ohjelma nojaa aluksi rakentamistalouden syventäviin opintoihin, mutta jatkossa koulutusta täytyy kuitenkin kehittää palvelemaan enemmän talotekniikan tulevaisuuden tarpeita.

Tulevaisuuden tarpeisiin vastaava talotekniikan koulutus

”Tulevaisuuden talotekniikan tarpeet ja mahdollisuudet” -projektin tavoitteena on kehittää syksyllä 2027 alkavan rakennustekniikan DI-ohjelman talotekniikan opintosuunnan sisältö yhteistyössä alan toimijoiden kanssa. Projekti käynnistyy kirjallisuus- ja kyselytutkimuksella talotekniikka-alan osaamistarpeista. Työpajatyöskentelyä hyödynnetään alan asiantuntijoiden kesken, ja projektissa järjestetään seminaareja sekä luodaan väliraportteja kurssien laadinnan tueksi.

Projektin aikana seurataan myös nykyistä maisteriohjelmaa ja kehitetään opintojen sisältöä vastaamaan paremmin osaamistarpeita. Tuloksena syntyy ajantasainen ja tulevaisuuden tarpeisiin vastaava talotekniikan opintosuunnitelma, joka käynnistetään syksyllä 2027. Tämä tukee alan kehittymistä ja varmistaa osaajien riittävyyden, edistäen EU:n ilmastotavoitteiden saavuttamista ja vahvistaen Suomen asemaa talotekniikan edelläkävijänä.

Yhteyshenkilö: apulaisprofesssori Piia Sormunen
Rakennetun ympäristön tiedekunta
Rakennustekniikka
Tampereen Yliopisto

Value for Flexibility (V4F) -projekti

Kustannustehokkaita ratkaisuja sähköenergiajärjestelmän joustavuuteen

V4F -projektin tavoitteena on tutkia ja kehittää uusia kustannustehokkaita ja kestäviä ratkaisuja, joilla lisätään sähköenergiajärjestelmän joustavuutta. Tarkasteltavia ratkaisuja ovat mm. uudenlaiset tukkusähkömarkkinan ja reservimarkkinoiden markkinamallien elementit ja tuoterakenteet, joilla tehostetaan jouston markkinalle osallistumista valtakunnallisilla markkinapaikoilla, paikalliset joustomarkkinat, joita myös jakeluverkkoyhtiöt voivat hyödyntää osana uutta verkkoliiketoimintamallin joustokannustinta, sekä uudenlaiset palvelu- ja liiketoimintamallit asiakkaiden joustavuuden parantamiseksi ja kustannusten ja riskien oikeudenmukaiseen jakoon. Joustoresursseina tarkastellaan sekä teollisen mittakaavan prosesseja (prosessiteollisuus ja suuret lämpöpumput) että pienempiä resursseja (pk-yritykset ja kotitaloudet). Joustoresurssien kohdalla kehitetään ratkaisuita joustojen mallinnukseen ja verifiointiin.

Tutkimusprojektin toteuttavat yhteistyössä LUT-yliopisto ja Tampereen yliopisto, joista on mukana yhteensä kuuden professorin tutkimusryhmät.

Tutkimusprojektin päärahoittajana on Business Finland, ja projektin rahoitukseen sekä ohjausryhmän työskentelyyn osallistuu lisäksi 24 yritystä tai organisaatiota, joista STEK ry on yksi.

Projektin verkkosivut löytyvät osoitteesta: https://www.lut.fi/fi/projektit/value-flexibility-projekti