Älykkäät kiinteistöt älykkäissä yhteisöissä jatkaa kaudella 2019-2024 toteutettua kiinteistöjen älykkään, hyvinvointia tuottavan sähkökäytön edistämistä mahdollistamalla kiinteistöjen tuottaman datan hyödyntämistä oppimistoiminnassa sekä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnassa. Tulevalla kaudella toimialuetta laajennetaan energiayhteisö- ja korttelitasolle ja syvennetään tekoälypohjaisten ratkaisujen kehittämiseen. Hankkeen puitteissa kehitetään sertifioitua Myllypuro Smart Campusta monipuoliseksi oppimis- ja TKI-alustaksi ja laajennetaan kiinteistöjen älykkään sähkönkäytön ekosysteemiä. Hankkeen vaikuttavuus varmistetaan teemaan kytkeytyvillä erillisrahoitteisissa koulutus- ja TKI-hankkeilla sekä kaikille koulutusasteille suunnattavilla oppimisratkaisuilla ja toiminnan laajalla näkyvyydellä.
Tutkimukselliset tavoitteet
Hankkeen tutkimusosa-alueella on neljä osatavoitetta, joiden kautta pyritään kehittämään kiinteistöjen älykkäitä ja hyvinvointia edistäviä ratkaisuja.
Ensimmäisenä osatavoitteena on kehittää talotekniikan ja talojen käyttöliittymien skaalautuvia ratkaisuja, jotka parantavat talojen käytettävyyttä, energiankulutusta ja viihtyvyyttä.
Toisena osatavoitteena on tutkimus- ja tuotekehitysyhteistyö yritysten kanssa, jonka tavoitteena on tuottaa tieteellisiä raportteja ja kehittää uusia teollisia ratkaisuja.
Projektin kolmantena osatavoitteena on selvittää kustannustehokkaita menetelmiä digitaalisen kaksosen rakentamiseen kiinteistön teknisistä järjestelmistä ja liittää ne kiinteistön käyttäjiin. Digitaalisesta kaksosesta nähdään useita hyötyjä rakennusten ylläpidossa ja käytössä, ja tämä samalla hyödyttää korkeakoulujen välistä yhteistyötä (mm. Aalto), koska se mahdollistaa kehitettyjen sovellusten joustavan siirtämisen kohteesta toiseen. Se toimii myös datan keräysalustana tarjoten pohjan tekoälypohjaisten ratkaisujen kehitykseen
Projektin neljäntenä osatavoitteena on tukea sähköisen talotekniikan profiilinnostoa. Projektissa luotava digitaalinen ympäristö on esimerkki opiskelijoille alan tulevaisuudesta ja siitä millaista osaamista alalla tarvitaan.
STEKin vuosittainen rahoitus: 150.000 euroa.
Yhteyshenkilöt
Teknologiapäällikkö Harri Hahkala (Myllypuro Smart Campus ja sen hyödyntäminen)
Yliopettaja Matti Huotari (LVI-laboratorion toimistohuonelaboratorio sekä taajuusmarkkinalaboratorio)
Innovaatiojohtaja Anna-Stina Tähkävuori (Älykäs ja luova kaupunki -innovaatiokeskittymä)
Sähköpostit ovat muotoa etunimi.sukunimi@metropolia.fi.
”Tulevaisuuden talotekniikan tarpeet ja mahdollisuudet” -projektin tavoitteena on kehittää syksyllä 2027 alkavan rakennustekniikan DI-ohjelman talotekniikan opintosuunnan sisältö yhteistyössä alan toimijoiden kanssa. Projektilla pyritään vastaamaan erityistarpeisiin ja osaamiseen, joita lisääntyvä regulaatio tuo rakentamiseen ja talotekniikka-alalle.
EU:n ilmastotavoitteet ja talotekniikan merkitys
EU:n tavoitteena on saavuttaa hiilineutraalisuus vuoteen 2050 mennessä. Rakennukset aiheuttavat yli 30 % kasvihuonepäästöistä ja 40 % energiankulutuksesta, joten talotekniikalla on keskeinen rooli hiilineutraalin tulevaisuuden rakentamisessa. Ala kehittyy nopeasti energiamurroksen myötä.
Talotekniikka 2030 -hankkeen loppuraportin mukaan EU-regulaation energiatoimenpiteiden vaikutus talotekniikkaan Suomessa on arvioitu olevan noin 5,6 miljardia euroa. Jos toimenpiteet alkavat vuonna 2026, markkinavaikutus on noin 630 miljoonaa euroa vuodessa. Henkilötyövuosien tarve on noin 85 000, mikä edellyttää uusia osaamistarpeita keskittyen teknologioihin, liiketoimintamalleihin ja taloteknisten järjestelmien hallintaan.
Talotekniikka-alan tulevaisuus ja osaamistarpeet
Talotekniikka-alaa uhkaa osaajapula, kun asiantuntijat eläköityvät eikä uusia kouluteta riittävästi. Suomessa talotekniikkaa ei voi opiskella pää- tai sivuaineena yliopistotasolla, joten yliopistotason koulutuksen käynnistäminen on välttämätöntä. Tampereen yliopisto käynnistää syksyllä 2025 uuden talotekniikka painotteisen rakennustekniikan diplomi-insinöörin opinto-ohjelman. DI-ohjelma nojaa aluksi rakentamistalouden syventäviin opintoihin, mutta jatkossa koulutusta täytyy kuitenkin kehittää palvelemaan enemmän talotekniikan tulevaisuuden tarpeita.
Tulevaisuuden tarpeisiin vastaava talotekniikan koulutus
”Tulevaisuuden talotekniikan tarpeet ja mahdollisuudet” -projektin tavoitteena on kehittää syksyllä 2027 alkavan rakennustekniikan DI-ohjelman talotekniikan opintosuunnan sisältö yhteistyössä alan toimijoiden kanssa. Projekti käynnistyy kirjallisuus- ja kyselytutkimuksella talotekniikka-alan osaamistarpeista. Työpajatyöskentelyä hyödynnetään alan asiantuntijoiden kesken, ja projektissa järjestetään seminaareja sekä luodaan väliraportteja kurssien laadinnan tueksi.
Projektin aikana seurataan myös nykyistä maisteriohjelmaa ja kehitetään opintojen sisältöä vastaamaan paremmin osaamistarpeita. Tuloksena syntyy ajantasainen ja tulevaisuuden tarpeisiin vastaava talotekniikan opintosuunnitelma, joka käynnistetään syksyllä 2027. Tämä tukee alan kehittymistä ja varmistaa osaajien riittävyyden, edistäen EU:n ilmastotavoitteiden saavuttamista ja vahvistaen Suomen asemaa talotekniikan edelläkävijänä.
V4F -projektin tavoitteena on tutkia ja kehittää uusia kustannustehokkaita ja kestäviä ratkaisuja, joilla lisätään sähköenergiajärjestelmän joustavuutta. Tarkasteltavia ratkaisuja ovat mm. uudenlaiset tukkusähkömarkkinan ja reservimarkkinoiden markkinamallien elementit ja tuoterakenteet, joilla tehostetaan jouston markkinalle osallistumista valtakunnallisilla markkinapaikoilla, paikalliset joustomarkkinat, joita myös jakeluverkkoyhtiöt voivat hyödyntää osana uutta verkkoliiketoimintamallin joustokannustinta, sekä uudenlaiset palvelu- ja liiketoimintamallit asiakkaiden joustavuuden parantamiseksi ja kustannusten ja riskien oikeudenmukaiseen jakoon. Joustoresursseina tarkastellaan sekä teollisen mittakaavan prosesseja (prosessiteollisuus ja suuret lämpöpumput) että pienempiä resursseja (pk-yritykset ja kotitaloudet). Joustoresurssien kohdalla kehitetään ratkaisuita joustojen mallinnukseen ja verifiointiin.
Tutkimusprojektin toteuttavat yhteistyössä LUT-yliopisto ja Tampereen yliopisto, joista on mukana yhteensä kuuden professorin tutkimusryhmät.
Tutkimusprojektin päärahoittajana on Business Finland, ja projektin rahoitukseen sekä ohjausryhmän työskentelyyn osallistuu lisäksi 24 yritystä tai organisaatiota, joista STEK ry on yksi.
TekNatur består av tre årligen återkommande tävlingar i teknik och naturvetenskap för svenskspråkiga elever i åk 7–9 och gymnasier i Finland. Som arrangörer fungerar Svenska tekniska vetenskapsakademien i Finland (STV), Tekniska Föreningen i Finland (TFiF) och Yrkeshögskolan Arcada. Det övergripande målet med TekNatur är att väcka ungas intresse för teknik och naturvetenskap och bidra till att det finns svenskspråkig expertis inom dessa områden i Finland också i framtiden. Tävlingarna är inkluderande och utformade så att alla elever, oavsett bakgrund eller förhandskunskaper, kan delta. Genom tävlingarna får deltagarna dels fördjupa sig i ämneskunskap, dels utveckla sina samarbets- och kommunikationsförmågor.
1. TekNatur/Sjukamp för åk 7
Tävlingen inleds med en uttagningstävling i november, där hela klassen samarbetar och svarar på frågor om teknik och naturvetenskap. De sju bästa klasserna kvalar vidare till finalen, som arrangeras i april i Helsingfors.
Målet med TekNatur/Sjukamp är att nå ut till så många elever som möjligt och att ge dem en lekfull introduktion till teknik och naturvetenskap, för att väcka deras intresse. Årligen deltar 2000-2500 elever från ca 25 olika skolor runt om i landet, vilket är över hälften av alla finlandssvenska sjundeklassister.
2. TekNatur/Utmaning för åk 8-9
TekNatur/Utmaning är en innovationstävling, där deltagarna i små grupper ska komma fram på en lösning till ett problem inom något aktuellt temaområde kopplat till teknik och naturvetenskap. I slutet av tävlingen pitchar lagen sina lösningar för de andra deltagarna. Priser delas ut i fyra kategorier: Teamanda, Nytänkande idé, Vidareutvecklingspotential och Presentation.
Målet med tävlingen är att ge deltagarna praktisk erfarenhet av att arbeta med teknik och naturvetenskap, samtidigt som de utvecklar sin förmåga att samarbeta, tänka kreativt och presentera sina idéer. Årligen deltar ca 100 elever uppdelade i ca 20 blandade lag i tävlingen.
3. TekNatur/Fysiktävling för gymnasier
I fysiktävlingen testas gymnasieelevernas kunskaper genom ett traditionellt prov. Vinnarna får åka på en studieresa till CERN eller München. Där får eleverna bekanta sig med framstående forskning och komma i kontakt med experter inom branschen. Det är inte bara de med bäst sakkunskap som premieras, utan två prisresor lottas ut bland alla som gjort ett ärligt försök i tävlingen.
Målet med TekNatur/Fysiktävling är att motivera eleverna att fördjupa sig i fysik och kanske till och med överväga en framtida karriär inom fysik eller relaterade vetenskapliga områden. Under studieresan lär de dessutom känna andra jämnåriga med intresse för fysik. Årligen brukar ca 130-180 elever från 15-22 olika gymnasier delta i fysiktävlingen.
”Sector Integration and Electric Decade” -hanke keskittyy sähköenergiaratkaisujen monialaiseen kehittämiseen Tampereen ammattikorkeakoulun ja Tampereen yliopiston yhteistyönä. Hankkeessa syvennetään ja laajennetaan sektori-integraation teemaa, joka tarkoittaa eri energiamuotojen ja -järjestelmien yhdistämistä tehokkaaksi kokonaisuudeksi. ”Electric Decade” viittaa sähkön kasvavaan rooliin yhteiskunnan moottorina ja sen merkitykseen energiamurroksessa.
Toimintaa jatketaan aiemman yhteistyön pohjalta, vahvistamalla opetusta ja tutkimusta energia-alalla sekä edistämällä älykkäitä energiaratkaisuja. Sektori-integraatio nähdään hankkeessa laajempana kokonaisuutena, joka kattaa useita eri toimintamuotoja ja näkökulmia, edistäen monialaista osaamista ja kokonaisvaikutusten ymmärtämistä. Sektori-integraatio -teeman lisäksi hankkeessa integroituu opetus, tutkimus ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen, ja se luo vahvan perustan tulevaisuuden energiaratkaisuille, samalla kun se edistää vähähiilistä, resurssitehokasta ja turvallista yhteiskuntaa.
Tavoitteet
Syventää ja laajentaa monialaista osaamista ja koulutusta sähköenergiaratkaisujen alalla, keskittyen erityisesti sektori-integraatioon ja sähkön rooliin energiamurroksessa.
Jatkaa ja vahvistaa yhteistyötä Tampereen ammattikorkeakoulun ja Tampereen teknillisen yliopiston välillä, luoden vahvan perustan tulevaisuuden energiaratkaisuille.
Olla aktiivinen toimija yhteiskunnallisessa asiantuntija- ja osallistumistyössä, edistäen tietoisuutta ja osaamista sähköenergian merkityksestä.
Vahvistaa energia-alan opetusta ja tutkimusta Tampereen korkeakouluyhteisössä, vastaten samalla tulevaisuuden energiatarpeisiin ja -haasteisiin.
Edistää vähähiilistä, resurssitehokasta ja turvallista yhteiskuntaa, tukien älykkäiden energiaratkaisujen käyttöönottoa.
STEKin vuosittainen rahoitus: 150.000 euroa
Yhteyshenkilöt
Lehtori Kari Kallioharju, Tampereen ammattikorkeakoulu, etunimi.sukunimi@tuni.fi
Professori Pertti Järventausta, Tampereen yliopisto, etunimi.sukunimi@tuni.fi
