HeadPower Oy, Energiateollisuus ry ja Sähkö- ja Teleurakoitsijat STUL ry käynnistivät sähköverkkoalan yhteishankkeena laajan tutkimusprojektin, jonka tavoitteena on tuottaa luotettavaa ja kattavaa tietoa sähköverkon investointien hiilijalanjäljestä. Tutkimuksessa keskitytään sähköverkkoinvestointien keskeisiin komponentteihin ja työmaiden päästöihin, sekä kartoitetaan päästövähennysmahdollisuuksia ja kierrätysmateriaalien käytön vaikutusta hiilijalanjälkeen.
Projekti on vastaus kasvaviin raportointivaatimuksiin, joita muun muassa uusi Kestävyysraportointidirektiivi (Corporate Sustainability Reporting Directive eli CSRD-direktiivi) asettaa energia-alalle.
Tausta ja tavoitteet
CSRD-direktiivi vaatii vuoden 2025 alusta alkaen suurilta ja keskisuurilta yrityksiltä kattavaa ja yhtenäistä raportointia muun muassa ilmastovaikutuksistaan. Tämä koskee myös konsernin kaikkia tytäryhtiöitä kuten sähköverkkoyhtiöitä, vaikka tytäryhtiö ei itse ole raportointivaatimuksen piirissä. Direktiivin tavoitteena on lisätä yritysten vastuullisuutta ja läpinäkyvyyttä.
Projektin lopputuloksena on tarkoitus tuottaa seuraavat tiedot:
1. Kuvaus sähkönjakeluverkkoinvestointien keskeisten komponenttien ja työmaiden keskeisistä päästötiedoista
2. Kuvaus sähköverkkoinvestointien olennaisista päästölähteistä ja esimerkkejä päästövähennysmahdollisuuksista
3. Toimialan yhtenäinen raportointimalli; tilaajien yhtenäiset vaatimukset urakoitsijoille ja materiaalitoimittajille investointien hiilijalanjäljen raportoimiseen
4. Kuvaus millaisilla vaatimuksilla kilpailutuksessa ja urakkaohjeissa urakoitsijoille voidaan asettaa olennaisia päästö- ja kierrätysmateriaalitavoitteita
Toteutus ja rahoitus
HeadPower on päävastuussa projektin toteuttamisesta ja toteuttaa sen yhteistyössä STUL ry:n kanssa. Projektiin nimettävä ohjausryhmä koostuu rahoittajien ja toimialan edustajista. Ohjausryhmän tehtävänä on koordinoida ja tukea projektin etenemistä sekä varmistaa, että tutkimustulokset ovat hyödyllisiä kaikille sidosryhmille. Tutkimus käynnistyy lokakuussa 2024 ja projektin tulokset julkaistaan loppuseminaarissa toukokuussa 2025. Projektin rahoittavat Sähkötutkimuspooli, Ympäristöpooli, STEK ry ja STUL ry.
Lisätietoja: HeadPower Oy, Timo Mutila timo.mutila @ headpower.fi
V4F -projektin tavoitteena on tutkia ja kehittää uusia kustannustehokkaita ja kestäviä ratkaisuja, joilla lisätään sähköenergiajärjestelmän joustavuutta. Tarkasteltavia ratkaisuja ovat mm. uudenlaiset tukkusähkömarkkinan ja reservimarkkinoiden markkinamallien elementit ja tuoterakenteet, joilla tehostetaan jouston markkinalle osallistumista valtakunnallisilla markkinapaikoilla, paikalliset joustomarkkinat, joita myös jakeluverkkoyhtiöt voivat hyödyntää osana uutta verkkoliiketoimintamallin joustokannustinta, sekä uudenlaiset palvelu- ja liiketoimintamallit asiakkaiden joustavuuden parantamiseksi ja kustannusten ja riskien oikeudenmukaiseen jakoon. Joustoresursseina tarkastellaan sekä teollisen mittakaavan prosesseja (prosessiteollisuus ja suuret lämpöpumput) että pienempiä resursseja (pk-yritykset ja kotitaloudet). Joustoresurssien kohdalla kehitetään ratkaisuita joustojen mallinnukseen ja verifiointiin.
Tutkimusprojektin toteuttavat yhteistyössä LUT-yliopisto ja Tampereen yliopisto, joista on mukana yhteensä kuuden professorin tutkimusryhmät.
Tutkimusprojektin päärahoittajana on Business Finland, ja projektin rahoitukseen sekä ohjausryhmän työskentelyyn osallistuu lisäksi 24 yritystä tai organisaatiota, joista STEK ry on yksi.
Tampereen yliopiston (TAU) ja Tampereen ammattikorkeakoulun (TAMK) tutkimusryhmien yhdessä toteutettavassa tutkimusprojektissa tarkastellaan sähkönjakeluverkkoon liittyvien asiakkaiden kiinteistöverkkojen saarekekäyttökyvykkyyttä ja niiden turvallista ja luotettavaa toimintaa. Tutkimusprojetin tavoitteena on muodostaa kokonaiskuvaa kiinteistötason saarekekäyttöihin liittyvistä kysymyksistä ja niihin liittyvistä ratkaisuista, perusperiaatteista ja niille asetettavista vaatimuksista, sekä tehdä yksityiskohtaisempia tarkasteluja valituista saarekekäyttöön liittyvistä sähköteknisistä kysymyksistä. Tutkimusprojekti jakautuu kolmeen osatehtävään:
2) Saarekekäyttöjen sähkötekniset kysymykset, erityisesti suojausten ja sähköturvallisuuden, paloturvallisuuden, toiminnallisuuden ja sähkönjakelun luotettavuuden turvaaminen.
3) Toimenpide-ehdotukset, uuden tiedon jalkauttaminen ja yhteistyöhankkeen valmistelu
Kotitalouksien osallistumien sähkön kulutusjoustoon edistää puhdasta siirtymää ja auttaa ylläpitämään sähköverkon tasapainoa kustannustehokkaasti. Motivan tekemän kyselyn perusteella energiakriisi lisäsi kuluttajien ymmärrystä kulutusjoustosta, mutta joustoon osallistumisen keinot ovat vieraita. Kotitalouksia pörssisähkön hinnan perusteella ohjautuva, oikea-aikainen sähkönkäyttö auttaa pienentämään energiakustannuksia.
Hankkeessa kerätään markkinoilta tietoa pientaloihin soveltuvista kulutusjoustopalveluista ja ratkaisuista sekä kootaan kuluttajaa palveleva ja ohjaava viestintäaineisto kiinteistöjen omistajille.
Viestinnällä on kaksi erillistä tavoitetta: tarjota yleistietoa sähkömarkkinoiden toiminnasta kaikkien kuluttajien näkökulmasta sekä kannustaa joustavaan sähkönkulutukseen niitä kotitalouksia, joissa kulutus on suurta. Ratkaisuna on esitellä konkreettisia ja käytännönläheisiä vaihtoehtoja ja välittää tietoa palveluntuottajista sekä ohjata omaan kotiin soveltuvien ratkaisujen valintaan.
Viestintä- ja neuvontasisällöt julkaistaan Motivan verkkopalvelussa ja kuluttajien energianeuvonnan kanavissa, jolloin neutraali tieto on laajasti suomalaisten kotitalouksien saavutettavissa. Samalla aineistot ovat alueellisen energianeuvonnan verkoston sekä muiden kuluttajaneuvontaa tarjoavien organisaatioiden ja verkostojen hyödynnettävissä.
Hankkeessa tehdään yhteistyötä alan toimijoiden ja Flaire – Reilua ja joustavaa energiaa -tutkimushankkeen kanssa. Valmistelutyöhön ovat osallistuneet Energiavirasto ja Fingrid.
Energiatuotanto ja -talous on valmisteluhanke, jonka tavoitteena on tutkimusryhmän perustaminen EAKR-hankkeella. Valmisteluhankkeella tähdätään Pohjois-Pohjanmaan EAKR-hakuun, jonka päättymispäivä on marraskuussa 2024.
Keväällä 2024 hyväksyttiin Pohjois-Pohjanmaan tavoiteltava aluerakenne 2050. Maakuntahallituksen 15.4.2024 hyväksymä asiakirja ilmaisee pohjoispohjalaisen tahtotilan tulevaisuudesta. Se ottaa huomioon käynnissä olevia kehitystrendejä ja sisältää rohkeasti uskoa oman kehittämistyön tuloksellisuuteen.
Yksi tavoiteltavan tulevaisuuden teemoista on Kestävä energiantuotanto ja siihen pohjautuva teollisuus. Pohjois-Pohjanmaan maakunnan tavoitteena on olla vuonna 2050 globaali energiaosaamiskeskittymä, jossa energiatalouden murrokseen on vastattu päämäärätietoisesti ja pitkäjänteisesti. Tavoitteen saavuttaminen lisää merkittävästi Suomen kokonaisturvallisuutta erityisesti talouden, infrastruktuurin ja huoltovarmuuden näkökulmista.
Pohjois-Pohjanmaalla ei ainoastaan tuoteta energiaa ja siirretä sitä muualle hyödynnettäväksi, vaan maakunnassa toteutetaan myös energian varastointia ja jatkojalostusta, jolloin energiatuotannon arvonlisästä merkittävä osa jää alueelle.
Oulun yliopistolla on uraauurtava rooli toimialan kehityksessä. Älykkäiden energiajärjestelmien kehitys on tuonut innovatiivisia ratkaisuja, joita hyödynnetään myös maailmanlaajuisesti.
Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituutti ottaa omalta osaltaan vastuun kestävän energiatuotannon ja siihen pohjautuvan teollisuuden tavoitetilan toteuttamisesta. Valmisteluhankkeen aikana luodaan suunnitelma energiatuotantotalouteen keskittyvän tutkimusryhmän rakentamista varten. Tutkimusryhmän käynnistämishankkeen on tarkoitus kestää kolme vuotta. Sinä aikana luodaan pohja professorivetoiselle toiminnalle, joka osaltaan mahdollistaa energiatuotannon ja sen jatkojalostuksen arvonlisän jäämisen tuotantoalueelle.
Valmisteluhankkeen aikana luodaan suunnitelma energiatuotantotalouteen keskittyvän tutkimusryhmän rakentamista varten. Tutkimusryhmän käynnistämishankkeen on tarkoitus kestää kolme vuotta. Sinä aikana luodaan pohja professorivetoiselle toiminnalle.
Valmisteluhankkeen konkreettinen tulos on kolmivuotisen energiatuotantotalouteen keskittyvän tutkimusryhmän rakentamisen hankesuunnitelma, kustannusarvio ja rahoitussuunnitelma, hankehakemus sekä osarahoitussitoumukset.
