Hae sivustolta

Hae sivustolta

Mitä etsit?

Energia-alan kansainvälinen yritysharjoittelu

Nykyinen maailmantilanne, kasvava väestömäärä ja luonnon biodiversiteettikato ohjaavat ihmiskunnan hakemaan kestävämpiä ratkaisuja planeettamme elinkyvyn säilyttämiseksi. Vihreän siirtymän toteutumisessa korkeakouluilla on merkittävä rooli. Opiskelijoiden kouluttaminen laaja-alaisiksi kestävän kehityksen asiantuntijoiksi pohjautuu tiiviiseen yhteistyöhön sidosryhmien, erityisesti teollisuuden kanssa.

Hankkeen tavoitteena on lähettää Oulun yliopiston opiskelijoita työharjoitteluun Japaniin kesällä 2025 kansainvälisen yrityskokemuksen saamiseksi ja työelämäyhteistyön vahvistamiseksi. Harjoitteluiden teemat liittyvät rakennus- ja energia-alaan. Ne perustuvat Oulun yliopiston tiedekunnista sekä isäntäyritys Shimizu Corporationilta kerättyihin tarpeisiin.

Taustalla on yhteistyösopimus maailman johtavan, japanilaisen Shimizu Corporation -yrityksen kanssa, joka valmistaa älykkäitä ja energiatehokkaita rakennuksia ja kehittää niiden tietojärjestelmiä. Shimizun huippuosaaminen datan hyödyntämisessä ja älykkäässä rakennusautomaatiossa luo runsaasti energiansäästöpotentiaalia, mikä tarjoaa useita oppimis- ja yhteistyömahdollisuuksia myös korkeakouluille.

Oulun yliopisto on pohjoinen, kansainvälinen tiedeyliopisto, joka tuottaa uutta tieteellistä tietoa ja ratkaisuja kestävämmän, älykkäämmän ja inhimillisemmän maailman rakentamiseksi. Oulun yliopisto tekee monipuolista yhteistyötä erilaisten kumppaneiden kanssa vastatakseen muuttuviin tieto- ja työelämävaatimuksiin sekä edistääkseen yhteiskunnan hyvinvointia ja kilpailukykyä.

Yhteyshenkilö:
Anu Sirviö
asiakkuuspäällikkö
Oulun yliopisto

Researchers Thuzar Win Shwe, Filip Fedorik, Oluyemi Toyinbo

International internships in the energy sector

The current global situation, a growing population and increasing loss of biodiversity, set pressures for a humanity to find more sustainable solutions in order to maintain the viability of the planet. Higher education institutions are seen to have an important role in advancing information share and promoting the implementation of green transition. Sustainability courses offered alongside to main subject studies, produce skilled graduates who have wide scale view on their own fields. In education it is essential to have close cooperation and communication with stakeholders, particularly industry partners – future employers of the engineering students – to be able to develop timely content in degree studies.

The aim of the project is to give students experience in international business and working life by arranging summertime internships in Japan. The topics of the internship are related to the construction and energy sectors, and they are based on the needs collected from the faculties of the University of Oulu and the host company Shimizu Corporation.

In the background is a cooperation agreement between the University of Oulu and Shimizu Corporation, a Japanese company that is a world leader in smart and energy-efficient buildings and building information systems. Shimizu´s excellence in data exploitation and intelligent building automation creates a vast energy saving potential and offers many learning and collaboration opportunities also for universities.

The University of Oulu is a northern, international science university, producing new scientific knowledge and solutions to build a more sustainable, intelligent and humane world. The University of Oulu collaborates with partners to meet the changing demands of work life and to promote the well-being and competitiveness of society.

Miltä kilowattitunti näyttää?

Energia ja sähkö ovat vaikeasti hahmotettavia asioita, jotka vaativat selkeää esittämistä lapsille ja nuorille. Oulun kaupungin koordinoimassa ”Miltä kilowattitunti näyttää?” -projektissa havainnollistetaan ja visualisoidaan energiantuotantoa ja -kulutusta sekä niiden vaikutuksia ympäristöön ja yhteiskuntaan. Projekti keskittyy myös kestävyyteen ja tulevaisuuden työelämän näkymiin. 

Projektin tavoitteet

  • Monialainen lähestyminen energiaan kestävyys-, STEAM-pedagogiikan ja yrittäjyyskasvatuksen näkökulmista.
  • STEAM-pedagogiikka yhdistää tieteen, teknologian, insinööritaidon, taiteen ja matematiikan oppimisen, edistäen oppijoiden itseohjautuvuutta, vuorovaikutustaitoja ja kriittistä ajattelua. Tavoitteena on kasvattaa sinnikkäitä, vastuuntuntoisia, yhteistyökykyisiä ja rohkeita ongelmanratkaisijoita, ja oppijat osallistuvat aktiivisesti oppimiskokonaisuuksien rakentamiseen 
  • Oppilaiden innostuksen lisääminen energia-alaa ja siihen liittyvää opiskelua kohtaan. 
  • Oppimisympäristöjen kehittäminen energiateemoille. 
  • Kestävän tulevaisuuden opinvirran, luontosuhteen, kiertotalouden ja ilmasto-osaamisen integroiminen opetukseen. 

Projektin toimenpiteet

  • Kehittäjäopettajan ja -koordinaattorin rekrytointi rakentamaan kokonaisuutta. 
  • Opetushenkilöstön täydennyskoulutus ja työpajojen järjestäminen. 
  • Verkoston luominen eri hallintokuntien toimijoiden kanssa strategisten asiakirjojen toteuttamiseksi koulumaailmassa. 
  • Energiankulutustietojen visualisointi ja pedagoginen hyödyntäminen. 
  • Asiantuntija-avun tarjoaminen tutkimuksellisten oppimisprojektien suunnitteluun ja toteutukseen kouluissa. 

      Projektin kohderyhminä ovat erityisesti yläkoulujen oppilaat ja opettajat, mutta myös toisen asteen oppilaitokset voivat tulla mukaan myöhemmin. 

      Hanketta koordinoi Oulun kaupungin Sivistys- ja kulttuuripalvelut.
      Hankkeessa on kumppaneina myös Tekniikan museo, Oulun seudun ympäristötoimi ja Oulun energia, Oulun yliopisto, Kiertokaari, OAMK, BusinessOulu sekä Oulun Tilapalvelut.
      Yhteyshenkilö: Jussi Tomberg

      Tulevaisuuden talotekniikan tarpeet ja mahdollisuudet

      ”Tulevaisuuden talotekniikan tarpeet ja mahdollisuudet” -projektin tavoitteena on kehittää syksyllä 2027 alkavan rakennustekniikan DI-ohjelman talotekniikan opintosuunnan sisältö yhteistyössä alan toimijoiden kanssa. Projektilla pyritään vastaamaan erityistarpeisiin ja osaamiseen, joita lisääntyvä regulaatio tuo rakentamiseen ja talotekniikka-alalle.

      EU:n ilmastotavoitteet ja talotekniikan merkitys

      EU:n tavoitteena on saavuttaa hiilineutraalisuus vuoteen 2050 mennessä. Rakennukset aiheuttavat yli 30 % kasvihuonepäästöistä ja 40 % energiankulutuksesta, joten talotekniikalla on keskeinen rooli hiilineutraalin tulevaisuuden rakentamisessa. Ala kehittyy nopeasti energiamurroksen myötä.

      Talotekniikka 2030 -hankkeen loppuraportin mukaan EU-regulaation energiatoimenpiteiden vaikutus talotekniikkaan Suomessa on arvioitu olevan noin 5,6 miljardia euroa. Jos toimenpiteet alkavat vuonna 2026, markkinavaikutus on noin 630 miljoonaa euroa vuodessa. Henkilötyövuosien tarve on noin 85 000, mikä edellyttää uusia osaamistarpeita keskittyen teknologioihin, liiketoimintamalleihin ja taloteknisten järjestelmien hallintaan.

      Talotekniikka-alan tulevaisuus ja osaamistarpeet

      Talotekniikka-alaa uhkaa osaajapula, kun asiantuntijat eläköityvät eikä uusia kouluteta riittävästi. Suomessa talotekniikkaa ei voi opiskella pää- tai sivuaineena yliopistotasolla, joten yliopistotason koulutuksen käynnistäminen on välttämätöntä. Tampereen yliopisto käynnistää syksyllä 2025 uuden talotekniikka painotteisen rakennustekniikan diplomi-insinöörin opinto-ohjelman. DI-ohjelma nojaa aluksi rakentamistalouden syventäviin opintoihin, mutta jatkossa koulutusta täytyy kuitenkin kehittää palvelemaan enemmän talotekniikan tulevaisuuden tarpeita.

      Tulevaisuuden tarpeisiin vastaava talotekniikan koulutus

      ”Tulevaisuuden talotekniikan tarpeet ja mahdollisuudet” -projektin tavoitteena on kehittää syksyllä 2027 alkavan rakennustekniikan DI-ohjelman talotekniikan opintosuunnan sisältö yhteistyössä alan toimijoiden kanssa. Projekti käynnistyy kirjallisuus- ja kyselytutkimuksella talotekniikka-alan osaamistarpeista. Työpajatyöskentelyä hyödynnetään alan asiantuntijoiden kesken, ja projektissa järjestetään seminaareja sekä luodaan väliraportteja kurssien laadinnan tueksi.

      Projektin aikana seurataan myös nykyistä maisteriohjelmaa ja kehitetään opintojen sisältöä vastaamaan paremmin osaamistarpeita. Tuloksena syntyy ajantasainen ja tulevaisuuden tarpeisiin vastaava talotekniikan opintosuunnitelma, joka käynnistetään syksyllä 2027. Tämä tukee alan kehittymistä ja varmistaa osaajien riittävyyden, edistäen EU:n ilmastotavoitteiden saavuttamista ja vahvistaen Suomen asemaa talotekniikan edelläkävijänä.

      Yhteyshenkilö: Industry Professor Piia Sormunen
      Rakennetun ympäristön tiedekunta
      Rakennustekniikka
      Tampereen Yliopisto

      Liekeissä teknologiaan – koodausta ja elektroniikkaa tieteen ja taiteen avulla

      Tutkimusten mukaan teknologiakoulutus ei tällä hetkellä riittävästi tavoita oppilaita ja samalla teknologia-aloilla on pulaa osaajista. Mistä saadaan tulevaisuuden osaajat, jos nuoret eivät harrasta teknologiaa ja tiedettä eivätkä kiinnostuneet nuoret löydä tukijoita harrastukselleen? Tarvitaan runsaasti lisää opettajia, jotka osaavat toteuttaa teknologiaopetusta – ja mieluiten motivoivasti ja hauskasti.

      Perusopetuksen opetussuunnitelmassa (POPS 2014) ohjelmointi on mukana matematiikan ja käsitöiden opintosisältöihin integroituna ja osa laaja-alaista osaamista, jota toteutetaan läpäisevästi kaikissa oppiaineissa. Opetussuunnitelman 7.–9.-luokan tavoitteiden mukaan peruskoulun käynyt ”oppilas osaa soveltaa algoritmisen ajattelun periaatteita ja osaa ohjelmoida yksinkertaisia ohjelmia.”

      Koska teknologialle ja ohjelmoinnille ei ole omaa oppiainetta, opetuksen toteutuminen ja siihen käytetty aika kuitenkin vaihtelee esimerkiksi opettajan innostuksesta ja osaamisesta riippuen. Anu Maajärvi-Kosamon ja Eeva Haapakankaan maisteritutkielmien mukaan opettajat kokevat ohjelmointiopetuksen toteuttamisessa haasteelliseksi ajan puutteen, oman osaamisensa heikkouden ja ohjelmointikokemuksen vähyyden. Voi siis käydä niin, että kiinnostuksestaan huolimatta oppilas ei omassa koulussaan saa ohjelmointiopetusta tai saa sitä hyvin vähän. Opettajilla vaikuttaa olevani tarvetta lisäkoulutukselle ja helposti käyttöön otettaville opetusmateriaaleille.

      Lääkkeeksi tarjoamme Arduino-järjestelmällä toteutettavaa koodaus- ja elektroniikkakoulutusta opettajakoulutukseen ja Arduino-kursseja lukiolaisille. Opettajakoulutuksen kautta opetuksen vaikuttavuus ja tavoittavuus kasvaa. Koulutuksessa tulevat opettajat saavat varmuutta ja käytännön työkalut teknologiaopetukseen ja vievät osaamisensa mukanaan myös kouluihin tuleville kollegoilleen.

      Tietotekniikan ja ohjelmoinnin perusteiden ymmärrystä voi pitää tänä päivänä kansalaistaitona. On hyvä ymmärtää, miten jokaisen päivittäin käyttämät laitteet ja sovellukset toimivat ja mihin niiden toimintalogiikka perustuu. Opettajakoulutuksen ohella tavoitteenamme onkin lisätä lukiolaisten ohjelmointi- ja elektroniikkaosaamista innostavalla ja käytännönläheisellä tavalla. Samalla lukiolaisten opettajat osallistuvat kurssille, saavat tarvikkeet ja reseptin jatkaa kursseja omalla koululla.

      TekNatur

      TekNatur består av tre årligen återkommande tävlingar i teknik och naturvetenskap för svenskspråkiga elever i åk 7–9 och gymnasier i Finland. Som arrangörer fungerar Svenska tekniska vetenskapsakademien i Finland (STV), Tekniska Föreningen i Finland (TFiF) och Yrkeshögskolan Arcada. Det övergripande målet med TekNatur är att väcka ungas intresse för teknik och naturvetenskap och bidra till att det finns svenskspråkig expertis inom dessa områden i Finland också i framtiden. Tävlingarna är inkluderande och utformade så att alla elever, oavsett bakgrund eller förhandskunskaper, kan delta. Genom tävlingarna får deltagarna dels fördjupa sig i ämneskunskap, dels utveckla sina samarbets- och kommunikationsförmågor.

      1. TekNatur/Sjukamp för åk 7

      Tävlingen inleds med en uttagningstävling i november, där hela klassen samarbetar och svarar på frågor om teknik och naturvetenskap. De sju bästa klasserna kvalar vidare till finalen, som arrangeras i april i Helsingfors.

      Målet med TekNatur/Sjukamp är att nå ut till så många elever som möjligt och att ge dem en lekfull introduktion till teknik och naturvetenskap, för att väcka deras intresse.  Årligen deltar 2000-2500 elever från ca 25 olika skolor runt om i landet, vilket är över hälften av alla finlandssvenska sjundeklassister.

      2. TekNatur/Utmaning för åk 8-9

      TekNatur/Utmaning är en innovationstävling, där deltagarna i små grupper ska komma fram på en lösning till ett problem inom något aktuellt temaområde kopplat till teknik och naturvetenskap. I slutet av tävlingen pitchar lagen sina lösningar för de andra deltagarna. Priser delas ut i fyra kategorier: Teamanda, Nytänkande idé, Vidareutvecklingspotential och Presentation.

      Målet med tävlingen är att ge deltagarna praktisk erfarenhet av att arbeta med teknik och naturvetenskap, samtidigt som de utvecklar sin förmåga att samarbeta, tänka kreativt och presentera sina idéer. Årligen deltar ca 100 elever uppdelade i ca 20 blandade lag i tävlingen.

      3. TekNatur/Fysiktävling för gymnasier

      I fysiktävlingen testas gymnasieelevernas kunskaper genom ett traditionellt prov. Vinnarna får åka på en studieresa till CERN eller München. Där får eleverna bekanta sig med framstående forskning och komma i kontakt med experter inom branschen. Det är inte bara de med bäst sakkunskap som premieras, utan två prisresor lottas ut bland alla som gjort ett ärligt försök i tävlingen.

      Målet med TekNatur/Fysiktävling är att motivera eleverna att fördjupa sig i fysik och kanske till och med överväga en framtida karriär inom fysik eller relaterade vetenskapliga områden. Under studieresan lär de dessutom känna andra jämnåriga med intresse för fysik. Årligen brukar ca 130-180 elever från 15-22 olika gymnasier delta i fysiktävlingen.

      Opetusiltapäivä Paimion Sähkömuseossa

      Opetusiltapäivä Paimion Sähkömuseossa -hankkeen tavoitteena on antaa perustietoa sähköturvallisuudesta, sähkön tuotannosta, -siirrosta ja -jakelusta koteihin, sekä sähkön käytöstä tulevaisuuden älytalossa. Lisäksi haluamme syyskaudella 2024 järjestettävien oppituntien avulla kertoa myös sähköalan tarjoamasta mahdollisuudesta tulevaisuuden työpaikkana. Suunnitelmaan sisältyy kahdeksan opetustapahtuman järjestäminen syyslukukauden 2024 aikana. Syksyllä 2023 järjestetyistä vastaavista opetustapahtumista, jotka myös toteutettiin STEK ry:n tuella, saatuja kokemuksia on hyödynnetty, kun syksyn 2024 aikana saapuvien ryhmille annettavia opetussisältöjä suunnitellaan. Tavoittelemme opetustapahtumille jatkuvuutta myös tuleviksi vuosiksi.

      Opetuksessa käytetään hyväksi STEKn videoita ja animaatioita sekä Sähkömuseon näyttelyssä esillä olevia esineitä, tekstejä, kuvia ja muita havainnointimateriaaleja, kuten pienoismalleja ja komponentteja sekä asennusratkaisuja.

      Kahdeksan luokkaa vierailulle syksyn 2024 aikana

      Syksyn 2024 aikana museovirailulle kutsutaan kahdeksan koululuokkaa varsinalaissuomalaisista kunnista. Säätiön toiminnanjohtaja kontaktoi Paimion lähiseudun kuntien kouluja/sivistyspalvelujen edustajia vierailujen sopimiseksi. Vuoteen 2023 verrattuna vierailuja tarjotaan myös muutamalle kunnalle, joihin ei lähetettyä kutsua vuonna 2023. Hankkeen kautta koululuokille tarjotaan maksuttomat kuljetukset Sähkömuseolle ja takaisin kouluun. Vierailun lopuksi oppilaille tarjotaan maksuton välipala. Vierailuaika museossa kestää noin kaksi tuntia.

      Vierailujen lopuksi oppilaille suoritetaan lyhyt monivalintatehtäväkysely, jolla pyritetään selvittämään miten oppilaat ovat omaksuneet opetustapahtuman aikana käsiteltyjä aiheita. Luokkien opettajille lähetetään puolestaan vierailujen jälkeen palautekysely, jossa tiedustellaan mielipiteitä niin opetustapahtumien käytännön järjestelyistä kuin opetussisältöjen yhteensopivuudesta koulujen opetussuunnitelmiin.

      Energiamurroksen materiaalia yläkouluihin

      STEK lähestyi Energiajärjestelmien tiedekunnan tutkijoita ajatuksena tuottaa energiamurroksesta materiaalia erityisesti yläkoulujen opettajien tueksi. Tavoitteena on tuoda energiamurroksen eri alueita opetukseen muutoinkin kuin pelkästään matematiikan, fysiikan ja kemian alueilla. Energiamurros on kokonaisvaltainen kestävyyssiirtymä energiajärjestelmissä ja on luonteeltaan sosiotekninen, eli teknologian lisäksi energiamurrokseen vaikuttavat tuhannet eri toimijat kotitalouksista teknologian suunnittelijoihin ja poliiƫtisiin päättäjiin.

      Koululaisille olisi tärkeää tuottaa toimintaa kannustavaa tietoa siitä, miten energiamurros muuttaa perustavanlaatuisesti ihmisten liikkumista, asumista ja ruoantuotantoa, miten voimme varautua muutokseen sekä miten voimme itse vaikuttaa esimerkiksi tuottamalla energiaa itse tai yhteisöissä. Energia on modernin elämäntapamme perusta, mutta miten varmistamme, että sitä on kaikilla tasapuolisesti, miten voimme tuottaa ja käyttää energiaa kestävästi, millaisia sääntöjä energiajärjestelmässä on ja kuka niitä säätää ja päättää?

      Projektissa pyritään löytämään sopivan kokoisia asioita ja yläkoululaisille ymmärrettävällä tavalla esiintuotuja kokonaisuuksia.

      Projektin tavoite:

      Tuottaa materiaalipakeƫti yläkouluihin energiamurroksesta. Projekti edistää oppilaiden digitaitoja ja parantaa heidän energialukutaitoaan. Kokonaisuudessa on huomioitu ilmiöpohjainen ja monialainen oppiminen. LUT vastaa erityisesti aihealueista ja niiden kuvauksista, sekä yhteensopivuudesta nykyisten opetussuunnitelmien kanssa. Projektista rajautuu tarkemmat pedagogiset tehtävät pois, joita voidaan projektin jälkeen suunnitella STEKin ja pedagogisten asiantuntioiden kanssa.

      Vaihe 1 (19.2.-31.3.): Ensimmäisessä vaiheessa kartoitetaan materiaalin tarve, suunnitellaan materiaalin tuottamisen prosessi sekä selvitetään, voisiko nyt kehitteillä olevan toiminnan ja materiaalin tuottaa LUT:n Junior University -toiminnan piirissä. Lisäksi selvitetään, millaisia aiheita ja millaista materiaalia voisimme tuottaa energiamurroksesta, sekä miten nämä aiheet ja teemat linkittyvät nykyisiin opetussuunnitelmiin. On tärkeää suunnitella materiaalin koko ja käyttötarkoitus mahdollisimman tarkasti, jotta se sopisi opetukseen. Tarkoituksena ei ole lisätä kuormitusta jo ennestään kuormittuneille yläkoulun opettajille.

      Ensimmäisessä vaiheessa muodostetaan ohjausryhmä, joka koostuu 1-3 vastuuhenkilöistä ja 2-3 yläkoulun opettajasta, sekä projektityön tekijästä. Ohjausryhmän tarkoituksena on yhdessä ideoida materiaalia ja toteutusta, sekä testata, mikä toimii, millaiset ovat materiaalien ja mahdollisten tehtävien reunaehdot.

      Vaihe 2 (1.4.-31.5.): Projektin toisessa vaiheessa kasaamme ehdotuksen materiaaleista ja sisällöistä. Tuotamme noin viidestä aiheesta laajemmat kuvaukset, keskeiset oppimissisällöt ja -tavoitteet. Materiaaleista käydään keskustelua ohjausryhmässä, joka kokoontuu toisen vaiheen aikana kerran. Projektin lopussa toukokuussa testaamme joitain aiheista yhteistyössä jonkun yhteistyöyläkoulun kanssa työpajamuotoisessa tapaamisessa.

      Vastuuhenkilöt: Tutkijatohtori Minna Havukainen ja apulaisprofessori Eeva-Lotta Apajalahti (Energiajärjestelmien tiedekunta, LUT)