PACER – Novel Platform for Agile and Customized Experimentation of Smart Grids Research
AURISKI PALOSYY –Yhtenäinen tutkintamalli aurinkosähkö-järjestelmien palonsyyntutkintaan ja asennusten paloriskin vähentäminen
Hankkeen päätavoitteena on parantaa aurinkosähköjärjestelmien paloturvallisuutta kehittämällä systemaattinen ja yhdenmukainen palonsyyntutkintamalli. Tämä malli mahdollistaa tehokkaan ja vertailukelpoisen analyysin palotapausten syistä, auttaen erityisesti tunnistamaan asennusvirheistä johtuvia turvallisuusriskejä. Tavoitteena on edistää aurinkosähköjärjestelmien turvallisuutta ja luotettavuutta sekä tukea sähköturvallisuusstandardien ja ohjeistusten kehittämistä, jotta alan asennus- ja ylläpitokäytännöt vastaisivat entistä paremmin tulevaisuuden tarpeita.
Hankkeen tuloksena syntyy palonsyyntutkintamalli, loppuraportti, koulutusaineistoja sekä käytännön suosituksia standardien ja aurinkosähköasennusten kehittämiseen. Tulokset julkaistaan avoimesti ja viestitään laajasti keskeisille kohderyhmille, kuten sähkö- ja talotekniikka-alan ammattilaisille, oppilaitoksille, viranomaisille, vakuutusyhtiöille sekä järjestöille. Näin varmistetaan, että hankkeen vaikutukset ulottuvat alan käytäntöihin, ohjaukseen ja koulutukseen.
Pitkällä aikavälillä hankkeen odotetaan vähentävän aurinkosähköjärjestelmiin liittyviä paloriskejä ja parantavan järjestelmien turvallisuutta ja luotettavuutta. Tämä edistää sekä alan ammattilaisten osaamista että yleistä luottamusta aurinkosähköteknologian käyttöön.
Hankkeen perustiedot
Hankkeen päätavoite on tutkia aurinkosähköjärjestelmällä varustettujen rakennusten palonsyitä ja kehittää aurinkosähköjärjestelmien palonsyyntutkintamalli ja sitä kautta aurinkosähköasennusten paloturvallisuutta edistävää ohjeistusta ja sääntelyä. Hankeryhmän muodostavat Satakunnan ammattikorkeakoulun, Tampereen ammattikorkeakoulun sekä Tampereen seudun ammattiopisto Tredun tutkijat. Projektiryhmällä on vahva osaaminen aihealueesta, he ovat osallistuneet viimeisen 10 vuoden aikana yli 20 aiheen tutkimus- tai kehittämishankkeeseen.
Tausta
Aurinkosähköjärjestelmien suosio on kasvanut merkittävästi viime vuosina energiamarkkinoiden muutosten ja energiapoliittisten linjausten myötä. Esi-merkiksi EU:n energiatehokkuusdirektiivi (EPBD) ja REPowerEU-suunnitelma tukevat sekä vanhojen rakennusten energiaremontteja että uusien rakennusten varustamista aurinkopaneeleilla. Suomessa vuonna 2025 voimaan astuva rakentamislaki painottaa vähähiilistä rakentamista ja energiatehokkuutta, mikä lisää entisestään aurinkosähköjärjestelmien kysyntää (EPBD 2024, valtioneuvosto 2023). Tämä kehitys on lisännyt aurinkosähköjärjestelmien kysyntää, mutta samalla korostanut turvallisuusriskien hallinnan ja standardien noudat-tamisen tärkeyttä.
Aurinkosähköjärjestelmien paloturvallisuutta ja käyttäytymistä on tutkittu myös Euroopassa, mikä korostaa haasteiden maailmanlaajuista luonnetta. Esimer-kiksi Alankomaissa vuonna 2024 tehdyssä tutkimuksessa todettiin, että noin 20 prosentissa aurinkosähköjärjestelmillä varustettujen rakennusten sähköpaloista järjestelmä oli syynä paloon. Monissa tapauksissa ei kuitenkaan ollut riittävästi tietoa, jotta aurinkosähköjärjestelmän vaikutuksesta paloon olisi voitu tehdä selkeitä johtopäätöksiä. Tutkimus korosti, että tekniset ja asennusvirheet voivat merkittävästi lisätä paloriskiä ja että standardien noudattaminen ja laadukkaat asennuskäytännöt ovat olennaisia ongelmien ehkäisemisessä. Lisäksi voidaan päätellä, että puutteellinen raportointi vaikeuttaa merkittävästi palo- ja sähköturvallisuuden puutteiden, riskien ja kehitystarpeiden arviointia. (TNO 2024).
AURISKI-hankkeen alustavien tulosten mukaan asennusten dokumentaati-ossa ja tarkastusmenettelyissä on merkittäviä parannustarpeita, mikä korostaa standardienmukaisten käytäntöjen tärkeyttä. Sähköurakoitsijat vastaavat aurinkosähköjärjestelmien sähkö- ja paloturvallisesta asennuksesta, mutta riskit kasvavat järjestelmien ikääntyessä erityisesti puutteellisesti suojattujen tai kiinnitettyjen komponenttien vuoksi. Laadukas käyttöönottotarkastus ja dokumentointi ovat keskeisiä turvallisuuden varmistamisessa (SAMK & TAMK 2024). Tukesin mukaan myös pelastustoimen suositusten noudattaminen on olennainen osa asennustyötä (Tukes 2023).
Projektipäälliköt
Marko Ylinen, Satakunnan ammattikorkeakoulu, Teknologia ja merenkulku, +358 44 710 3304, marko.ylinen@samk.fi
Juho Ylipaino, Tampereen ammattikorkeakoulu, Rakennettu ympäristö ja biotalous, +358 50 566 6877, juho.ylipaino@tuni.fi
Built Environment Energy Ecosystem -hanke
Energia-ala on voimakkaassa murroksessa, ja rakennettu ympäristö on avainasemassa siirryttäessä kohti hiilineutraalia ja kustannustehokasta energiajärjestelmää. Suomessa on valtava potentiaali kehittää hajautettuja, joustavia ja energiatehokkaita ratkaisuja, mutta toimijat ovat hajallaan ja skaalautuvien innovaatioiden kehittäminen on hidasta.
Tavoite: Avoin ekosysteemi energiamurroksen tueksi
Selvityshankkeen tavoitteena on rakentaa kansallisesti kattava Built Environment Energy -ekosysteemi, joka yhdistää uudella tavalla kiinteistöalan, energiasektorin, tutkimuksen ja kasvuyritykset. Ekosysteemi edistää energiamurrosta ja luo uusia mahdollisuuksia yhteiskehitykselle ja liiketoiminnalle.
Ekosysteemin avulla kehitetään hajautettuja energiaratkaisuja kiinteistö- ja korttelitasolle sekä parannetaan energiaverkkojen ja kiinteistöjen yhteensopivuutta uusilla teknologioilla, kuten kysyntäjoustolla ja varastoinnilla. Lisäksi ekosysteemi mahdollistaa erilaisten innovaatioiden skaalautumisen kansallisesti ja kansainvälisesti ja vahvistaa toimijoiden välistä yhteistyötä ja tiedonvaihtoa.
Toteuttajat ja verkosto
Built Environment Energy Ecosystem -selvityshanketta toteutetaan laajassa yhteistyössä KIRAHubin, Raklin, Rakennustietosäätiö RTS:n sekä Business Finlandin Flexible Energy Systems ja Decarbonized Cities -ohjelmien kanssa. KIRAHub toimii hankkeen keskiössä yhdistäen rakennetun ympäristön innovaatioverkostoa, johon kuuluu alan järjestöjä, yrityksiä ja julkisia toimijoita
Selvityshankkeen eteneminen
Hanke etenee vaiheittain, alkaen ekosysteemin yhteisen vision ja kehitystiekartan laatimisella. Tavoitteena on määritellä, millainen ekosysteemi parhaiten tukisi energiamurrosta ja millä yhteistyömalleilla tämä voidaan toteuttaa. Samalla tunnistetaan ensimmäiset konkreettiset hankkeet, joilla voidaan nopeuttaa uusien ratkaisujen kehittämistä ja käyttöönottoa.
Tämän jälkeen laajennetaan ja aktivoidaan toimijaverkostoa, joka koostuu muun muassa kiinteistönomistajista, energiayhtiöistä, suunnittelutoimistoista, teknologiatoimittajista, tutkimuslaitoksista ja kasvuyrityksistä. Verkoston pohjalta rakennetaan toimintamalli, joka mahdollistaa tehokkaan yhteistyön ja yhteishankkeiden valmistelun.
Osana hanketta kerätään myös kattavasti markkinatietoa hajautetun energian, kysyntäjouston ja varastoinnin nykytilasta ja taloudellisista mahdollisuuksista. Erityistä huomiota kiinnitetään myös siihen, miten regulaatiot ja standardit vaikuttavat uusien ratkaisujen käyttöönottoon.
Lopuksi suunnitellaan ensimmäiset pilottihankkeet ja yhteiskehityskokeilut, joissa voidaan testata ekosysteemin toimivuutta käytännössä. Tällaisia voivat olla esimerkiksi korttelikohtaiset energiaratkaisut sekä rakennusten osallistuminen reservimarkkinoihin tai energiajoustoon liittyviin kokeiluihin. Tämän rinnalla kartoitetaan potentiaaliset kokeilualustat (mm. Kaupungit ja kiinteistönomistajat) ja rahoitusmahdollisuudet, kuten Business Finlandin ohjelmat ja EU:n hankerahoitukset.
Lyhyellä aikavälillä Ekosysteemille luodaan toimintamalli ja kehitystiekartta. Lisäksi ensimmäiset pilottihankkeet saadaan valmiiksi käynnistykseen. Samalla kerätään laaja ja aktiivinen verkosto eri alojen toimijoita yhteen.Pitkän aikavälin tavoitteena uudella ekosysteemillä on tehdä Suomesta edelläkävijä joustavissa energiaratkaisuissa sekä saada aikaan uusia vientimahdollisuuksia suomalaisille teknologiayrityksille. Lisäksi ekosysteemi luo kestävämpiä ja kustannustehokkaampia ratkaisuja kiinteistönomistajille ja energiayhtiöille. Kaikki toiminta ohjaa myös hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen.
Aikataulu
- 3-4/2025: Hankkeen käynnistys, verkoston aktivointi.
- 5–6/2025: Työpajat ja yhteiskehityksen suunnittelu.
- 8/2025: Kehitystiekartta ja pilotit valmiina
Liity mukaan ekosysteemiin
Liity mukaan täältä
Älykkäät kiinteistöt älykkäissä yhteisöissä
Älykkäät kiinteistöt älykkäissä yhteisöissä jatkaa kaudella 2019-2024 toteutettua kiinteistöjen älykkään, hyvinvointia tuottavan sähkökäytön edistämistä mahdollistamalla kiinteistöjen tuottaman datan hyödyntämistä oppimistoiminnassa sekä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnassa. Tulevalla kaudella toimialuetta laajennetaan energiayhteisö- ja korttelitasolle ja syvennetään tekoälypohjaisten ratkaisujen kehittämiseen. Hankkeen puitteissa kehitetään sertifioitua Myllypuro Smart Campusta monipuoliseksi oppimis- ja TKI-alustaksi ja laajennetaan kiinteistöjen älykkään sähkönkäytön ekosysteemiä. Hankkeen vaikuttavuus varmistetaan teemaan kytkeytyvillä erillisrahoitteisissa koulutus- ja TKI-hankkeilla sekä kaikille koulutusasteille suunnattavilla oppimisratkaisuilla ja toiminnan laajalla näkyvyydellä.
Tutkimukselliset tavoitteet
Hankkeen tutkimusosa-alueella on neljä osatavoitetta, joiden kautta pyritään kehittämään kiinteistöjen älykkäitä ja hyvinvointia edistäviä ratkaisuja.
- Ensimmäisenä osatavoitteena on kehittää talotekniikan ja talojen käyttöliittymien skaalautuvia ratkaisuja, jotka parantavat talojen käytettävyyttä, energiankulutusta ja viihtyvyyttä.
- Toisena osatavoitteena on tutkimus- ja tuotekehitysyhteistyö yritysten kanssa, jonka tavoitteena on tuottaa tieteellisiä raportteja ja kehittää uusia teollisia ratkaisuja.
- Projektin kolmantena osatavoitteena on selvittää kustannustehokkaita menetelmiä digitaalisen kaksosen rakentamiseen kiinteistön teknisistä järjestelmistä ja liittää ne kiinteistön käyttäjiin. Digitaalisesta kaksosesta nähdään useita hyötyjä rakennusten ylläpidossa ja käytössä, ja tämä samalla hyödyttää korkeakoulujen välistä yhteistyötä (mm. Aalto), koska se mahdollistaa kehitettyjen sovellusten joustavan siirtämisen kohteesta toiseen. Se toimii myös datan keräysalustana tarjoten pohjan tekoälypohjaisten ratkaisujen kehitykseen
- Projektin neljäntenä osatavoitteena on tukea sähköisen talotekniikan profiilinnostoa. Projektissa luotava digitaalinen ympäristö on esimerkki opiskelijoille alan tulevaisuudesta ja siitä millaista osaamista alalla tarvitaan.
STEKin vuosittainen rahoitus: 150.000 euroa.
Opetusiltapäivä Paimion Sähkömuseossa -projekti 2025 – 2027
Älykkäät kiinteistöt älykkäissä yhteisöissä
Kiinteiden akkujärjestelmien yleistymisen huomioivat sähköverkon mitoitusperiaatteet
”Sähköteknisen standardoinnin perusteet” -verkko-opintojakson sisällön päivitys ja kehittäminen opin.fi -palveluun sopivaksi
Built Environment Energy Ecosystem -selvityshanke
Energia-alan kansainvälinen yritysharjoittelu
Nykyinen maailmantilanne, kasvava väestömäärä ja luonnon biodiversiteettikato ohjaavat ihmiskunnan hakemaan kestävämpiä ratkaisuja planeettamme elinkyvyn säilyttämiseksi. Vihreän siirtymän toteutumisessa korkeakouluilla on merkittävä rooli. Opiskelijoiden kouluttaminen laaja-alaisiksi kestävän kehityksen asiantuntijoiksi pohjautuu tiiviiseen yhteistyöhön sidosryhmien, erityisesti teollisuuden kanssa.
Hankkeen tavoitteena on lähettää Oulun yliopiston opiskelijoita työharjoitteluun Japaniin kesällä 2025 kansainvälisen yrityskokemuksen saamiseksi ja työelämäyhteistyön vahvistamiseksi. Harjoitteluiden teemat liittyvät rakennus- ja energia-alaan. Ne perustuvat Oulun yliopiston tiedekunnista sekä isäntäyritys Shimizu Corporationilta kerättyihin tarpeisiin.
Taustalla on yhteistyösopimus maailman johtavan, japanilaisen Shimizu Corporation -yrityksen kanssa, joka valmistaa älykkäitä ja energiatehokkaita rakennuksia ja kehittää niiden tietojärjestelmiä. Shimizun huippuosaaminen datan hyödyntämisessä ja älykkäässä rakennusautomaatiossa luo runsaasti energiansäästöpotentiaalia, mikä tarjoaa useita oppimis- ja yhteistyömahdollisuuksia myös korkeakouluille.
Oulun yliopisto on pohjoinen, kansainvälinen tiedeyliopisto, joka tuottaa uutta tieteellistä tietoa ja ratkaisuja kestävämmän, älykkäämmän ja inhimillisemmän maailman rakentamiseksi. Oulun yliopisto tekee monipuolista yhteistyötä erilaisten kumppaneiden kanssa vastatakseen muuttuviin tieto- ja työelämävaatimuksiin sekä edistääkseen yhteiskunnan hyvinvointia ja kilpailukykyä.
Yhteyshenkilö:
Anu Sirviö
asiakkuuspäällikkö
Oulun yliopisto
International internships in the energy sector
The current global situation, a growing population and increasing loss of biodiversity, set pressures for a humanity to find more sustainable solutions in order to maintain the viability of the planet. Higher education institutions are seen to have an important role in advancing information share and promoting the implementation of green transition. Sustainability courses offered alongside to main subject studies, produce skilled graduates who have wide scale view on their own fields. In education it is essential to have close cooperation and communication with stakeholders, particularly industry partners – future employers of the engineering students – to be able to develop timely content in degree studies.
The aim of the project is to give students experience in international business and working life by arranging summertime internships in Japan. The topics of the internship are related to the construction and energy sectors, and they are based on the needs collected from the faculties of the University of Oulu and the host company Shimizu Corporation.
In the background is a cooperation agreement between the University of Oulu and Shimizu Corporation, a Japanese company that is a world leader in smart and energy-efficient buildings and building information systems. Shimizu´s excellence in data exploitation and intelligent building automation creates a vast energy saving potential and offers many learning and collaboration opportunities also for universities.
The University of Oulu is a northern, international science university, producing new scientific knowledge and solutions to build a more sustainable, intelligent and humane world. The University of Oulu collaborates with partners to meet the changing demands of work life and to promote the well-being and competitiveness of society.