Hae sivustolta

Hae sivustolta

Mitä etsit?

Luma-verkoston valtakunnallinen sähkön ja energian oppimispolku käynnistyy 2027

LUMA-keskus Suomi -verkosto on saanut merkittävän rahoituksen Sähkötekniikan ja energiatehokkuuden edistämiskeskus STEK ry:ltä uuden tiedekasvatushankkeen toteuttamiseen. Rahoitus mahdollistaa laajan, koko Suomen kattavan Sähkön ja energian oppimispolun, johon lapset ja nuoret opettajineen pääsevät osallistumaan vuodesta 2027 alkaen. 

Oppimispolku tekee sähköstä konkreettista

Sähkön ja energian oppimispolun tavoitteena on lisätä lasten ja nuorten ymmärrystä sähköstä, energiasta ja energiayhteiskunnan muutoksesta. Keskiössä ovat toiminnalliset ja tutkivat oppimiskokonaisuudet, joissa lapset ja nuoret pääsevät itse rakentamaan, mittaamaan, kokeilemaan ja ratkaisemaan ongelmia. Erilaisissa työpajoissa sähkö ja energia eivät näyttäydy pelkästään käsitteinä, vaan muuttuvat konkreettisiksi kokemuksiksi, jotka tukevat ymmärtämistä ja lisäävät kiinnostusta.

Oppimispolku etenee vaiheittain alakoulusta toiselle asteelle, tarjoten oppijoille toistuvia, ikätasolle sopivia oppimiskokemuksia. Työpajoissa kohdataan myös roolimalleja, kuten opiskelijoita ja asiantuntijoita, jotka tuovat energia-alan lähemmäksi nuorten arkea ja auttavat hahmottamaan alan mahdollisuuksia. Työpajoja tarjotaan eri puolilla Suomea ja mukana ovat LUMA-keskukset Vaasasta (LUMA-keskus Pohjanmaa), Lappeenrannasta (Junior University), Oulusta (Oulun yliopiston LUMA-keskus), Turusta (Lounais-Suomen LUMA-keskus ja Skolresurs), Joensuusta (Itä-Suomen yliopiston LUMA-keskus), Rovaniemeltä (Tiedekasvatuskeskus uJunnu), pääkaupunkiseudulta (Helsingin yliopiston tiedekasvatus ja Aalto-yliopisto Junior) sekä Kokkolasta (Keski-Pohjanmaan LUMA-keskus). Myös ruotsinkielisiä työpajoja tullaan järjestämään.

Sähkön ja energian oppimispolku tarjoaa opettajille valmiita opetussuunnitelmaan kytkeytyviä kokeellisia töitä ja oppimateriaaleja oppitunneille vietäväksi. Materiaalit julkaistaan maksutta ja avoimesti syksyllä 2028, ja niiden käyttöönottoon tullaan järjestämään koulutuksia. 

Vastauksia energia-alan osaajatarpeeseen

Hankkeen taustalla on kasvava tarve vahvistaa energia-alan osaajapohjaa. Sähköistyminen, energiamurros ja uudet teknologiat lisäävät alan osaajien kysyntää, mutta samalla nuorten tietoisuus alan mahdollisuuksista on edelleen rajallista. Oppimispolku vastaa tähän haasteeseen vahvistamalla matemaattis-luonnontieteellistä osaamista, kehittämällä työelämävalmiuksia, lisäämällä ymmärrystä sähköistyvästä yhteiskunnasta ja tekemällä alasta saavutettavaa ja kiinnostavaa. Hankkeessa kiinnitetään erityistä huomiota siihen, että oppimiskokemukset ovat inklusiivisia ja tavoittavat monenlaisia oppijoita eri taustoista.

Hankkeen keskeinen tavoite on jättää pysyvä jälki suomalaiseen koulutusjärjestelmään. Tuloksena syntyy avoin, skaalautuva ja pysyvä toimintamalli, joka juurtuu osaksi LUMA-keskus Suomi -verkoston perustoimintaa. Kaikki oppimispolun materiaalit ja toimintatavat jäävät käyttöön hankkeen jälkeen.

Seuraavat askeleet oppimispolulla

Osallistua voi monella tapaa. Verkosto teettää tarvekartoituksen sähkön ja energian teemoista syksyllä 2026, pilotoi uusia työpajoja ja materiaaleja oppilasryhmien kanssa keväällä 2027 ja avaa kaikille avoimet työpajat varattavaksi syksyllä 2027. Työpajoihin voi osallistua koko vuoden 2028 ajan. Kaikki hankkeen materiaalit tullaan julkaisemaan Avointen oppimateriaalien kirjastossa syksyllä 2028 opettajien vapaaseen käyttöön.

Hankkeen toteutuksesta vastaa suomalaisten yliopistojen LUMA‑keskus Suomi ‑verkosto. Verkosto tunnetaan laajasta kokemuksestaan tiedekasvatuksessa sekä kyvystään tuoda tutkimus, pedagoginen osaaminen ja käytännön oppiminen yhteen. Sisällöntuotannosta ja koordinoinnista vastaavat erityisesti: Vaasan yliopiston LUMA-keskus Pohjanmaa, LUT-yliopiston Junior University ja Oulun yliopiston LUMA-keskus. 

Yhteyshenkilö:
projektipäälliikö Hanna Hankaniemi / Vaasan yliopisto

Haista kWh! – energia näkyväksi ja koettavaksi

Haista kWh! ‑hanke vahvistaa lasten ja nuorten energiatietoisuutta ja kestävän tulevaisuuden osaamista kehittämällä STEAM-pohjaisten energiateemojen opetusta perusopetuksessa ja lukioissa. Hanke rakentaa oppijoille ymmärrettävän kokonaiskuvan sähköstä, energiantuotannosta, energiankulutuksesta ja energiatehokkuudesta osana muuttuvaa yhteiskuntaa.

Energia viedään koulujen arkeen

Hankkeessa kehitetään oppijalähtöisiä ja toiminnallisia STEAM‑pohjaisia oppimiskokonaisuuksia, joissa energia kytkeytyy konkreettisesti oppilaiden arkeen. Oppiminen perustuu ilmiöihin, tutkimiseen ja yhdessä tekemiseen, ja se tukee oppiainerajat ylittävää ajattelua sekä yhteisopettajuutta erityisesti yläkoulussa ja toisella asteella.

Toiminta viedään suoraan koulujen arkeen: opettajia tuetaan kehittämällä käytännönläheisiä oppimiskokonaisuuksia, tarjoamalla täydennyskoulutusta ja rakentamalla pilottikoulujen verkosto. Samalla energiateemaa tehdään näkyväksi ja ymmärrettäväksi toiminnallisten pedagogisten ratkaisujen ja visualisointien avulla.

Työelämäyhteistyön vahvistaminen

Hanke on osa Oulun sivistys- ja kulttuuripalveluiden kehittämistoimintaa ja se toteutetaan tiiviissä yhteistyössä muun muassa Tekniikan museon, BusinessOulun ja Oulun ammattikorkeakoulun kanssa. Yhteistyössä yhdistyvät pedagoginen kehittäminen, työelämäyhteydet ja uudet teknologiat, kuten virtuaaliset oppimisympäristöt ja energiateeman visualisointi.

Hankkeen tuloksena syntyy skaalautuvia oppimismalleja ja avoimia materiaaleja, joita voidaan hyödyntää laajasti eri puolilla Suomea. Tavoitteena on vahvistaa koulujen energiateemojen opetusta pysyvästi ja innostaa nuoria ymmärtämään energia-alaa ja sen tarjoamia tulevaisuuden mahdollisuuksia.

Yhteyshenkilöt: Sanna Mäkelä, Jussi Tomberg / Oulun kaupunki/Sivistys- ja kulttuuripalvelut

Halidiperovskiittiaurinkokennot ALD-menetelmällä

Helsingin Yliopistossa keväällä 2026 alkavan tutkimushankkeen tavoitteena on kehittää maailman ensimmäiset halidiperovskiittiaurinkokennot, joissa perovskiittikerros valmistetaan atomikerroskasvatuksella (ALD).

Kansainvälinen tutkimusyhteistyö keskittyy ydinhaasteeseen

Hanke vastaa perovskiittiteknologian keskeiseen haasteeseen: valmistusmenetelmien heikkoon skaalautuvuuteen suuriin tuotantopintoihin. Tutkimus toteutetaan Helsingin yliopiston ja Berliinin Helmholtz-keskuksen yhteistyönä. Helsingin yliopiston Helsinki ALD-tutkimusryhmä on jo kehittänyt maailman ensimmäiset halidiperovskiittien ALD-prosessit. Hankkeessa selvitetään, miten näillä menetelmillä valmistetut materiaalit toimivat käytännössä aurinkokennoissa.

Tarkastelussa kahdenlaiset kennot

Tutkimuksessa tarkastellaan sekä perovskiittipohjaisia yksiliitoskennoja että piin ja perovskiitin yhdistäviä tandemaurinkokennoja, jotka mahdollistavat nykyistä korkeamman energiantuoton pinta-alaa kohden.

Ensimmäinen vaihe kestää kuusi kuukautta, ja lupaavien tulosten myötä hanketta voidaan jatkaa 12 kuukauden ajan.

Vastuuhenkilö: Marianna Kemell / Helsingin yliopisto

Älykkäitä ja toimintavarmempia sähköverkkoja

Hankkeessa kehitetään uudenlaisia ratkaisuja sähköverkkojen toimintavarmuuden ja häiriönsietokyvyn parantamiseksi. Nelivuotinen tutkimushanke kokoaa yhteen Tampereen ja Vaasan yliopistojen osaamisen ja tähtää sähköjärjestelmän resilienssin vahvistamiseen muuttuvassa toimintaympäristössä.

Tavoite: sähköjärjestelmän parempi häiriönsietokyky

Keskiössä on älykkään kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen, joka yhdistää reaaliaikaisen tilannekuvan, hajautetun ohjauksen ja virtualisoidun suojausautomaation. Ratkaisut mahdollistavat sähköverkon paremman kyvyn ennakoida häiriöitä, sopeutua muutoksiin ja palautua nopeasti esimerkiksi myrskyjen tai kyberuhkien jälkeen.

Hankkeessa hyödynnetään muun muassa digitaalisia kaksosia, älykkäitä algoritmeja sekä ohjelmistopohjaisia suojausratkaisuja. Näiden avulla sähköjärjestelmän eri osat voivat automaattisesti tasapainottaa toimintaansa ja suojautua häiriötilanteissa.

Ratkaisut: älykäs arkkitehtuuri ja uudet teknologiat

Tuloksena syntyy skaalautuvia ja käytännössä testattuja teknologioita ja toimintamalleja, jotka parantavat sähkönjakelun luotettavuutta ja tukevat uusiutuvan energian integrointia. Ratkaisuilla on potentiaalia laajempaan kansainväliseen hyödyntämiseen sekä uuden liiketoiminnan ja yhteistyön syntymiseen energia-alalla.

Hanke sai miljoonan euron rahoituksen STEKin ensimmäisessä teemahaussa Sähköverkkojen resilienssistä lisäarvoa energialiiketoimintaan vuonna 2025

Pientaloihin älykkäitä ohjausratkaisuja (OHJAS)

OHJAS-hankkeessa kehitetään, arvioidaan ja demonstroidaan pientaloihin soveltuvia älykkäitä ohjausratkaisuja, jotka vähentävät energiankulutusta, leikkaavat tehohuippuja ja lisäävät uusiutuvan energian omakäyttöä. Ratkaisut perustuvat markkinoilla saataviin laitteisiin ja soveltuvat sekä uusiin että olemassa oleviin omakotitaloihin.

Hankkeessa tuotetaan teknisesti ja taloudellisesti arvioituja malliesimerkkejä, ohjeistuksia ja oppimateriaaleja suomeksi ja englanniksi. Materiaalit julkaistaan avoimesti Digicampus-alustalla ja ne palvelevat niin suunnittelijoita, urakoitsijoita, pientaloteollisuutta kuin korkeakoulujen opetusta.

Konkreettisia ratkaisuja pientaloasujille

Hanke tukee pientalosukkaiden kykyä tehotariffien sekä pörssisähkön hyödyntämiseen tarjoamalla kustannustehokkaita, käytännönläheisiä ratkaisuja ja lisäämällä alan osaamista valtakunnallisesti. Hanke toteutetaan Tampereen ammattikorkeakoulun ja Metropolian yhteistyönä yhdessä alan yritysten kanssa.

Hankkeen aikana ratkaisuja pilotoidaan ammattikorkeakoulujen opetuksessa, ja niiden perusteella aineisto viimeistellään laajempaan käyttöön. Materiaalit jäävät pysyvään käyttöön opetuksessa, täydennyskoulutuksessa ja alan kehitystyössä.

Vaikutus energiamurrokseen

Hanke tukee Suomen energiamurrosta ja EPBD-direktiivin tavoitteita vahvistamalla pientalojen energiatehokkuutta, joustoa ja älykästä ohjausta. Ratkaisut vähentävät kuormitushuippuja ja tukevat uusiutuvan energian käyttöä. Materiaalit tarjoavat ajantasaista tietoa koulutukseen, yrityksille ja päätöksenteon tueksi.

Kuka ja miten tuloksista hyötyy?

Hankkeesta hyötyvät:

  • Pientalojen asukkaat – energialaskun pienentyminen ja parempi ohjauksen hallinta
  • Suunnittelijat ja urakoitsijat – valmiit, testatut ja kustannustehokkaat ratkaisut
  • Laitevalmistajat ja pientaloteollisuus – uutta tietoa tuotekehityksen tueksi
  • Korkeakoulut ja opiskelijat – modernit, avoimesti saatavat oppimateriaalit
  • Päätöksenteko ja viranomaiset – koottua ja selkeytettyä tietoa ohjausratkaisujen vaikutuksista.

Hanke toteutetaan 1.1.2026–31.5.2027
Yhteyshenkilö: Rami Kotilainen / TAMK

Älykkäät suojausratkaisut varmistavat luotettavan sähkönjakelun energiamurroksessa

Sähköjärjestelmän vihreä siirtymä edellyttää, että uusiutuvan energian tuotantoa voidaan liittää verkkoon turvallisesti ja luotettavasti. Ilman toimivia suojausratkaisuja kasvava invertteripohjainen tuotanto voi lisätä häiriöriskejä, johtaa laitevaurioihin tai pahimmillaan laajoihin sähkökatkoihin. Hanke ratkaisee tätä keskeistä pullonkaulaa. Se mahdollistaa uusiutuvan energian laajemman käyttöönoton ja varmistaa, että sähköverkko pysyy luotettavana myös tulevaisuudessa.

Sähköjärjestelmä on nopeasti muuttumassa, kun tuuli- ja aurinkovoiman määrä kasvaa. Nämä tuotantomuodot kytkeytyvät verkkoon inverttereiden kautta, mikä muuttaa olennaisesti sähköverkon käyttäytymistä erityisesti häiriö- ja vikatilanteissa. Perinteiset suojausratkaisut on suunniteltu tilanteeseen, jossa sähkö tuotetaan synkronikoneilla. Invertteripohjaisessa tuotannossa vikavirrat ovat pienempiä ja voimakkaasti ohjattuja, mikä voi heikentää suojausjärjestelmien luotettavaa toimintaa ja lisätä virhetoimintojen riskiä. 

Hankkeen tavoitteena on varmistaa, että sähköverkko toimii luotettavasti myös uudessa tilanteessa, jossa uusiutuvan energian osuus kasvaa nopeasti.

Hankkeessa kehitetään uusia suojausmenetelmiä, jotka varmistavat sähköverkon luotettavan toiminnan myös muuttuvissa olosuhteissa. Tutkimus yhdistää mallinnuksen, simuloinnin ja teollisuuden näkemykset, ja keskittyy erityisesti siihen, miten invertterien ohjaus ja dynaaminen käyttäytyminen vaikuttavat suojausjärjestelmien toimintaan. 

Tuloksena syntyy uusia ja adaptiivisia suojausratkaisuja sekä parempia menetelmiä vikojen tunnistamiseen ja paikantamiseen. Ratkaisut tukevat suoraan sähköverkon käyttövarmuutta ja mahdollistavat uusiutuvan energian laajemman ja turvallisemman hyödyntämisen. Hankkeessa kehitettävät simulaatiomallit tukevat myös suoraan teollisuuden tuotekehitystä ja mahdollistavat uusien ratkaisujen testaamisen ennen käyttöönottoa.

Hanke vastaa energiamurroksen keskeiseen haasteeseen: miten varmistetaan sähköverkon turvallisuus ja toimintavarmuus tilanteessa, jossa tuotanto muuttuu hajautuneemmaksi ja teknisesti monimutkaisemmaksi. Yhteistyö ABB:n kanssa varmistaa, että tulokset siirtyvät nopeasti käytäntöön ja vaikuttavat laajasti sähköverkkoteknologian kehitykseen. Samalla hanke vahvistaa alan osaamista Suomessa ja luo pohjaa uusille liiketoimintamahdollisuuksille energiamurroksen edetessä.

Hanketta rahoittavat STEK ry ja Vaikuttavuussäätiö. Hanke sai rahoituksen hakemustenvaihto-prosessin kautta.

Yhteyshenkilö: Kimmo Kauhaniemi, Vaasan yliopisto

Energiaosaaminen ajan tasalle – uutta oppimateriaalia ja koulutusta opettajille


Hanke päivittää energia-aiheiden opetuksen vastaamaan energiamurroksen vaatimuksia. BMOL ry:n ja MAOL ry:n toteuttama kokonaisuus tarjoaa opettajille ajantasaiset materiaalit ja koulutuksen, jotka vahvistavat opettajien ja myös nuorten energiaosaamista ja tukevat tulevaisuuden osaajatarpeita koko Suomessa.

Ajantasaista energiaosaamista opetukseen

Energiamurroksen ymmärtäminen edellyttää ajantasaista tietoa siitä, miten energiaa tuotetaan, jaetaan ja käytetään. Opettajat kertovat, että energia-aiheisia sisältöjä on vaikea opettaa, koska oppikirjat ja olemassa olevat materiaalit ovat usein vanhentuneita tai puutteellisia. Myös opettajien oma osaaminen kaipaa vahvistusta.

Hankkeessa kehitetään tuoreeseen tutkimustietoon pohjautuvia opetusmateriaaleja, kuten lyhyitä videoita ja toiminnallisia tehtäväkokonaisuuksia, joiden avulla energia-aiheiden opetus muuttuu selkeämmäksi ja ajantasaisemmaksi. Sisällöt sidotaan valtakunnallisiin opetussuunnitelmiin, ja ne julkaistaan avoimesti kaikille opettajille BMOL:n ja MAOL:n verkostojen kautta.

Samalla hanke tarjoaa opettajille monipuolista täydennyskoulutusta: tutkijoiden asiantuntijaluentoja, alueellisia luentoiltoja sekä lähikoulutuksia, joiden avulla opettajat saavat päivitetyn käsityksen energiajärjestelmästä ja sen muutoksista.

Hankkeen vaikutukset

Ajantasainen tieto lisää opettajien varmuutta käsitellä energia-aiheita ja tarjoaa oppilaille selkeämmän kokonaiskuvan energiajärjestelmän toiminnasta. Opettajien kautta hankkeen sisältö tavoittaa laajasti myös nuoria.

Avoimesti julkaistut materiaalit jäävät pysyvästi käyttöön. Ne ovat hyödynnettävissä vuosia eteenpäin ja täydentävät myös oppimateriaalikustantajien sisältöjä. Näin hanke parantaa opetuksen yhdenvertaisuutta, sillä kaikilla kouluilla on jatkossa mahdollisuus käyttää laadukkaita ja maksuttomia materiaaleja.

Rahoitus mahdollistaa laajan yhteistyön opettajajärjestöjen, tutkijoiden ja alan asiantuntijoiden välillä. BMOL:n ja MAOL:n vahvat verkostot tuovat rahoitukselle merkittävän vipuvaikutuksen: tiedot ja materiaalit leviävät nopeasti koko maahan ja pysyvät käytössä vielä hankkeen päättymisen jälkeen.

Kohti energiaosaavaa tulevaisuutta

Hanke rakentaa perustaa suomalaiselle energiaosaamiselle: opettajien lisääntynyt osaaminen, avoimet materiaalit ja paraneva opetuksen laatu vahvistavat nuorten käsitystä energiajärjestelmästä ja sen tulevaisuuden mahdollisuuksista. Samalla hanke tukee sitä, että yhä useampi nuori löytäisi tiensä energia-alan opintoihin ja ammatteihin – ja Suomi saisi niitä osaajia, joita energiamurros välttämättä vaatii.

Hanke käynnistyy helmikuussa 2026 ja päättyy vuoden 2027 lopussa. Tuloksena syntyy seitsemän teemallista tehtäväpakettia, opetusvideoita sekä laaja koulutustarjonta opettajille eri puolilla Suomea. Hankkeessa tuotetut materiaalit julkaistaan osoitteessa toivoajatoimintaa.fi.

Yhteyshenkilö:
Pinja Sipari
BMOL ry

Energiatulevaisuuden kulmatolpat

Energiatulevaisuuden kulmatolpat on strateginen hanke, jonka tavoitteena on vahvistaa Suomen tietopohjaa ja ennakointikykyä puhtaan energiasiirtymän tueksi. Hankkeen tarkoituksena on luoda tieteeseen perustuva kehys, joka auttaa hahmottamaan skaalautuvia ratkaisuja energiasiirtymään ja tukee yritysten sekä julkisen sektorin strategista päätöksentekoa.

Seuraavassa vaiheessa tämän tietopohjan päälle rakennetaan avoin ja käyttäjälähtöinen malli, jonka avulla suomalaisen energiatulevaisuuden eri vaihtoehtoja voi tarkastella ja vertailla.

Hiilineutraali Suomi tarvitsee vahvan tietopohjan päätöksenteon tueksi

Suomi on matkalla kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa, mutta energiasiirtymä on monisyinen kokonaisuus, jossa teknologia, talous, luonnonvarat ja globaalit markkinat kietoutuvat yhteen. Päätöksenteon tueksi tarvitaan luotettavaa, tutkittuun tietoon perustuvaa ymmärrystä siitä, mitkä ratkaisut ovat aidosti kestäviä ja mitkä rajat eivät saa ylittyä. Ilman selkeitä reunaehtoja ja yhteistä tietopohjaa on vaarana, että tärkeät puhtaan energian investoinnit viivästyvät tai ohjautuvat lyhytnäköisiin ratkaisuihin, jotka eivät tue pitkän aikavälin ilmastotavoitteita.

Hankkeen tavoitteet ja sisältö

Energiatulevaisuuden kulmatolpat -hanke pyrkii vastaamaan tähän haasteeseen kolmella työpaketilla, jotka toteutetaan vuosien 2025-2027 aikana.

Työpaketeissa:

  • määritellään globaalit ajurit ja luonnontieteelliset ja tekniset reunaehdot, jotka ohjaavat Suomen energiatulevaisuutta,
  • kehitetään dynaaminen datamalli, joka kuvaa Suomen energiajärjestelmän keskinäisriippuvuuksia sekä digitaalinen käyttöliittymä mallin hyödyntämiselle ja
  • testataan mallia yhteistyössä sidosryhmien kanssa, viestitään tuotetusta tiedosta ja vaikutetaan yhteiskunnalliseen keskusteluun ja päätöksentekoon.

Hankkeen odotetut vaikutukset

Hanke selkeyttää Suomen energiasiirtymän rajoja ja mahdollisuuksia:

  • Parantamalla niin yksityisen kuin julkisenkin sektorin strategista päätöksentekoa puhtaan energian investoinneissa.
  • Tukemalla yhteiskunnallista keskustelua ennen vuoden 2027 eduskuntavaaleja ja uuden hallituksen hallitusohjelman muotoutumista tuomalla energia-alan tulevaisuuden vaihtoehdot näkyväksi ja keskusteltavaksi laajalle joukolle toimijoita.
  • Tarjoamalla yhteistyöalustan energian ja ilmaston tietopohjan vahvistamiselle kansallisesti ja kansainvälisesti.

Yhteyshenkilö
Tuuli Kaskinen,
Climate Leadership Coalition

STEK-yhteistyö tuo VaikutusVirta-työkalun Yrityskylä Alakouluihin

Nuorten yrittäjyys ja talous NYT ry:n ja STEKin pitkäaikainen yhteistyö on mahdollistanut energia-alan teemojen ja työtehtävien tuomisen osaksi valtakunnallista Yrityskylä-oppimiskokonaisuutta. Uusin avaus on VaikutusVirta – digitaalinen työkalu, joka kehitetään Yrityskylä Alakoulun käyttöön ja otetaan käyttöön kaikissa Yrityskylissä syksyllä 2027.

Ymmärrys energiamurroksesta kasvaa

VaikutusVirta-työkalu tekee näkyväksi alakoulun oppilaiden Yrityskylä-päivän aikana tekemien valintojen vaikutukset energiankulutukseen ja ympäristöön. Oppilaat seuraavat vaikutuksia reaaliaikaisesti tableteiltaan ja yhteisissä kokouksissa, mikä ohjaa vastuulliseen toimintaan ja tukee oivaltavaa oppimista. Päätösten vaikutukset tarinallistetaan osaksi oppimiskokonaisuutta myös Yrityskylä-vierailun jälkeen. Työkalu sisältää muun muassa energiankulutuksen seurannan, ympäristövaikutusten visualisoinnin sekä pelillisiä elementtejä, jotka kannustavat vastuullisiin valintoihin.

Hankkeen tavoitteena on vahvistaa lasten ja nuorten ymmärrystä energiamurroksesta, päästöttömästä energiasta ja älykkäistä energiaratkaisuista. STEKin tuella kehitetyt sisällöt ovat olleet olennainen osa niin Yrityskylä Alakoulun kuin Yläkoulunkin toimintaa: alakoulussa oppilaat ovat pääässeet tutustumaan energia-asiantuntijan ammattiin ja kestävään liikkumiseen, yläkoulussa puolestaan pelillinen tehtäväkokonaisuus syventää ymmärrystä päästöttömästä energiasta ja yritysten energiaratkaisuista.

Syy-seuraussuhteet selkiytyvät

Vaikutusvirta-työkalu tulee vähitellen korvaamaan Yrityskylä alakoulun energia-asiantuntijan ammatin. Uudella työkalun avulla oman toiminnan vaikutukset saadaan paremmin näkyviin. Sen avulla oppilaat ja opettajat voivat tarkastella energiankulutuksen ja ympäristövaikutusten syy-seuraussuhteita. Työkalun tuottama loppuraportti tukee opetusta ja mahdollistaa oppimiskokemusten reflektoinnin koulussa.

Yrityskylä Alakoulut ja Yläkoulut toimivat 266 kunnassa, ja niiden toiintaan osallistuu 91% Suomen 6.- ja 9. luokkalaisista.

Tulevaisuuden joustava ja turvallinen sähköenergiajärjestelmä

Sähkön varastointi on yksi keino lisätä sähköverkkojen resilienssiä ja varmistaa sähkönjakelu myös häiriötilanteissa.

STEK ry:n ja LUT-yliopiston yhteistyöprofessuuri kehittää tulevaisuuden sähköenergiajärjestelmiä, joissa korostuvat joustavuus, turvallisuus ja energiatehokkuus. Hankkeessa yhdistyvät tutkimus, opetus ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen – tavoitteena on tuottaa osaajia ja ratkaisuja energiamurroksen tarpeisiin.

Resilienssi ja sähkön varastointi murroksen keskiössä

Hankkeessa tutkitaan, kuinka sähköjärjestelmän resilienssi eli kyky sietää ja toipua häiriöistä paranee, kun hyödynnetään uusia teknologioita. Keskeisessä roolissa on sähkön varastointi, joka mahdollistaa uusiutuvan energian tehokkaan käytön ja tarjoaa välttämätöntä säätövoimaa ja joustavuutta. Ilmastonmuutoksen torjunta ohjaa yhteiskuntaa kohti laajempaa sähköistymistä. Liikenne, lämmitys ja tietoliikenne ovat yhä riippuvaisempia sähkön saatavuudesta, mikä edellyttää mittavia investointeja sähköjärjestelmään. Älykkäät ja joustavat ratkaisut voivat parantaa järjestelmän kustannustehokkuutta ja toimintavarmuutta.

Sääriippuvainen tuotanto vaatii kulutusjoustoa

Sähköntuotanto puhdistuu, mutta muuttuu samalla sääriippuvaisemmaksi. Järjestelmätasolla tuotannon ja kulutuksen on vastattava toisiaan joka hetki. Perinteisesti tehotasapainoa on säädetty tuotannon kautta, mutta tulevaisuudessa joustoa tarvitaan yhä enemmän kulutukselta. Suomessa on hyvät lähtökohdat: älymittarit ja markkinapohjainen hinnoittelu tukevat joustoratkaisujen kehitystä.

Älykäs ohjaus ja sähkön varastointi osana joustoa

Perinteisessä verkkojen suunnittelussa on hyödynnetty tehojen risteilyä, mikä on mahdollistanut kustannustehokkaan mitoituksen. Hajautettujen resurssien, kuten sähköautojen ja pientuotannon, nopea kasvu haastaa kapasiteetin riittävyyden.

Verkkoinfrastruktuurin vahvistaminen on hidasta ja kallista – joustavuus tarjoaa vaihtoehdon, jolla voidaan välttää tarpeettomia investointeja ja hillitä verkkopalvelumaksujen nousua. Jouston toteutustapa vaikuttaa suoraan verkon toimivuuteen.

Järjestelmän resilienssi takaa huoltovarmuuden

Tutkimushankkeessa pyritään lisäämään ymmärrystä seuraavista kysymyksistä:

  • Miten jousto saadaan tukemaan sähköenergiajärjestelmän kokonaistehokkuutta?
  • Mitkä ovat tulevaisuuden sähkönkäytön tarpeet ja miten nämä vaikuttavat sähköverkkoinfrastruktuuriin?
  • Miten energiajärjestelmän nopeat kehitystrendit tulee huomioida sähköverkkojen suunnittelussa?

Hanke on kestoltaan 1+3 vuotta ja sen toteuttaa LUT-yliopisto.

Yhteyshenkilö:
Tutkijatohtori Jouni Haapaniemi, LUT-yliopisto