Hae sivustolta

Hae sivustolta

Mitä etsit?

Pientaloihin älykkäitä ohjausratkaisuja (OHJAS)

OHJAS-hankkeessa kehitetään, arvioidaan ja demonstroidaan pientaloihin soveltuvia älykkäitä ohjausratkaisuja, jotka vähentävät energiankulutusta, leikkaavat tehohuippuja ja lisäävät uusiutuvan energian omakäyttöä. Ratkaisut perustuvat markkinoilla saataviin laitteisiin ja soveltuvat sekä uusiin että olemassa oleviin omakotitaloihin.

Hankkeessa tuotetaan teknisesti ja taloudellisesti arvioituja malliesimerkkejä, ohjeistuksia ja oppimateriaaleja suomeksi ja englanniksi. Materiaalit julkaistaan avoimesti Digicampus-alustalla ja ne palvelevat niin suunnittelijoita, urakoitsijoita, pientaloteollisuutta kuin korkeakoulujen opetusta.

Konkreettisia ratkaisuja pientaloasujille

Hanke tukee pientalosukkaiden kykyä tehotariffien sekä pörssisähkön hyödyntämiseen tarjoamalla kustannustehokkaita, käytännönläheisiä ratkaisuja ja lisäämällä alan osaamista valtakunnallisesti. Hanke toteutetaan Tampereen ammattikorkeakoulun ja Metropolian yhteistyönä yhdessä alan yritysten kanssa.

Hankkeen aikana ratkaisuja pilotoidaan ammattikorkeakoulujen opetuksessa, ja niiden perusteella aineisto viimeistellään laajempaan käyttöön. Materiaalit jäävät pysyvään käyttöön opetuksessa, täydennyskoulutuksessa ja alan kehitystyössä.

Vaikutus energiamurrokseen

Hanke tukee Suomen energiamurrosta ja EPBD-direktiivin tavoitteita vahvistamalla pientalojen energiatehokkuutta, joustoa ja älykästä ohjausta. Ratkaisut vähentävät kuormitushuippuja ja tukevat uusiutuvan energian käyttöä. Materiaalit tarjoavat ajantasaista tietoa koulutukseen, yrityksille ja päätöksenteon tueksi.

Kuka ja miten tuloksista hyötyy?

Hankkeesta hyötyvät:

  • Pientalojen asukkaat – energialaskun pienentyminen ja parempi ohjauksen hallinta
  • Suunnittelijat ja urakoitsijat – valmiit, testatut ja kustannustehokkaat ratkaisut
  • Laitevalmistajat ja pientaloteollisuus – uutta tietoa tuotekehityksen tueksi
  • Korkeakoulut ja opiskelijat – modernit, avoimesti saatavat oppimateriaalit
  • Päätöksenteko ja viranomaiset – koottua ja selkeytettyä tietoa ohjausratkaisujen vaikutuksista.

Hanke toteutetaan 1.1.2026–31.5.2027
Yhteyshenkilö: Rami Kotilainen / TAMK

Sähkö- ja energia-alan osaamistarpeet ja yliopistokoulutuksen kehittämiskohteet (SEOYK)

Oulun yliopiston koordinoimassa hankkeessa selvitetään, miten sähkö‑ ja energia‑alan yliopistokoulutusta tulisi kehittää vastaamaan alan tulevaisuuden osaamistarpeita. Hanke toteutetaan yhteistyössä FITech-verkostoyliopiston jäsenten kanssa, joista mukana ovat Aalto-yliopisto, Itä-Suomen yliopisto, LUT-yliopisto, Jyväskylän yliopisto, Oulun yliopisto, Tampereen yliopisto, Turun yliopisto, Vaasan yliopisto ja Åbo Akademi.

FITech tekee laajaa elinkeinoelämäyhteistyötä, ja FITech-hankkeissa on mukana monia energia-alan yrityksiä ja järjestöjä, joiden kanssa käydään säännöllistä vuoropuhelua.

Tuloksena kattava tilannekuva

Hankkeessa laaditaan systemaattinen selvitys siitä, millaista osaamista sähkö‑ ja energia‑ala tarvitsee energiamurroksen, digitalisaation, kyberturvallisuuden ja kestävyyden näkökulmista.

Selvityksessä käydään läpi kaikkien yhdeksän FITech‑yliopiston nykyinen opintotarjonta, päällekkäisyydet, koulutuksen haasteet ja puutteet. Tuloksena syntyy selkeä listaus kehityskohteista niin tutkinto-opiskelijoiden että jatkuvan oppimisen näkökulmasta. Tämä toimii perustana koulutuksen uudistamiselle ja yliopistojen profiloitumiselle.

Yritysten ja yliopistojen yhteistyö vahvistuu

Hankkeessa toteutetaan laaja työelämäkysely ja haastatteluja, joilla selvitetään, miten yritykset näkevät alan osaamistarpeet ja miten yhteistyötä korkeakoulujen kanssa tulisi vahvistaa. Tieto toimii pohjana koulutusratkaisujen suunnittelulle ja uusien kumppanuuksien syntymiselle.

Hankkeen kulkuun sisältyy työpajoja, joissa yliopistot ja energia-alan yritykset voivat yhdessä pohtia, millaisia osaamisvajeita Suomessa on ja miten niitä voidaan paikata. Rahoitus mahdollistaa myös tulosten julkaisuwebinaarin sekä työkalut tulosten levittämiseen eri kanavissa.

Konkreettiset suositukset ja jatkohankkeen rakentaminen

Valmistuvan selvityksen ohella suunnitellaan uutta, pitkäjänteistä koulutuksen kehittämishanketta. Selvityksen tuloksia käsitellään FITech‑yliopistoissa ja niiden perusteella rakennetaan seuraavan vaiheen koulutusohjelma- ja opetusyhteistyö.

Yhteyshenkilö:
Jenni Ylä-Mella, Oulun yliopisto

Uutinen FiTechin sivuilla

Energiaosaaminen ajan tasalle – uutta oppimateriaalia ja koulutusta opettajille


Hanke päivittää energia-aiheiden opetuksen vastaamaan energiamurroksen vaatimuksia. BMOL ry:n ja MAOL ry:n toteuttama kokonaisuus tarjoaa opettajille ajantasaiset materiaalit ja koulutuksen, jotka vahvistavat opettajien ja myös nuorten energiaosaamista ja tukevat tulevaisuuden osaajatarpeita koko Suomessa.

Ajantasaista energiaosaamista opetukseen

Energiamurroksen ymmärtäminen edellyttää ajantasaista tietoa siitä, miten energiaa tuotetaan, jaetaan ja käytetään. Opettajat kertovat, että energia-aiheisia sisältöjä on vaikea opettaa, koska oppikirjat ja olemassa olevat materiaalit ovat usein vanhentuneita tai puutteellisia. Myös opettajien oma osaaminen kaipaa vahvistusta.

Hankkeessa kehitetään tuoreeseen tutkimustietoon pohjautuvia opetusmateriaaleja, kuten lyhyitä videoita ja toiminnallisia tehtäväkokonaisuuksia, joiden avulla energia-aiheiden opetus muuttuu selkeämmäksi ja ajantasaisemmaksi. Sisällöt sidotaan valtakunnallisiin opetussuunnitelmiin, ja ne julkaistaan avoimesti kaikille opettajille BMOL:n ja MAOL:n verkostojen kautta.

Samalla hanke tarjoaa opettajille monipuolista täydennyskoulutusta: tutkijoiden asiantuntijaluentoja, alueellisia luentoiltoja sekä lähikoulutuksia, joiden avulla opettajat saavat päivitetyn käsityksen energiajärjestelmästä ja sen muutoksista.

Hankkeen vaikutukset

Ajantasainen tieto lisää opettajien varmuutta käsitellä energia-aiheita ja tarjoaa oppilaille selkeämmän kokonaiskuvan energiajärjestelmän toiminnasta. Opettajien kautta hankkeen sisältö tavoittaa laajasti myös nuoria.

Avoimesti julkaistut materiaalit jäävät pysyvästi käyttöön. Ne ovat hyödynnettävissä vuosia eteenpäin ja täydentävät myös oppimateriaalikustantajien sisältöjä. Näin hanke parantaa opetuksen yhdenvertaisuutta, sillä kaikilla kouluilla on jatkossa mahdollisuus käyttää laadukkaita ja maksuttomia materiaaleja.

Rahoitus mahdollistaa laajan yhteistyön opettajajärjestöjen, tutkijoiden ja alan asiantuntijoiden välillä. BMOL:n ja MAOL:n vahvat verkostot tuovat rahoitukselle merkittävän vipuvaikutuksen: tiedot ja materiaalit leviävät nopeasti koko maahan ja pysyvät käytössä vielä hankkeen päättymisen jälkeen.

Kohti energiaosaavaa tulevaisuutta

Hanke rakentaa perustaa suomalaiselle energiaosaamiselle: opettajien lisääntynyt osaaminen, avoimet materiaalit ja paraneva opetuksen laatu vahvistavat nuorten käsitystä energiajärjestelmästä ja sen tulevaisuuden mahdollisuuksista. Samalla hanke tukee sitä, että yhä useampi nuori löytäisi tiensä energia-alan opintoihin ja ammatteihin – ja Suomi saisi niitä osaajia, joita energiamurros välttämättä vaatii.

Hanke käynnistyy helmikuussa 2026 ja päättyy vuoden 2027 lopussa. Tuloksena syntyy seitsemän teemallista tehtäväpakettia, opetusvideoita sekä laaja koulutustarjonta opettajille eri puolilla Suomea. Hankkeessa tuotetut materiaalit julkaistaan osoitteessa toivoajatoimintaa.fi.

Yhteyshenkilö:
Pinja Sipari
BMOL ry

STEK-yhteistyö tuo VaikutusVirta-työkalun Yrityskylä Alakouluihin

Nuorten yrittäjyys ja talous NYT ry:n ja STEKin pitkäaikainen yhteistyö on mahdollistanut energia-alan teemojen ja työtehtävien tuomisen osaksi valtakunnallista Yrityskylä-oppimiskokonaisuutta. Uusin avaus on VaikutusVirta – digitaalinen työkalu, joka kehitetään Yrityskylä Alakoulun käyttöön ja otetaan käyttöön kaikissa Yrityskylissä syksyllä 2027.

Ymmärrys energiamurroksesta kasvaa

VaikutusVirta-työkalu tekee näkyväksi alakoulun oppilaiden Yrityskylä-päivän aikana tekemien valintojen vaikutukset energiankulutukseen ja ympäristöön. Oppilaat seuraavat vaikutuksia reaaliaikaisesti tableteiltaan ja yhteisissä kokouksissa, mikä ohjaa vastuulliseen toimintaan ja tukee oivaltavaa oppimista. Päätösten vaikutukset tarinallistetaan osaksi oppimiskokonaisuutta myös Yrityskylä-vierailun jälkeen. Työkalu sisältää muun muassa energiankulutuksen seurannan, ympäristövaikutusten visualisoinnin sekä pelillisiä elementtejä, jotka kannustavat vastuullisiin valintoihin.

Hankkeen tavoitteena on vahvistaa lasten ja nuorten ymmärrystä energiamurroksesta, päästöttömästä energiasta ja älykkäistä energiaratkaisuista. STEKin tuella kehitetyt sisällöt ovat olleet olennainen osa niin Yrityskylä Alakoulun kuin Yläkoulunkin toimintaa: alakoulussa oppilaat ovat pääässeet tutustumaan energia-asiantuntijan ammattiin ja kestävään liikkumiseen, yläkoulussa puolestaan pelillinen tehtäväkokonaisuus syventää ymmärrystä päästöttömästä energiasta ja yritysten energiaratkaisuista.

Syy-seuraussuhteet selkiytyvät

Vaikutusvirta-työkalu tulee vähitellen korvaamaan Yrityskylä alakoulun energia-asiantuntijan ammatin. Uudella työkalun avulla oman toiminnan vaikutukset saadaan paremmin näkyviin. Sen avulla oppilaat ja opettajat voivat tarkastella energiankulutuksen ja ympäristövaikutusten syy-seuraussuhteita. Työkalun tuottama loppuraportti tukee opetusta ja mahdollistaa oppimiskokemusten reflektoinnin koulussa.

Yrityskylä Alakoulut ja Yläkoulut toimivat 266 kunnassa, ja niiden toiintaan osallistuu 91% Suomen 6.- ja 9. luokkalaisista.

Älyverkko-oppia energiamurroksen hallintaan

Opiskelijat tutustuvat älyverkkoteknologiaan, joka on keskeistä energiamurroksen ja vihreän siirtymän hallinnassa

TAMKin Sähkö- ja automaatiotekniikan tutkinto-ohjelmaan on luotu keväällä 2025 uuden ja ainutlaatuisen opintosuunnan rakenne: Älykkäät energiajärjestelmät. Opintosuunnalla vastataan energia-alan muuttuneeseen osaamistarpeeseen meneillään olevassa energiamurroksessa.

Hanke vastaa globaaliin haasteeseen: vihreä siirtymä (green transition) vaatii sähköverkoilta uudenlaista älykkyyttä ja joustavuutta. Energiamurros ei ole vain tekninen muutos, vaan se edellyttää syvällistä osaamista kaikilla koulutusasteilla

Älyverkot vihreän siirtymän mahdollistajana

Koulutuksen tavoitteena on tuottaa sähkö- ja automaatiotekniikan tutkintoon valmistuvia insinöörejä, joilla on kyvykkyys suunnitella, toteuttaa, ottaa käyttöön ja ylläpitää erilaisia vihreän siirtymän edellyttämiä energiatehokkuus- ja hiilineutraaliustavoitteita edistäviä energiajärjestelmäratkaisuja. Koulutuksesta valmistuneella on valmiudet toimia energiamurrokseen liittyvissä investointihankkeissa.

Hanke kehittää ja toteuttaa koulutukselle alan nykyisiä ja ennakoivia työelämätarpeita palvelevat oppimisaineistot ja -tehtävät, sekä koulutuksen toteuttamistavat ja oppimismenetelmät.

Oppimateriaaleja energiamurroksen ymmärtämiseen

Merkityksellisimmät tulokset muodostuvat hankkeessa tuotettuina uusien opintojaksojen toteuttamisessa hyödynnettävinä sisältöinä, aineistoina ja oppimistehtävinä. Hankkeen tuloksia on siten mahdollista hyödyntää laajasti ja kansallisesti, sekä skaalata eri koulutusasteiden tarpeisiin. Hankkeessa toteutettavat toimet ja niiden tulokset mahdollistavat alalle kasvavien asiantuntijoiden taitojen kohdentumisen osaamisiin, joita vihreässä siirtymässä tarvitaan jo nyt mutta erityisesti tulevaisuudessa.

TAMKin Älykkäät energiajärjestelmät -opintosuunnan määrittelyprosessiin osallistuneet tahot toimivat myös Älyverkko-oppia -hankkeen sidosryhminä.

Hankkeen toimenpiteisiin osallistettavia tahoja ovat siten muun muassa Energiateollisuus ry, Suomen Uusiutuvat ry, Tredu, TAKK, VAMK, OAMK, Tampereen yliopisto, VTT:n Älykkäät sähköverkot ja energiajärjestelmät -tutkimusryhmäsekä Tampereen yliopiston Älykkäät sähköenergiajärjestelmät -tutkimusryhmä.

Hanke kestää elokuusta 2025 toukokuuhun 2027.

Yhteyshenkilö: Heikki Yli-Rämi
Tampereen ammattikorkeakoulu Oy

Lue muista energiamurrokseen liittyvistä koulutushankkeistamme:

TKI-toiminta – Innovaatiokoulutusta Oulun seudun energia-alalle

SEIK-hankkeessa (Sähkö- ja energia-alan innovaatiokoulutuksen keihäänkärki) tavoitteena on luoda uusia innovaatioita yhdistämällä akateeminen osaaminen ja yrityselämän tarpeet. STEKin myöntämä innovaatiorahoitus mahdollistaa käytännönläheisen koulutusmallin, joka vauhdittaa vihreää siirtymää ja kehittää innovaatiokoulutusta oppilaitoksia, opiskelijoita ja yrityksiä yhdistämällä.

Hankkeen tavoite: Sähkö- ja energia-alan TKI-toiminnan vahvistaminen Oulussa

Suomeen ja Pohjois-Suomeen on kohdistumassa merkittäviä teollisia investointeja sähkö- ja energia-aloille, etenkin vetytalouteen. Alueelle kehittyvä liiketoimintaekosysteemi vedyn tuottamiseen, jakeluun ja kulutukseen tarvitsee tuekseen tutkimusta, kehittämistä, koulutusta ja innovaatioita.

Systeemisessä muutoksessa on oltava mukana toimijoita monella tasolla, ja käyttäjälähtöinen tulokulma on tärkeä muutosten läpivientiin. SEIK-hankkeessa syntyy konkreettisia tuloksia, jotka tukevat sähkö- ja energia-alan innovaatiokoulutusta ja vetytalouden kehittämistä.

Innovaatiorahoitus moottorina energia-alan murroksessa

Hanke on suunniteltu yhteistyössä Oulun Innovaatioallianssin (OIA) kanssa, ja sitä varten on selvitetty sähkö- ja energia-alan, etenkin vetyekosysteemin innovaatiokehittämisen tarpeita. SEIK-hanke toteutetaan valjastamalla Oulun yliopiston Tuotantotalouden tutkimusyksikön monialainen ja projektimuotoinen IPIC-maisteriohjelma kouluttamaan kansainvälisiä ja muiden tieteenalojen opiskelijoita ratkaisemaan puhtaiden energiamuotojen käyttöönoton haasteita. Hanke tukee eri alojen opiskelijoiden sekä sähkö- ja energia-alan yritysten innovaatio-osaamisen kehittämistä.

SEIK-hanke pyrkii tarjoamaan perinteisen yritysten ja yliopistojen tutkimusyhteistyön lisäksi konkreettista, pitkäjänteistä ja kunnianhimoista koulutus- ja kehitysyhteistyötä. Hankkeessa pilotoidaan koko akateemisen vuoden mittainen vetytalouden innovaatioprojekti, jonka tavoitteena on tehdä pilotista jatkuvaa toimintaa IPIC-maisteriohjelmaan vaihtuvilla sähkö- ja energia-alan teemoilla.

Koulutuksella uusia innovaatioita ja kilpailukykyä

Toinen tunnistettu ongelma, jota hankkeessa ratkotaan, on se että nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä viimeisin alan tieto siirtyy hyvin hitaasti korkeakoulujen opetussisällöiksi. Nopeassa muutoksessa olevat toimialat, kuten sähkö- ja energia-ala, hyötyvät merkittävästi koulutussisällöstä, joissa yritysten soveltava tieto yhdistyy viiveettä tutkimustietoon. Tätä taklataan kytkemällä tutkimusosaaminen mukaan innovaatioprojektiin sekä keräämällä projektin oppeja oppimateriaaliksi innovaatioprojektin teeman hengessä.

Interdisciplinary Product Innovation and Creation eli IPIC – koulutusohjelma on Oulun yliopiston teknilliseen tiedekuntaan kuuluvan tuotantotalouden tutkimusyksikön uusi, syksyllä 2025 käynnistyvä kansainvälinen monialaisen innovaatio- ja tuotekehittämisen maisteriohjelma.

Yhteyshenkilöt:
Nina Jackson
Kari-Pekka Heikkinen
Oulun yliopisto, Tuotantotalouden tutkimusyksikkö

Sähköteknisen standardoinnin perusteet verkko-opintojakso opin.fi-palveluun

SESKOn tavoitteena on strategiansa mukaan vuoteen 2030 mennessä tavoittaa 10 000 uutta sähköalan opiskelijaa sähköteknisen standardoinnin koulutussisällöillä. Vuosittain sähkö- ja energia-alalla aloittaa noin 3500 uutta opiskelijaa.

Vuonna 2024 SESKO kehitti Sähköteknisen standardoinnin perusteet -verkko-opintojakson, joka julkaistiin marraskuun alussa 2024. Verkko-opintojakso on korkeakouluille, opettajille ja opiskelijoille maksuton. Sen tuottama hyöty mitataan tulevien sukupolvien sähkötekniikan osaamisen muodossa. Näin SESKO haluaa varmistaa, että sähkötekniikan ammattilaisia riittää myös jatkossa vastaamaan yritysten ja standardoinnin tarpeisiin. Kyse on investoinnista alan yhteiseen tulevaisuuteen. Käyttäjäpalaute opintojaksosta on ollut sekä opettajilta että opiskelijoilta hyvin positiivista. Neuvotteluita verkko-opintojakson käyttöönotosta käydään parasta aikaa kuuden korkeakoulun kanssa ja näiden lisäksi suoraa markkinointia on tehty kuuden muun korkeakoulun suuntaan.

Kiinnostusta verkko-opintojakson hyödyntämiseksi on esitetty myös toisen asteen oppilaitoksilta. SESKO on jatkanut sidosryhmäkeskusteluja laajasti sekä korkeakoulujen että toisen asteen oppilaitosten kanssa siitä, miten standardointia käsittelevä opetus saadaan osaksi opetussuunnitelmia. Ensimmäisten käyttökuukausien aikana on rekisteröity sisältöön liittyviä kehitystarpeita. Keväällä avataan myös korkeakoulujen yhteinen opin.fi -palvelu, joka toimii monimuotoisena avoimen korkeakouluopetuksen sisältöjen haku- ja viestintäalustana.

Laajan kansallisen tavoittavuuden varmistamiseksi SESKO tarvitsee verkko-opintojaksolleen pääsyn opin.fi-palveluun. Liittyminen palveluun ei tässä vaiheessa ole SESKOlle suoraan mahdollista, mutta yhteistyössä korkeakoulun/koulujen kanssa liittymisessä ei ole esteitä. Verkko-opintojakson 1.0 versio on tuotannossa ja oppilaitokset voivat vapaasti ilmoittaa halukkuudesta ottaa se käyttöön olemalla yhteydessä SESKOn toimistoon. Sen markkinointi oppilaitoksille jatkuu kehityshankkeen rinnalla.

Yhteyshenkilö: Anna Tanskanen SESKO

Älykkäät kiinteistöt älykkäissä yhteisöissä: Kohti älykästä sähköverkkoa

STEK ry:n ja Metropolian yhteishanke Älykkäät kiinteistöt älykkäissä yhteisöissä (2025–2028) kehittää ratkaisuja, joilla älykkäät kiinteistöt integroidaan aktiiviseksi osaksi älykästä sähköverkkoa. Hanke hyödyntää Helsingin Myllypuron Smart Campus -alustaa tutkiessaan, kuinka kiinteistöjen dataa ja automaatiota voidaan käyttää energiayhteisöjen ohjauksessa ja sähköverkon joustossa.

Älykkäät kiinteistöt älykkäissä yhteisöissä jatkaa kaudella 2019-2024 toteutettua kiinteistöjen älykkään, hyvinvointia tuottavan sähkökäytön edistämistä mahdollistamalla kiinteistöjen tuottaman datan hyödyntämistä oppimistoiminnassa sekä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnassa.

Tulevalla kaudella toimialuetta laajennetaan energiayhteisö- ja korttelitasolle ja syvennetään tekoälypohjaisten ratkaisujen kehittämiseen. Hankkeen puitteissa kehitetään sertifioitua Myllypuro Smart Campusta monipuoliseksi oppimis- ja TKI-alustaksi ja laajennetaan kiinteistöjen älykkään sähkönkäytön ekosysteemiä.

Hankkeen vaikuttavuus varmistetaan teemaan kytkeytyvillä erillisrahoitteisissa koulutus- ja TKI-hankkeilla sekä kaikille koulutusasteille suunnattavilla oppimisratkaisuilla ja toiminnan laajalla näkyvyydellä.

Miten älykkäät kiinteistöt tukevat älykästä sähköverkkoa?

Hankkeen tutkimusosa-alueella on neljä osatavoitetta, joiden kautta pyritään kehittämään kiinteistöjen älykkäitä ja hyvinvointia edistäviä ratkaisuja.

  • Ensimmäisenä osatavoitteena on kehittää talotekniikan ja talojen käyttöliittymien skaalautuvia ratkaisuja, jotka parantavat talojen käytettävyyttä, energiankulutusta ja viihtyvyyttä.
  • Toisena osatavoitteena on tutkimus- ja tuotekehitysyhteistyö yritysten kanssa, jonka tavoitteena on tuottaa tieteellisiä raportteja ja kehittää uusia teollisia ratkaisuja.
  • Projektin kolmantena osatavoitteena on selvittää kustannustehokkaita menetelmiä digitaalisen kaksosen rakentamiseen kiinteistön teknisistä järjestelmistä ja liittää ne kiinteistön käyttäjiin. Digitaalisesta kaksosesta nähdään useita hyötyjä rakennusten ylläpidossa ja käytössä, ja tämä samalla hyödyttää korkeakoulujen välistä yhteistyötä (mm. Aalto), koska se mahdollistaa kehitettyjen sovellusten joustavan siirtämisen kohteesta toiseen. Se toimii myös datan keräysalustana tarjoten pohjan tekoälypohjaisten ratkaisujen kehitykseen. Tämä on kriittistä, jotta älykäs sähköverkko voi hyödyntää rakennusten reaaliaikaista dataa.
  • Projektin neljäntenä osatavoitteena on tukea sähköisen talotekniikan profiilinnostoa. Projektissa luotava digitaalinen ympäristö on esimerkki opiskelijoille alan tulevaisuudesta ja siitä millaista osaamista alalla tarvitaan.

Yhteyshenkilöt

Teknologiapäällikkö Harri Hahkala (Myllypuro Smart Campus ja sen hyödyntäminen)
Yliopettaja Matti Huotari (LVI-laboratorion toimistohuonelaboratorio sekä taajuusmarkkinalaboratorio)
Innovaatiojohtaja Anna-Stina Tähkävuori (Älykäs ja luova kaupunki -innovaatiokeskittymä)
Sähköpostit ovat muotoa etunimi.sukunimi@metropolia.fi.

Energia-alan kansainvälinen yritysharjoittelu

Nykyinen maailmantilanne, kasvava väestömäärä ja luonnon biodiversiteettikato ohjaavat ihmiskunnan hakemaan kestävämpiä ratkaisuja planeettamme elinkyvyn säilyttämiseksi. Vihreän siirtymän toteutumisessa korkeakouluilla on merkittävä rooli. Opiskelijoiden kouluttaminen laaja-alaisiksi kestävän kehityksen asiantuntijoiksi pohjautuu tiiviiseen yhteistyöhön sidosryhmien, erityisesti teollisuuden kanssa.

Miksi Japaniin – hankkeen tavoitteet

Hankkeen tavoitteena on lähettää Oulun yliopiston opiskelijoita työharjoitteluun Japaniin kesällä 2025 kansainvälisen yrityskokemuksen saamiseksi ja työelämäyhteistyön vahvistamiseksi. Harjoitteluiden teemat liittyvät rakennus- ja energia-alaan. Ne perustuvat Oulun yliopiston tiedekunnista sekä isäntäyritys Shimizu Corporationilta kerättyihin tarpeisiin.

Shimizu Corporation – huippuosaamista ja yhteistyötä

Taustalla on yhteistyösopimus maailman johtavan, japanilaisen Shimizu Corporation -yrityksen kanssa, joka valmistaa älykkäitä ja energiatehokkaita rakennuksia ja kehittää niiden tietojärjestelmiä. Shimizun huippuosaaminen datan hyödyntämisessä ja älykkäässä rakennusautomaatiossa luo runsaasti energiansäästöpotentiaalia, mikä tarjoaa useita oppimis- ja yhteistyömahdollisuuksia myös korkeakouluille.

Oulun yliopisto – tiedettä ja tulevaisuutta

Oulun yliopisto on pohjoinen, kansainvälinen tiedeyliopisto, joka tuottaa uutta tieteellistä tietoa ja ratkaisuja kestävämmän, älykkäämmän ja inhimillisemmän maailman rakentamiseksi. Oulun yliopisto tekee monipuolista yhteistyötä erilaisten kumppaneiden kanssa vastatakseen muuttuviin tieto- ja työelämävaatimuksiin sekä edistääkseen yhteiskunnan hyvinvointia ja kilpailukykyä

Yhteyshenkilö:
Anu Sirviö
asiakkuuspäällikkö
Oulun yliopisto

Researchers Thuzar Win Shwe, Filip Fedorik, Oluyemi Toyinbo

International internships in the energy sector

The current global situation, a growing population and increasing loss of biodiversity, set pressures for a humanity to find more sustainable solutions in order to maintain the viability of the planet. Higher education institutions are seen to have an important role in advancing information share and promoting the implementation of green transition. Sustainability courses offered alongside to main subject studies, produce skilled graduates who have wide scale view on their own fields. In education it is essential to have close cooperation and communication with stakeholders, particularly industry partners – future employers of the engineering students – to be able to develop timely content in degree studies.

The aim of the project is to give students experience in international business and working life by arranging summertime internships in Japan. The topics of the internship are related to the construction and energy sectors, and they are based on the needs collected from the faculties of the University of Oulu and the host company Shimizu Corporation.

In the background is a cooperation agreement between the University of Oulu and Shimizu Corporation, a Japanese company that is a world leader in smart and energy-efficient buildings and building information systems. Shimizu´s excellence in data exploitation and intelligent building automation creates a vast energy saving potential and offers many learning and collaboration opportunities also for universities.

The University of Oulu is a northern, international science university, producing new scientific knowledge and solutions to build a more sustainable, intelligent and humane world. The University of Oulu collaborates with partners to meet the changing demands of work life and to promote the well-being and competitiveness of society.

Tulevaisuuden talotekniikan tarpeet ja mahdollisuudet

”Tulevaisuuden talotekniikan tarpeet ja mahdollisuudet” -projektin tavoitteena on kehittää syksyllä 2027 alkavan rakennustekniikan DI-ohjelman talotekniikan opintosuunnan sisältö yhteistyössä alan toimijoiden kanssa. Projektilla pyritään vastaamaan erityistarpeisiin ja osaamiseen, joita lisääntyvä regulaatio tuo rakentamiseen ja talotekniikka-alalle.

EU:n ilmastotavoitteet ja talotekniikan merkitys

EU:n tavoitteena on saavuttaa hiilineutraalisuus vuoteen 2050 mennessä. Rakennukset aiheuttavat yli 30 % kasvihuonepäästöistä ja 40 % energiankulutuksesta, joten talotekniikalla on keskeinen rooli hiilineutraalin tulevaisuuden rakentamisessa. Ala kehittyy nopeasti energiamurroksen myötä.

Talotekniikka 2030 -hankkeen loppuraportin mukaan EU-regulaation energiatoimenpiteiden vaikutus talotekniikkaan Suomessa on arvioitu olevan noin 5,6 miljardia euroa. Jos toimenpiteet alkavat vuonna 2026, markkinavaikutus on noin 630 miljoonaa euroa vuodessa. Henkilötyövuosien tarve on noin 85 000, mikä edellyttää uusia osaamistarpeita keskittyen teknologioihin, liiketoimintamalleihin ja taloteknisten järjestelmien hallintaan.

Talotekniikka-alan tulevaisuus ja osaamistarpeet

Talotekniikka-alaa uhkaa osaajapula, kun asiantuntijat eläköityvät eikä uusia kouluteta riittävästi. Suomessa talotekniikkaa ei voi opiskella pää- tai sivuaineena yliopistotasolla, joten yliopistotason koulutuksen käynnistäminen on välttämätöntä.

Tampereen yliopisto käynnistää syksyllä 2025 uuden talotekniikka painotteisen rakennustekniikan diplomi-insinöörin opinto-ohjelman. DI-ohjelma nojaa aluksi rakentamistalouden syventäviin opintoihin, mutta jatkossa koulutusta täytyy kuitenkin kehittää palvelemaan enemmän talotekniikan tulevaisuuden tarpeita.

Tulevaisuuden tarpeisiin vastaava talotekniikan koulutus

”Tulevaisuuden talotekniikan tarpeet ja mahdollisuudet” -projektin tavoitteena on kehittää syksyllä 2027 alkavan rakennustekniikan DI-ohjelman talotekniikan opintosuunnan sisältö yhteistyössä alan toimijoiden kanssa. Projekti käynnistyy kirjallisuus- ja kyselytutkimuksella talotekniikka-alan osaamistarpeista. Työpajatyöskentelyä hyödynnetään alan asiantuntijoiden kesken, ja projektissa järjestetään seminaareja sekä luodaan väliraportteja kurssien laadinnan tueksi.

Projektin aikana seurataan myös nykyistä maisteriohjelmaa ja kehitetään opintojen sisältöä vastaamaan paremmin osaamistarpeita. Tuloksena syntyy ajantasainen ja tulevaisuuden tarpeisiin vastaava talotekniikan opintosuunnitelma, joka käynnistetään syksyllä 2027. Tämä tukee alan kehittymistä ja varmistaa osaajien riittävyyden, edistäen EU:n ilmastotavoitteiden saavuttamista ja vahvistaen Suomen asemaa talotekniikan edelläkävijänä.

Yhteyshenkilö: apulaisprofesssori Piia Sormunen
Rakennetun ympäristön tiedekunta
Rakennustekniikka
Tampereen Yliopisto