Hae sivustolta

Hae sivustolta

Mitä etsit?

STEK-yhteistyö tuo VaikutusVirta-työkalun Yrityskylä Alakouluihin

Nuorten yrittäjyys ja talous NYT ry:n ja STEKin pitkäaikainen yhteistyö on mahdollistanut energia-alan teemojen ja työtehtävien tuomisen osaksi valtakunnallista Yrityskylä-oppimiskokonaisuutta. Uusin avaus on VaikutusVirta – digitaalinen työkalu, joka kehitetään Yrityskylä Alakoulun käyttöön ja otetaan käyttöön kaikissa Yrityskylissä syksyllä 2027.

Ymmärrys energiamurroksesta kasvaa

VaikutusVirta-työkalu tekee näkyväksi alakoulun oppilaiden Yrityskylä-päivän aikana tekemien valintojen vaikutukset energiankulutukseen ja ympäristöön. Oppilaat seuraavat vaikutuksia reaaliaikaisesti tableteiltaan ja yhteisissä kokouksissa, mikä ohjaa vastuulliseen toimintaan ja tukee oivaltavaa oppimista. Päätösten vaikutukset tarinallistetaan osaksi oppimiskokonaisuutta myös Yrityskylä-vierailun jälkeen. Työkalu sisältää muun muassa energiankulutuksen seurannan, ympäristövaikutusten visualisoinnin sekä pelillisiä elementtejä, jotka kannustavat vastuullisiin valintoihin.

Hankkeen tavoitteena on vahvistaa lasten ja nuorten ymmärrystä energiamurroksesta, päästöttömästä energiasta ja älykkäistä energiaratkaisuista. STEKin tuella kehitetyt sisällöt ovat olleet olennainen osa niin Yrityskylä Alakoulun kuin Yläkoulunkin toimintaa: alakoulussa oppilaat ovat pääässeet tutustumaan energia-asiantuntijan ammattiin ja kestävään liikkumiseen, yläkoulussa puolestaan pelillinen tehtäväkokonaisuus syventää ymmärrystä päästöttömästä energiasta ja yritysten energiaratkaisuista.

Syy-seuraussuhteet selkiytyvät

Vaikutusvirta-työkalu tulee vähitellen korvaamaan Yrityskylä alakoulun energia-asiantuntijan ammatin. Uudella työkalun avulla oman toiminnan vaikutukset saadaan paremmin näkyviin. Sen avulla oppilaat ja opettajat voivat tarkastella energiankulutuksen ja ympäristövaikutusten syy-seuraussuhteita. Työkalun tuottama loppuraportti tukee opetusta ja mahdollistaa oppimiskokemusten reflektoinnin koulussa.

Yrityskylä Alakoulut ja Yläkoulut toimivat 266 kunnassa, ja niiden toiintaan osallistuu 91% Suomen 6.- ja 9. luokkalaisista.

Älyverkko-oppia energiamurroksen hallintaan

TAMKin Sähkö- ja automaatiotekniikan tutkinto-ohjelmaan on luotu keväällä 2025 uuden ja ainutlaatuisen opintosuunnan rakenne: Älykkäät energiajärjestelmät. Opintosuunnalla vastataan energia-alan muuttuneeseen osaamistarpeeseen meneillään olevassa energiamurroksessa.

Tulevaisuuden energiamurroksen osaajaksi

Koulutuksen tavoitteena on tuottaa sähkö- ja automaatiotekniikan tutkintoon valmistuvia insinöörejä, joilla on kyvykkyys suunnitella, toteuttaa, ottaa käyttöön ja ylläpitää erilaisia energiatehokkuus- ja hiilineutraaliustavoitteita edistäviä energiajärjestelmäratkaisuja. Koulutuksesta valmistuneella on valmiudet toimia puhtaaseen siirtymään liittyvissä investointihankkeissa.

Hanke kehittää ja toteuttaa koulutukselle alan nykyisiä ja ennakoivia työelämätarpeita palvelevat oppimisaineistot ja -tehtävät, sekä koulutuksen toteuttamistavat ja oppimismenetelmät.

Tuloksia eri tarpeisiin

Merkityksellisimmät tulokset muodostuvat hankkeessa tuotettuina uusien opintojaksojen toteuttamisessa hyödynnettävinä sisältöinä, aineistoina ja oppimistehtävinä. Hankkeen tuloksia on siten mahdollista hyödyntää laajasti ja kansallisesti, sekä skaalata eri koulutusasteiden tarpeisiin. Hankkeessa toteutettavat toimet ja niiden tulokset mahdollistavat alalle kasvavien asiantuntijoiden taitojen kohdentumisen osaamisiin, joita tarvitaan jo nyt mutta erityisesti tulevaisuudessa.

TAMKin Älykkäät energiajärjestelmät -opintosuunnan määrittelyprosessiin osallistuneet tahot toimivat myös Älyverkko-oppia -hankkeen sidosryhminä. Hankkeen toimenpiteisiin osallistettavia tahoja ovat siten muun muassa Energiateollisuus ry, Suomen Uusiutuvat ry, Tredu, TAKK, VAMK, OAMK, Tampereen yliopisto, VTT:n Älykkäät sähköverkot ja energiajärjestelmät -tutkimusryhmä sekä Tampereen yliopiston Älykkäät sähköenergiajärjestelmät -tutkimusryhmä.

Hanke kestää elokuusta 2025 toukokuuhun 2027.

Yhteyshenkilö: Heikki Yli-Rämi
Tampereen ammattikorkeakoulu Oy

Innovaatiokoulutusta Oulun seudun sähkö- ja energia-alalle

Sähkö- ja energia-alan innovaatiokoulutuksen keihäänkärki eli SEIK-hanke sai positiivisen rahoituspäätöksen STEKiltä. Hanke keskittyy sähkö- ja energia-alan innovaatiokoulutuksen kehittämiseen Oulun seudulla, oppilaitoksia, opiskelijoita ja yrityksiä yhdistämällä.

Suomeen ja Pohjois-Suomeen on kohdistumassa merkittäviä teollisia investointeja sähkö- ja energia-aloille, etenkin vetytalouteen. Alueelle kehittyvä liiketoimintaekosysteemi vedyn tuottamiseen, jakeluun ja kulutukseen tarvitsee tuekseen tutkimusta, kehittämistä, koulutusta ja innovaatioita. Systeemisessä muutoksessa on oltava mukana toimijoita monella tasolla, ja käyttäjälähtöinen tulokulma on tärkeä muutosten läpivientiin. SEIK-hankkeessa syntyy konkreettisia tuloksia, jotka tukevat sähkö- ja energia-alan innovaatiokoulutusta ja vetytalouden kehittämistä.

Hanke on suunniteltu yhteistyössä Oulun Innovaatioallianssin (OIA) kanssa, ja sitä varten on selvitetty sähkö- ja energia-alan, etenkin vetyekosysteemin innovaatiokehittämisen tarpeita. SEIK-hanke toteutetaan valjastamalla Oulun yliopiston Tuotantotalouden tutkimusyksikön monialainen ja projektimuotoinen IPIC-maisteriohjelma kouluttamaan kansainvälisiä ja muiden tieteenalojen opiskelijoita ratkaisemaan puhtaiden energiamuotojen käyttöönoton haasteita. Hanke tukee eri alojen opiskelijoiden sekä sähkö- ja energia-alan yritysten innovaatio-osaamisen kehittämistä.

Innovaatioprojekti pilottina


SEIK-hanke pyrkii tarjoamaan perinteisen yritysten ja yliopistojen tutkimusyhteistyön lisäksi konkreettista, pitkäjänteistä ja kunnianhimoista koulutus- ja kehitysyhteistyötä. Hankkeessa pilotoidaan koko akateemisen vuoden mittainen vetytalouden innovaatioprojekti, jonka tavoitteena on tehdä pilotista jatkuvaa toimintaa IPIC-maisteriohjelmaan vaihtuvilla sähkö- ja energia-alan teemoilla.

Toinen tunnistettu ongelma, jota hankkeessa ratkotaan, on se että nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä viimeisin alan tieto siirtyy hyvin hitaasti korkeakoulujen opetussisällöiksi. Nopeassa muutoksessa olevat toimialat, kuten sähkö- ja energia-ala, hyötyvät merkittävästi koulutussisällöstä, joissa yritysten soveltava tieto yhdistyy viiveettä tutkimustietoon. Tätä taklataan kytkemällä tutkimusosaaminen mukaan innovaatioprojektiin sekä keräämällä projektin oppeja oppimateriaaliksi innovaatioprojektin teeman hengessä.

Interdisciplinary Product Innovation and Creation eli IPIC – koulutusohjelma on Oulun yliopiston teknilliseen tiedekuntaan kuuluvan tuotantotalouden tutkimusyksikön uusi, syksyllä 2025 käynnistyvä kansainvälinen monialaisen innovaatio- ja tuotekehittämisen maisteriohjelma.

Yhteyshenkilö Nina Jackson
Kari-Pekka Heikkinen

Oulun yliopisto, Tuotantotalouden tutkimusyksikkö

Hankkeen kesto 1.6. 2025 – 31.5.2026

Sähköteknisen standardoinnin perusteet verkko-opintojakso opin.fi-palveluun

SESKOn tavoitteena on strategiansa mukaan vuoteen 2030 mennessä tavoittaa 10 000 uutta sähköalan opiskelijaa sähköteknisen standardoinnin koulutussisällöillä. Vuosittain sähkö- ja energia-alalla aloittaa noin 3500 uutta opiskelijaa.

Vuonna 2024 SESKO kehitti Sähköteknisen standardoinnin perusteet -verkko-opintojakson, joka julkaistiin marraskuun alussa 2024. Verkko-opintojakso on korkeakouluille, opettajille ja opiskelijoille maksuton. Sen tuottama hyöty mitataan tulevien sukupolvien sähkötekniikan osaamisen muodossa. Näin SESKO haluaa varmistaa, että sähkötekniikan ammattilaisia riittää myös jatkossa vastaamaan yritysten ja standardoinnin tarpeisiin. Kyse on investoinnista alan yhteiseen tulevaisuuteen. Käyttäjäpalaute opintojaksosta on ollut sekä opettajilta että opiskelijoilta hyvin positiivista. Neuvotteluita verkko-opintojakson käyttöönotosta käydään parasta aikaa kuuden korkeakoulun kanssa ja näiden lisäksi suoraa markkinointia on tehty kuuden muun korkeakoulun suuntaan.

Kiinnostusta verkko-opintojakson hyödyntämiseksi on esitetty myös toisen asteen oppilaitoksilta. SESKO on jatkanut sidosryhmäkeskusteluja laajasti sekä korkeakoulujen että toisen asteen oppilaitosten kanssa siitä, miten standardointia käsittelevä opetus saadaan osaksi opetussuunnitelmia. Ensimmäisten käyttökuukausien aikana on rekisteröity sisältöön liittyviä kehitystarpeita. Keväällä avataan myös korkeakoulujen yhteinen opin.fi -palvelu, joka toimii monimuotoisena avoimen korkeakouluopetuksen sisältöjen haku- ja viestintäalustana.

Laajan kansallisen tavoittavuuden varmistamiseksi SESKO tarvitsee verkko-opintojaksolleen pääsyn opin.fi-palveluun. Liittyminen palveluun ei tässä vaiheessa ole SESKOlle suoraan mahdollista, mutta yhteistyössä korkeakoulun/koulujen kanssa liittymisessä ei ole esteitä. Verkko-opintojakson 1.0 versio on tuotannossa ja oppilaitokset voivat vapaasti ilmoittaa halukkuudesta ottaa se käyttöön olemalla yhteydessä SESKOn toimistoon. Sen markkinointi oppilaitoksille jatkuu kehityshankkeen rinnalla.

Yhteyshenkilö: Anna Tanskanen SESKO

Älykkäät kiinteistöt älykkäissä yhteisöissä

Älykkäät kiinteistöt älykkäissä yhteisöissä jatkaa kaudella 2019-2024 toteutettua kiinteistöjen älykkään, hyvinvointia tuottavan sähkökäytön edistämistä mahdollistamalla kiinteistöjen tuottaman datan hyödyntämistä oppimistoiminnassa sekä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnassa.

Tulevalla kaudella toimialuetta laajennetaan energiayhteisö- ja korttelitasolle ja syvennetään tekoälypohjaisten ratkaisujen kehittämiseen. Hankkeen puitteissa kehitetään sertifioitua Myllypuro Smart Campusta monipuoliseksi oppimis- ja TKI-alustaksi ja laajennetaan kiinteistöjen älykkään sähkönkäytön ekosysteemiä. Hankkeen vaikuttavuus varmistetaan teemaan kytkeytyvillä erillisrahoitteisissa koulutus- ja TKI-hankkeilla sekä kaikille koulutusasteille suunnattavilla oppimisratkaisuilla ja toiminnan laajalla näkyvyydellä.

Tutkimukselliset tavoitteet

Hankkeen tutkimusosa-alueella on neljä osatavoitetta, joiden kautta pyritään kehittämään kiinteistöjen älykkäitä ja hyvinvointia edistäviä ratkaisuja.

  • Ensimmäisenä osatavoitteena on kehittää talotekniikan ja talojen käyttöliittymien skaalautuvia ratkaisuja, jotka parantavat talojen käytettävyyttä, energiankulutusta ja viihtyvyyttä.
  • Toisena osatavoitteena on tutkimus- ja tuotekehitysyhteistyö yritysten kanssa, jonka tavoitteena on tuottaa tieteellisiä raportteja ja kehittää uusia teollisia ratkaisuja.
  • Projektin kolmantena osatavoitteena on selvittää kustannustehokkaita menetelmiä digitaalisen kaksosen rakentamiseen kiinteistön teknisistä järjestelmistä ja liittää ne kiinteistön käyttäjiin. Digitaalisesta kaksosesta nähdään useita hyötyjä rakennusten ylläpidossa ja käytössä, ja tämä samalla hyödyttää korkeakoulujen välistä yhteistyötä (mm. Aalto), koska se mahdollistaa kehitettyjen sovellusten joustavan siirtämisen kohteesta toiseen. Se toimii myös datan keräysalustana tarjoten pohjan tekoälypohjaisten ratkaisujen kehitykseen
  • Projektin neljäntenä osatavoitteena on tukea sähköisen talotekniikan profiilinnostoa. Projektissa luotava digitaalinen ympäristö on esimerkki opiskelijoille alan tulevaisuudesta ja siitä millaista osaamista alalla tarvitaan.

STEKin vuosittainen rahoitus: 150.000 euroa.

Yhteyshenkilöt

Teknologiapäällikkö Harri Hahkala (Myllypuro Smart Campus ja sen hyödyntäminen)
Yliopettaja Matti Huotari (LVI-laboratorion toimistohuonelaboratorio sekä taajuusmarkkinalaboratorio)
Innovaatiojohtaja Anna-Stina Tähkävuori (Älykäs ja luova kaupunki -innovaatiokeskittymä)
Sähköpostit ovat muotoa etunimi.sukunimi@metropolia.fi.

Energia-alan kansainvälinen yritysharjoittelu

Nykyinen maailmantilanne, kasvava väestömäärä ja luonnon biodiversiteettikato ohjaavat ihmiskunnan hakemaan kestävämpiä ratkaisuja planeettamme elinkyvyn säilyttämiseksi. Vihreän siirtymän toteutumisessa korkeakouluilla on merkittävä rooli. Opiskelijoiden kouluttaminen laaja-alaisiksi kestävän kehityksen asiantuntijoiksi pohjautuu tiiviiseen yhteistyöhön sidosryhmien, erityisesti teollisuuden kanssa.

Miksi Japaniin – hankkeen tavoitteet

Hankkeen tavoitteena on lähettää Oulun yliopiston opiskelijoita työharjoitteluun Japaniin kesällä 2025 kansainvälisen yrityskokemuksen saamiseksi ja työelämäyhteistyön vahvistamiseksi. Harjoitteluiden teemat liittyvät rakennus- ja energia-alaan. Ne perustuvat Oulun yliopiston tiedekunnista sekä isäntäyritys Shimizu Corporationilta kerättyihin tarpeisiin.

Shimizu Corporation – huippuosaamista ja yhteistyötä

Taustalla on yhteistyösopimus maailman johtavan, japanilaisen Shimizu Corporation -yrityksen kanssa, joka valmistaa älykkäitä ja energiatehokkaita rakennuksia ja kehittää niiden tietojärjestelmiä. Shimizun huippuosaaminen datan hyödyntämisessä ja älykkäässä rakennusautomaatiossa luo runsaasti energiansäästöpotentiaalia, mikä tarjoaa useita oppimis- ja yhteistyömahdollisuuksia myös korkeakouluille.

Oulun yliopisto – tiedettä ja tulevaisuutta

Oulun yliopisto on pohjoinen, kansainvälinen tiedeyliopisto, joka tuottaa uutta tieteellistä tietoa ja ratkaisuja kestävämmän, älykkäämmän ja inhimillisemmän maailman rakentamiseksi. Oulun yliopisto tekee monipuolista yhteistyötä erilaisten kumppaneiden kanssa vastatakseen muuttuviin tieto- ja työelämävaatimuksiin sekä edistääkseen yhteiskunnan hyvinvointia ja kilpailukykyä

Yhteyshenkilö:
Anu Sirviö
asiakkuuspäällikkö
Oulun yliopisto

Researchers Thuzar Win Shwe, Filip Fedorik, Oluyemi Toyinbo

International internships in the energy sector

The current global situation, a growing population and increasing loss of biodiversity, set pressures for a humanity to find more sustainable solutions in order to maintain the viability of the planet. Higher education institutions are seen to have an important role in advancing information share and promoting the implementation of green transition. Sustainability courses offered alongside to main subject studies, produce skilled graduates who have wide scale view on their own fields. In education it is essential to have close cooperation and communication with stakeholders, particularly industry partners – future employers of the engineering students – to be able to develop timely content in degree studies.

The aim of the project is to give students experience in international business and working life by arranging summertime internships in Japan. The topics of the internship are related to the construction and energy sectors, and they are based on the needs collected from the faculties of the University of Oulu and the host company Shimizu Corporation.

In the background is a cooperation agreement between the University of Oulu and Shimizu Corporation, a Japanese company that is a world leader in smart and energy-efficient buildings and building information systems. Shimizu´s excellence in data exploitation and intelligent building automation creates a vast energy saving potential and offers many learning and collaboration opportunities also for universities.

The University of Oulu is a northern, international science university, producing new scientific knowledge and solutions to build a more sustainable, intelligent and humane world. The University of Oulu collaborates with partners to meet the changing demands of work life and to promote the well-being and competitiveness of society.

Miltä kilowattitunti näyttää?

Energia ja sähkö ovat vaikeasti hahmotettavia asioita, jotka vaativat selkeää esittämistä lapsille ja nuorille. Oulun kaupungin koordinoimassa ”Miltä kilowattitunti näyttää?” -projektissa havainnollistetaan ja visualisoidaan energiantuotantoa ja -kulutusta sekä niiden vaikutuksia ympäristöön ja yhteiskuntaan. Projekti keskittyy myös kestävyyteen ja tulevaisuuden työelämän näkymiin. 

Projektin tavoitteet

  • Monialainen lähestyminen energiaan kestävyys-, STEAM-pedagogiikan ja yrittäjyyskasvatuksen näkökulmista.
  • STEAM-pedagogiikka yhdistää tieteen, teknologian, insinööritaidon, taiteen ja matematiikan oppimisen, edistäen oppijoiden itseohjautuvuutta, vuorovaikutustaitoja ja kriittistä ajattelua. Tavoitteena on kasvattaa sinnikkäitä, vastuuntuntoisia, yhteistyökykyisiä ja rohkeita ongelmanratkaisijoita, ja oppijat osallistuvat aktiivisesti oppimiskokonaisuuksien rakentamiseen 
  • Oppilaiden innostuksen lisääminen energia-alaa ja siihen liittyvää opiskelua kohtaan. 
  • Oppimisympäristöjen kehittäminen energiateemoille. 
  • Kestävän tulevaisuuden opinvirran, luontosuhteen, kiertotalouden ja ilmasto-osaamisen integroiminen opetukseen. 

Projektin toimenpiteet

  • Kehittäjäopettajan ja -koordinaattorin rekrytointi rakentamaan kokonaisuutta. 
  • Opetushenkilöstön täydennyskoulutus ja työpajojen järjestäminen. 
  • Verkoston luominen eri hallintokuntien toimijoiden kanssa strategisten asiakirjojen toteuttamiseksi koulumaailmassa. 
  • Energiankulutustietojen visualisointi ja pedagoginen hyödyntäminen. 
  • Asiantuntija-avun tarjoaminen tutkimuksellisten oppimisprojektien suunnitteluun ja toteutukseen kouluissa. 

      Projektin kohderyhminä ovat erityisesti yläkoulujen oppilaat ja opettajat, mutta myös toisen asteen oppilaitokset voivat tulla mukaan myöhemmin. 

      Hanketta koordinoi Oulun kaupungin Sivistys- ja kulttuuripalvelut.
      Hankkeessa on kumppaneina myös Tekniikan museo, Oulun seudun ympäristötoimi ja Oulun energia, Oulun yliopisto, Kiertokaari, OAMK, BusinessOulu sekä Oulun Tilapalvelut.
      Yhteyshenkilö: Jussi Tomberg

      Tulevaisuuden talotekniikan tarpeet ja mahdollisuudet

      ”Tulevaisuuden talotekniikan tarpeet ja mahdollisuudet” -projektin tavoitteena on kehittää syksyllä 2027 alkavan rakennustekniikan DI-ohjelman talotekniikan opintosuunnan sisältö yhteistyössä alan toimijoiden kanssa. Projektilla pyritään vastaamaan erityistarpeisiin ja osaamiseen, joita lisääntyvä regulaatio tuo rakentamiseen ja talotekniikka-alalle.

      EU:n ilmastotavoitteet ja talotekniikan merkitys

      EU:n tavoitteena on saavuttaa hiilineutraalisuus vuoteen 2050 mennessä. Rakennukset aiheuttavat yli 30 % kasvihuonepäästöistä ja 40 % energiankulutuksesta, joten talotekniikalla on keskeinen rooli hiilineutraalin tulevaisuuden rakentamisessa. Ala kehittyy nopeasti energiamurroksen myötä.

      Talotekniikka 2030 -hankkeen loppuraportin mukaan EU-regulaation energiatoimenpiteiden vaikutus talotekniikkaan Suomessa on arvioitu olevan noin 5,6 miljardia euroa. Jos toimenpiteet alkavat vuonna 2026, markkinavaikutus on noin 630 miljoonaa euroa vuodessa. Henkilötyövuosien tarve on noin 85 000, mikä edellyttää uusia osaamistarpeita keskittyen teknologioihin, liiketoimintamalleihin ja taloteknisten järjestelmien hallintaan.

      Talotekniikka-alan tulevaisuus ja osaamistarpeet

      Talotekniikka-alaa uhkaa osaajapula, kun asiantuntijat eläköityvät eikä uusia kouluteta riittävästi. Suomessa talotekniikkaa ei voi opiskella pää- tai sivuaineena yliopistotasolla, joten yliopistotason koulutuksen käynnistäminen on välttämätöntä. Tampereen yliopisto käynnistää syksyllä 2025 uuden talotekniikka painotteisen rakennustekniikan diplomi-insinöörin opinto-ohjelman. DI-ohjelma nojaa aluksi rakentamistalouden syventäviin opintoihin, mutta jatkossa koulutusta täytyy kuitenkin kehittää palvelemaan enemmän talotekniikan tulevaisuuden tarpeita.

      Tulevaisuuden tarpeisiin vastaava talotekniikan koulutus

      ”Tulevaisuuden talotekniikan tarpeet ja mahdollisuudet” -projektin tavoitteena on kehittää syksyllä 2027 alkavan rakennustekniikan DI-ohjelman talotekniikan opintosuunnan sisältö yhteistyössä alan toimijoiden kanssa. Projekti käynnistyy kirjallisuus- ja kyselytutkimuksella talotekniikka-alan osaamistarpeista. Työpajatyöskentelyä hyödynnetään alan asiantuntijoiden kesken, ja projektissa järjestetään seminaareja sekä luodaan väliraportteja kurssien laadinnan tueksi.

      Projektin aikana seurataan myös nykyistä maisteriohjelmaa ja kehitetään opintojen sisältöä vastaamaan paremmin osaamistarpeita. Tuloksena syntyy ajantasainen ja tulevaisuuden tarpeisiin vastaava talotekniikan opintosuunnitelma, joka käynnistetään syksyllä 2027. Tämä tukee alan kehittymistä ja varmistaa osaajien riittävyyden, edistäen EU:n ilmastotavoitteiden saavuttamista ja vahvistaen Suomen asemaa talotekniikan edelläkävijänä.

      Yhteyshenkilö: Industry Professor Piia Sormunen
      Rakennetun ympäristön tiedekunta
      Rakennustekniikka
      Tampereen Yliopisto

      Liekeissä teknologiaan – koodausta ja elektroniikkaa tieteen ja taiteen avulla

      Tutkimusten mukaan teknologiakoulutus ei tällä hetkellä riittävästi tavoita oppilaita ja samalla teknologia-aloilla on pulaa osaajista. Mistä saadaan tulevaisuuden osaajat, jos nuoret eivät harrasta teknologiaa ja tiedettä eivätkä kiinnostuneet nuoret löydä tukijoita harrastukselleen? Tarvitaan runsaasti lisää opettajia, jotka osaavat toteuttaa teknologiaopetusta – ja mieluiten motivoivasti ja hauskasti.

      Perusopetuksen opetussuunnitelmassa (POPS 2014) ohjelmointi on mukana matematiikan ja käsitöiden opintosisältöihin integroituna ja osa laaja-alaista osaamista, jota toteutetaan läpäisevästi kaikissa oppiaineissa. Opetussuunnitelman 7.–9.-luokan tavoitteiden mukaan peruskoulun käynyt ”oppilas osaa soveltaa algoritmisen ajattelun periaatteita ja osaa ohjelmoida yksinkertaisia ohjelmia.”

      Koska teknologialle ja ohjelmoinnille ei ole omaa oppiainetta, opetuksen toteutuminen ja siihen käytetty aika kuitenkin vaihtelee esimerkiksi opettajan innostuksesta ja osaamisesta riippuen. Anu Maajärvi-Kosamon ja Eeva Haapakankaan maisteritutkielmien mukaan opettajat kokevat ohjelmointiopetuksen toteuttamisessa haasteelliseksi ajan puutteen, oman osaamisensa heikkouden ja ohjelmointikokemuksen vähyyden. Voi siis käydä niin, että kiinnostuksestaan huolimatta oppilas ei omassa koulussaan saa ohjelmointiopetusta tai saa sitä hyvin vähän. Opettajilla vaikuttaa olevani tarvetta lisäkoulutukselle ja helposti käyttöön otettaville opetusmateriaaleille.

      Lääkkeeksi tarjoamme Arduino-järjestelmällä toteutettavaa koodaus- ja elektroniikkakoulutusta opettajakoulutukseen ja Arduino-kursseja lukiolaisille. Opettajakoulutuksen kautta opetuksen vaikuttavuus ja tavoittavuus kasvaa. Koulutuksessa tulevat opettajat saavat varmuutta ja käytännön työkalut teknologiaopetukseen ja vievät osaamisensa mukanaan myös kouluihin tuleville kollegoilleen.

      Tietotekniikan ja ohjelmoinnin perusteiden ymmärrystä voi pitää tänä päivänä kansalaistaitona. On hyvä ymmärtää, miten jokaisen päivittäin käyttämät laitteet ja sovellukset toimivat ja mihin niiden toimintalogiikka perustuu. Opettajakoulutuksen ohella tavoitteenamme onkin lisätä lukiolaisten ohjelmointi- ja elektroniikkaosaamista innostavalla ja käytännönläheisellä tavalla. Samalla lukiolaisten opettajat osallistuvat kurssille, saavat tarvikkeet ja reseptin jatkaa kursseja omalla koululla.

      TekNatur – årligt återkommande tävling för naturvetenskaper och teknik

      TekNatur består av tre årligen återkommande tävlingar i teknik och naturvetenskap för svenskspråkiga elever i åk 7–9 och gymnasier i Finland. Som arrangörer fungerar Svenska tekniska vetenskapsakademien i Finland (STV), Tekniska Föreningen i Finland (TFiF) och Yrkeshögskolan Arcada. Det övergripande målet med TekNatur är att väcka ungas intresse för teknik och naturvetenskap och bidra till att det finns svenskspråkig expertis inom dessa områden i Finland också i framtiden. Tävlingarna är inkluderande och utformade så att alla elever, oavsett bakgrund eller förhandskunskaper, kan delta. Genom tävlingarna får deltagarna dels fördjupa sig i ämneskunskap, dels utveckla sina samarbets- och kommunikationsförmågor.

      1. TekNatur/Sjukamp för åk 7

      Tävlingen inleds med en uttagningstävling i november, där hela klassen samarbetar och svarar på frågor om teknik och naturvetenskap. De sju bästa klasserna kvalar vidare till finalen, som arrangeras i april i Helsingfors.

      Målet med TekNatur/Sjukamp är att nå ut till så många elever som möjligt och att ge dem en lekfull introduktion till teknik och naturvetenskap, för att väcka deras intresse.  Årligen deltar 2000-2500 elever från ca 25 olika skolor runt om i landet, vilket är över hälften av alla finlandssvenska sjundeklassister.

      2. TekNatur/Utmaning för åk 8-9

      TekNatur/Utmaning är en innovationstävling, där deltagarna i små grupper ska komma fram på en lösning till ett problem inom något aktuellt temaområde kopplat till teknik och naturvetenskap. I slutet av tävlingen pitchar lagen sina lösningar för de andra deltagarna. Priser delas ut i fyra kategorier: Teamanda, Nytänkande idé, Vidareutvecklingspotential och Presentation.

      Målet med tävlingen är att ge deltagarna praktisk erfarenhet av att arbeta med teknik och naturvetenskap, samtidigt som de utvecklar sin förmåga att samarbeta, tänka kreativt och presentera sina idéer. Årligen deltar ca 100 elever uppdelade i ca 20 blandade lag i tävlingen.

      3. TekNatur/Fysiktävling för gymnasier

      I fysiktävlingen testas gymnasieelevernas kunskaper genom ett traditionellt prov. Vinnarna får åka på en studieresa till CERN eller München. Där får eleverna bekanta sig med framstående forskning och komma i kontakt med experter inom branschen. Det är inte bara de med bäst sakkunskap som premieras, utan två prisresor lottas ut bland alla som gjort ett ärligt försök i tävlingen.

      Målet med TekNatur/Fysiktävling är att motivera eleverna att fördjupa sig i fysik och kanske till och med överväga en framtida karriär inom fysik eller relaterade vetenskapliga områden. Under studieresan lär de dessutom känna andra jämnåriga med intresse för fysik. Årligen brukar ca 130-180 elever från 15-22 olika gymnasier delta i fysiktävlingen.