Hae sivustolta

Mitä etsit?

Laaja-alaisen aurinkosähkön yleistymisen huomioivat sähköverkon mitoitusperiaatteet

Tutkismusprojektin tavoitteena oli kehittää laajamittaisen aurinkovoiman verkostovaikutusten huomioimista sähköverkon mitoituslaskennassa jännitteen laadun osalta. Erityisesti pientuotannon liittämisen suunnittelukriteerit ja -menetelmät kaipaavat päivittämistä, koska aikaisemmat ohjeistukset ovat lähteneet siitä oletuksesta, että pientuotantoyksiköitä on sähköverkossa vähän ja ne kytkeytyvät pääasiassa sähköasemalle tai keskijänniteverkkoon uutena liittymänä. Aurinkovoima liittyy kuitenkin pääsääntöisesti pienjänniteverkkoihin olemassa oleviin liittymiin.

Projektissa selvitettiin sekä yksittäisten suurten aurinkosähköjärjestelmien että laajamittaisen aurinkosähköjärjestelmien yleistymisen vaikutuksia sähkönjakeluverkkoihin. Keskeisimpänä tuloksena havaittiin nykyisten sähköverkon mitoitussuosituksien rajoittavan liitettävien aurinkosähköjärjestelmien kokoa tarpeettoman paljon, koska suosituksen parametrisointia ei ole päivitetty nykyisen ymmärryksen mukaiseksi aurinkosähköä koskien. Projektin simulointitulosten perusteella voitiin myös havaita, että aurinkosähköjärjestelmien loistehosäädön avulla voidaan ehkäistä aurinkosähköstä sähköverkolle aiheutuvia jännitteen nousun haasteita merkittävästi. Loistehon säätö ei käytännössä vaikuta pätötehon tuotantoon, mutta voi ehkäistä aurinkosähköjärjestelmien verkosta irtoamista ylijännitteiden seurauksena.

Sähköautojen latauksen muodostama kuormitus ja mitoitusteho erilaisissa toimintaympäristöissä

Tutkimushankkeen tavoitteena oli määrittää sähköautojen lataustapahtumien aiheuttama kuormitus kiinteistöverkoissa. Liikenteen sähköistyminen on yksi keskeisimmistä ja nopeimmin kehittyvästä energiainfrastruktuuriin vaikuttavasta kehitystrendistä. Huomioiden sähköverkkojen maltillisen uusiutumistahdin, on sähköautojen nopea yleistyminen luonut tarpeen sähköautojen muodostaman kuormitusvaikutusten luotettavalle määrittämiselle. 

Sähköautojen kuormitusvaikutukset ovat voimakkaasti automallikohtaisista yleistymisskenaarioista ja toimintaympäristöstä riippuvaisia. Tässä tutkimushankkeessa kuormitusvaikutusten määrittäminen perustuu laboratorio- ja kenttäolosuhteissa tapahtuviin todellisiin mittauksiin sekä erilaisiin sähköautojen joukkokäyttäytymistä kuvaaviin simulaatiomalleihin. Tutkimuksessa hyödynnetään laaja-alaisesti erilaisia liikennemittausaineistoja (mm. henkilöliikennetutkimusaineisto).

Tutkimuksessa tuotettavat tarkastelut perustuvat simulointeihin sekä todellisiin sähköautojen lataustehoa todentaviin mittauksiin. Tulokset palvelevat niin julkisen kuin yksityisenkin sähköenergiainfrastruktuurin (kiinteistöt, taloyhtiöt, kaupungit, sähkönjakeluverkot) kehittämisestä sähköisen liikenteen yleistyessä. Tulokset auttavat myös ymmärtämään älykkään latauksen merkityksen kuormitushuippujen välttämisessä ja verkkojen mitoittamisessa.

Tavoitteet

  • Mikä on sähköauton latausteho ja -profiili?
  • Miten sääolosuhteet (ulkolämpötila) sähköautojen keskimääräisiin lataustehoihin sekä mahdolliseen ylläpitosähkön (akuston ja sisätilan lämmitys ja jäähdytys) tarpeeseen?
  • Miten lataustapahtumat ja kuormitukset kerrostuvat erilaisissa ympäristöissä?
  • Miten lataustehot näkyvät nykyisiä kiinteistöjen liittymäkuormia ja -kapasiteetteja vasten ja minkälaisia saneerauspaineita sähköautojen yleistyminen tuo liittymiin?Miten suuriin liittymien mitoitustehoihin päädytään edellisten kohtien pohjalta? 
  • Miten älykkäät latausratkaisut vaikuttavat latausalueiden mitoitustehoihin?

Mobiili- ja hajautettu sähkö: Haasteet henkilöturvallisuudelle ja turvallisuusvastuut toimijaverkossa

Projekti edistää sähkön turvallista ja luotettavaa käyttöä antamalla tietoa uusista mobiilisähkön käyttöön liittyvistä vaara- ja riskitekijöistä ja siitä, miten näihin riskeihin tulisi ennakoivasti varautua sekä työturvallisuus- että kuluttajaturvallisuusnäkökulmista. Työ käsittelee sekä sähköenergian käyttöön että vakaviin toimintahäiriöihin liittyviä vaara- ja riskitekijöitä.

Tulevaisuuden joustava ja turvallinen sähköenergiajärjestelmä

Professuurin toiminnan tavoite on edistää ja kehittää ratkaisuvaihtoehtoja, joilla voidaan vastata odotuksiin tulevaisuuden sähkönjakelusta- ja käytöstä sekä edistää tietoisuutta ja lisätä vuorovaikutusta niiden tahojen keskuudessa, jotka ovat keskeisiä tulevaisuuden tavoitteiden saavuttamisessa. Professuurin työskentely liittyy keskeisesti käynnissä oleviin ja valmisteltaviin tutkimushankkeisiin teemoista:

  • Vetytalous ja puhdas energia; energiansiirto- ja varastointiratkaisut
  • Sähköenergiajärjestelmän resilienssi ja sähköhuollon varmistaminen
  • Hajautettujen resurssien integrointi ja sektori-integraatio
  • Joustavuus sähköenergiajärjestelmässä

Yhteistyön keskeiset tavoitteet

  • määrittää millä eri tavoin voidaan kustannus-, kapasiteetti- ja energiatehokkaasti vastata odotuksiin tulevaisuuden sähköjärjestelmästä sekä varmistaa entistä sähköriippuvaisemman yhteiskunnan luotettava sähkön saanti ja turvallinen käyttö.
  • tuottaa osaajia, joilla on vahvan teknistaloudellisen osaamisen lisäksi ymmärrys meneillään olevasta energiamurroksesta ja siihen liittyvien tekijöiden yhteisvaikutuksista -ja mahdollisuuksista energiajärjestelmässä
  • tuottaa laaja-alaisesti hyödynnettävää tietoa ja varmistaa, että tutkimuksen asiantuntijat myötävaikuttavat yhteiskunnan kehittymiseen ja ovat aktiivisesti mukana kehitykseen liittyvissä asiantuntijaryhmissä.

STEKin vuosittainen rahoitus: 120.000 euroa

Yhteyshenkilö

Professori Jukka Lassila, jukka.lassila @ lut.fi

Kiinteistötiedon ja IoT-ratkaisujen hallinta

Kuva Marjaana Malkamäki

Metropolian hankkeessa ”Kiinteistötiedon ja IoT-ratkaisujen hallinta, hyödyntäminen ja siirtovaikutukset” ohjataan tiedon avulla rakennusten käyttöä, ylläpitoa, käyttäjätyytyväisyyttä ja resurssien optimointia. Hankkeessa tuotetaan tietoa ratkaisujen toimivuudesta korjaus- ja uudisrakentamisessa ja tuodaan vahva takaisinkytkentä käytöstä suunnitteluun. Hankkeessa luodaan perustaa IoT-pohjaisen datan hyödyntämiseen tutkimalla, testaamalla ja kehittämällä ratkaisuja, palvelualustoja ja sovelluksia yhdessä yritysten kanssa. Siinä tuotetaan erityisesti käyttäjille rajapintoja kiinteistön älykkääseen ohjaukseen ja kunnossapitoon.

Hankkeen keskeiset tavoitteet

Kehitetään ja ylläpidetään täyden mittakaavan kiinteistöön sijoittuvaa talotekniikan ja rakennusautomaation oppimisympäristö Myllypuro Smart Campus, joka edistää yritysten, korkeakoulun ja opiskelijoiden verkostoitumista Living Lab -toimintamallilla.

Tutkitaan ja kehitetään kaupunkien tulevaisuuden energiaratkaisuja, mm. smart grid -kysyntäjoustoa kiinteistötasolla sekä palveluita ja tekoälyratkaisuja joiden avulla optimoidaan kiinteistöjen olosuhteiden hallintaa.

Rakennetaan moderni tutkimus- ja oppimisympäristö, joka soveltuu sekä huonetilojen että muun rakennetun ympäristön tutkimukseen ja opetukseen, erityisesti sisäilmastoon liittyen. Hanke toteutetaan osaksi Metropolian ja Aallon yhteistyönä Myllypuron LVI-laboratorion hyödyntämiseksi. Tämän hankkeen tulokset antavat valmiuksia kehittää Metropolian etäopetusta jatkossa mm. aikuis- ja täydennyskoulutuksen tarpeisiin.

Jo hankkeen aikana siirretään sen keskeiset tulokset ja toimintatavat käytäntöön viemällä ne osaksi kiinteistö- ja rakennusalan sekä sähkö- ja automaatiotekniikan opintoja, ja tuottamalla niihin uusia opetussisältöjä.

STEKin vuosittainen rahoitus hankkeelle: 100.000 euroa.

Yhteyshenkilöt

Teknologiapäällikkö Harri Hahkala (Myllypuro Smart Campus ja sen hyödyntäminen)
Yliopettaja Matti Huotari (LVI-laboratorion toimistohuonelaboratorio sekä taajuusmarkkinalaboratorio)
Osaamisaluepäällikkö Jorma Säteri (Tutkinto- ja täydennyskoulutus)
sähköpostit ovat muotoa etunimi.sukunimi@metropolia.fi

Nuorten yrittäjyys ja talous NYT

Suomessa tehdään tutkitusti vaikuttavaa ja tehokasta työtä lasten ja nuorten talous-, työelämä- ja yrittäjyystaitojen eteen. Maailman parhaana koulutusinnovaationa palkittu oppimisympäristö Yrityskylä perustuu opetussuunnitelmaan ja tavoittaa  noin 85% kaikista Suomen kuudes- ja yhdeksäsluokkalaisista. NYT Yrityskylä -kokonaisuuden muodostavat opekoulutus, Yrityskylä-oppitunnit sekä elämyksellinen päivä oppimisympäristössä, itse Yrityskylässä.

Yrityskylä on varmasti monelle peruskoululaisen vanhemmallekin jo tuttu, viimeistään Yrityskylä-vierailujen jälkeen kotiin asti läikehtineen innostuksen myötä. Yrityskylä on fyysinen oppimisympäristö, johon mennään viettämään koulupäivä. Yrityskylä – vierailuun valmistaudutaan etukäteen kymmenen oppitunnin verran.

Kuudesluokkalaiset tutustuvat työnhaun, palkanmaksun ja verotuksen periaatteisin, ja testaavat opittua vierailulla Yrityskylä Alakouluun. Yrityskylä Alakoulu on pienoisyhteiskunta, jossa työskennellään, saadaan palkkaa ja mietitään mihin palkan pitäisi riittää.  

Ysiluokkalaiset puolestaan perehtyvät kymmenen oppitunnin ajan yritystoimintaan: katteeseen ja muihin kirjanpidon käsitteisiin, tuotekehitykseen, tuotantoon ja yritysvastuuseen. Vierailu Yrityskylä Yläkoulussa on huipentuma, jolla yritystoimintaa kokeillaan käytännössä jännittävän pelillisesti.

Vierailupäivänä Yrityskylä Yläkouluun muodostetaan yritysten johtoryhmiä, jotka tekevät strategisia valintoja yritystoiminnassa. Kuten oikeassa elämässä, harjoitellaan reagoimista toimintaympäristöstä tuleviin haasteisiin, esimerkiksi energian hinnan muutoksiin tai kyberhyökkäyksiin.

Yrityskylän taustalla on Nuorten yrittäjyys ja talous NYT. STEK ry on ollut Yrityskylä-sponsorina vuodesta 2015 lähtien.

Arjen älykäs sähköautoilu – sähköautoilun viestinnällinen perusteos

Projektin tavoitteena on helposti ymmärrettävän viestinnän keinoin alentaa sähköautoiluun siirtymistä ja poistaa virheellisiä käsityksiä ja ennakkoluuloja. Hankkeen tuloksena syntyy kansantajuista kohderyhmälähtöistä aineistoa. Tuloksia viestitään laajasti eri kanavissa markkinointiviestinnän keinoin.

Projektissa vastataan
a) Vastata ns. tavallista autoilijaa askarruttaviin kysymyksiin sähköautoilusta ja lataamisesta.
b) Helpottaa autoilijoiden siirtymistä sähköautoiluun murtamalla myyttejä ja harhaluuloja.
c) Edistää turvallista lataamista
d) Tuottaa ja koota tietoa työsuhdesähköautoilusta alan toimijoille.
e) Tuottaa taloyhtiöiden hallituksen jäsenille ja isännöitsijöille tietoa lataushankkeeseen liittyvistä kysymyksistä päätöksenteon tueksi.

Näkymätön voima pyrkii vetämään nuoria sähkö- ja energia-alalle

Näkymätön voima on STEKin päärahoittama kampanja, joka lisää sähkö- ja energia-alan vetovoimaa yläkoululaisten ja heidän ohjaajiensa keskuudessa. Kampanjaa toteuttavat yhdessä STK ja STUL.

Kampanjan tavoitteena on:

  • lisätä nuorten tietoisuutta alan uramahdollisuuksista
  • tukea opinto-ohjaajia ja opettajia ajantasaisella tiedolla
  • vahvistaa yritysten ja oppilaitosten yhteistyötä
  • kasvattaa sähköalan koulutusaloille hakevien määrää

Kampanjassa on vuosin varrella hyödynnetty monenlaisia keinoja: some‑viestintää, koulukiertueita, opo‑tapaamisia ja yritysvierailuja. Vuonna 2026 painopisteenä on opinto-ohjaajien ja sähköalan opettajien tavoittaminen – he ovat keskeisiä vaikuttajia nuorten valinnoissa. Toimintaan kuuluu mm. osallistumista alan messuille sekä yhteisiä tilaisuuksia yhteistyökumppanien kanssa.


2026 – Uudet painotukset: “Teach the teachers”
Vuonna 2026 kampanja keskittyy erityisesti opinto-ohjaajiin ja sähköalan opettajiin, jotka ovat keskeisiä vaikuttajia nuorten ammatinvalinnassa. Tavoitteena on rakentaa pysyvä opettajaverkosto ja tarjota heille ajantasaista tietoa alan tarpeista.
Keskeisiä vuoden 2026 toimenpiteitä ovat:
Näkyvyys alan messuilla ja tapahtumissa (mm. Jyväskylän Sähkömessut)
Oponiemi 2026 -tilaisuus
Opettajaryhmän vierailu Light & Building -messuille
Yhteiset tapahtumat Energiateollisuuden ja Teknisen kaupan liiton kanssa

Toimenpiteet vuosina 2021–2025
Kampanja on kehittynyt vuosittain ja laajentunut määrätietoisesti:
2021 – Lanseeraus
Kampanjan konseptointi ja näkyvyyden rakentaminen
Ensimmäiset some-sisällöt ja materiaalit
2022 – Kasvun vuosi
Somesisällöt ja kampanjakasvot osaksi pysyvää toimintaa
Yhteishakukampanjat
Koulukiertueen käynnistäminen
Opinto-ohjaajien saavutettavuuden parantaminen
2023 – Verkostojen vahvistaminen
Systemaattinen viestintä ja uusien sisältöjen kehittäminen
Yritysyhteistyön käynnistäminen
“On the road” -koulukiertue jatkuu
2024 – Yritykset mukaan
Kouluyhteistyön ja yritysten TET-käytäntöjen vahvistaminen
Useita koulukiertueita, opo-tapahtumia ja uutiskirjeitä
Verkkosivujen ja materiaalipankin laajentaminen
2025 – Kohtaamisten vuosi
Some-näkyvyys ja kouluvierailut jatkuvat
Uusia yhteistyötapahtumia (mm. Energiateollisuus ja Tekninen kauppa)
Verkkosisältöjen kehitys oppilaille ja opinto-ohjaajille


Kampanjan vaikuttavuutta seurataan esimerkiksi hakijamäärien ja koulu- sekä opettajakontaktien kehityksen kautta.

Tule mukaan seuraamaan kampanjaa TikTok / Instagram / Linkedin