Hae sivustolta

Mitä etsit?

KIRA-alalle pystytetään energiamurrosta tukevaa ekosysteemiä

Rakennetun ympäristön yleishyödyllinen innovaatioekosysteemi KIRAHub käynnistää STEKin rahoituksella valmisteluhankkeen energiamurrosta tukevan ekosysteemin luomiseen. Ekosysteemin on tarkoitus tulevaisuudessa  yhdistää rakennettu ympäristö, energiasektori, tutkimus ja kasvuyritykset.  

Valmisteluhanketta vetää KIRAHub, ja mukana ovat myös Rakli ja Rakennustietosäätiö RTS. Hankkeen kautta synnytettävän ekosysteemin on tarkoitus lähteä myös valmistelemaan uusia hankeaihioita Business Finlandin Flexible Energy Systems ja Decarbonized Cities –ohjelmiin.

Energia-ala on murroksessa, ja rakennettu ympäristö on keskeinen osa kestävää energiantuotantoa ja -kulutusta. Suomessa on potentiaalia kehittää hajautettuja, joustavia ja energiatehokkaita ratkaisuja, jotka tukevat sekä kansallisia että kansainvälisiä tavoitteita hiilineutraaliudesta ja kustannustehokkaasta energiankäytöstä. Nykytilanteessa toimijat ovat hajallaan, ja skaalautuvien ratkaisujen kehittäminen on hidasta. Tämän vuoksi tarvitaan avoin ekosysteemi, joka yhdistää eri sidosryhmät ja mahdollistaa uudet yhteistyöhankkeet.

Ekosysteemi hyödyttää laajasti alan toimijoita

KIRAHubin valmisteluhankkeelle ekosysteemin ylösajamiseksi myönnettiin STEKin TKI-rahoitusta. Built Environment Energy Ecosystem -valmisteluhankkeen tavoitteena on luoda avoin ja kansallisesti kattava ekosysteemi, joka yhdistää rakennetun ympäristön, energiasektorin, tutkimuksen ja kasvuyritykset uudella tavalla. Ekosysteemin avulla voidaan edistää energiamurrosta kehittämällä hajautettuja ratkaisuja kiinteistöihin ja korttelitason energiajärjestelmiin, parantaa kiinteistöjen ja energiaverkkojen yhteensopivuutta uusilla teknologioilla, kuten kysyntäjoustolla, varastoinnilla ja älykkäällä ohjauksella, sekä mahdollistaa teknologioiden ja liiketoimintamallien skaalautuminen niin kansallisesti kuin kansainvälisesti.  

Ekosysteemistä hyötyisivät kiinteistönomistajat säästöinä ja parempana kykynä osallistua energiamarkkinoille ja energiayhtiöt joustavina ratkaisuina energiaverkkojen tasapainottamiseen. Teknologiatoimittajien intresseissä ovat mahdollisuudet testata ja skaalata uusia innovaatioita ja tutkimuslaitokset puolestaan saavat tutkimus- ja kehityskohteita, joilla on tunnistettu tarvetta. 

Syksyksi valmista

Selvitystyö käynnistyy keväällä, ja jatkuu puolisen vuotta, elokuulle 2025. Valmisteluvaiheessa kartoitetaan ja aktivoidaan eri sektoreiden toimijaverkostoa ja sitoutetaan yhteistyöjäsenet. Valmisteluhankkeen aikana kerätään markkinatietoa ja luodaan ekosysteemille toimintamalli ja kehitystiekartta sekä valmistellaan tulevia yhteiskehityshankkeita ja pilotteja. Hanke tehdään tiiviissä yhteistyössä Raklin, Rakennustietosäätiö RTS:n ja Business Finlandin Flexible Energy Systems ja Decarbonized Cities -ohjelmien kanssa.

Yhteyshenkilö: Teemu Lehtinen / KIRA-InnoHub ry  

KIRAHub on yleishyödyllisen yhdistyksen muodossa toimiva kiinteistö- ja rakentamisalan innovaatioekosysteemi, jonka toiminta kattaa kaiken kaikkiaan 3175 rakennetun ympäristön yritystä ja yli 6600 ammattilaista. KIRAHubin perustajajäseniä ovat 13 yleistyödyllistä toimialajärjestöä, ja yhdistys tekee läheistä yhteistyötä ympäristöministeriön kanssa. KIRAHubin yhteistyöjäseninä on yli 100 alan organisaatiota, ja KIRAHub on myös perustajajäsenenä Euroopan laajuisessa rakennetun ympäristön innovaatioekosysteemien verkostossa (Urban Hub Europe).

LUT tutkii: akkujärjestelmien vaikutus sähköverkon kuormittumiseen ja mitoitukseen

Sähkön kysynnän odotetaan kaksinkertaistuvan kymmenessä vuodessa. Uusiin sähköverkkoihin investoidaan yhä enenevässä määrin, ja niiden kapasiteettivaatimusten ymmärtäminen on olennaista.

Sähkön tuotantopuolella on uusiutuvan energian osuus kasvanut nopeasti ja sen vaikutus sähkön saatavuuteen on yhdessä Venäjän energiasta irtautumisen kanssa heilutellut ajoittain voimakkaastikin sähkön hintaa.

Heiluva hinta houkuttaa akkujärjestelmien käyttöön

Hinnanvaihtelut puolestaan ovat herättäneet jakeluverkon asiakkaiden kiinnostusta mahdollisuuksiin hallita hintaa myös energiavarastoilla, ja erilaiset akkuvalmistajien markkinoille saattamat ratkaisut ovat lupailleet akkuinvestoinnille nopeaa takaisinmaksuaikaa ja jopa hyviä tuottoja.

Myös Fingrid on luonut sekä sähkön tuottajille että kuluttajille markkinapaikkoja ja niille erilaisia reservimarkkinatuotteita.

Verkkojen kapasiteetti tehokkaasti käyttöön

LUT yliopiston toukokuussa käynnistyvässä Kiinteiden akkujärjestelmien yleistymisen huomioivat sähköverkon mitoitusperiaatteet -hankkeessa selvitetään, minkälaisia vaikutuksia jakeluverkon asiakkailla yleistyvillä akkujärjestelmillä voi olla sähköverkon kuormittumiseen ja miten tämä vaikuttaa tulevaisuuden sähköverkon kapasiteettivaatimuksiin.

Tuloksina saatavaa ymmärrystä voidaan hyödyntää mitoitusperiaatteiden ja muun muassa asiaa koskevien verkostosuositusten kehittämisessä.

Sähköverkkojen onnistuneen mitoittamisen myötä sähköverkkojen kapasiteetti tulee hyödynnettyä tehokkaasti. Se on myös merkittävä tekijä, jolla voidaan hillitä sähkönsiirron verkkopalvelumaksujen kasvupaineita.

Yhteyshenkilö Jouni Haapaniemi, LUT
Hankkeen kesto: 31.5.2025 – 30.9.2026

Globaalit megatrendit luovat tarvetta älykkäälle sähkönkäytölle myös kasvihuoneissa 

Kaksi ihmistä pohtimassa tukivat kasveja ja kasvihuoneiden sähkönkulutusta

Kasvihuoneiden sähkönkäytössä on mahdollisuuksia sähkön kulutusjoustoon, kunhan kasvien vuorokausirytmi huomioidaan. Luke ja VTT ovat tunnistaneet yhdessä alan toimijoiden kanssa uuden liiketoimintamahdollisuuden. Siinä kasvihuoneiden sähkönkulutusta ohjataan reaaliajassa sähköjärjestelmän tarpeiden mukaisesti ottaen laaja-alaisesti huomioon kasvien kasvun edellytykset. 

STEK myönsi hankkeelle rahoitusta, ja sille haetaan edelleen lisärahoitusta muun muassa Business Finlandilta.

Kasvihuoneiden sähkönkäytön optimointi on monen tekijän summa

Ruoan tuotanto kasvihuoneissa lisääntyy ympäri maailmaa, kun ilmastonmuutos tekee perinteisestä viljelystä yhä haastavampaa. Kasvihuoneet käyttävät valtavasti sähköä valaistukseen, lämmitykseen ja kastelujärjestelmiin. Kasvihuoneet kykenevät tarjoamaan joustoa, mutta niiden sähkönkulutuksen optimointi on haastavaa. Eri joustomarkkinoilla on erilaisia vaatimuksia eikä kasvien kasvua voida riskeerata.

Tavoitteena älykäs kasvihuone

Samaan aikaan hajautettuihin ja uusiutuviin sähköntuotantomuotoihin siirtyvä sähköjärjestelmä on suuressa murroksessa ja sähkön kulutusjouston rooli on merkittävässä kasvussa. Alan toimijat ovatkin tunnistaneet kasvihuonetuotantoon disruptiivisesti vaikuttavan uuden liiketoimintamahdollisuuden, jota hankkeessa tehtävä pitkäjänteinen tutkimus- ja kehitystyö valmistelee.

Lopullisena tavoitteena on kehittää uutta vientikykyistä teknologiaa tulevaisuuden älykkäisiin kasvihuoneisiin, joissa sähkönkulutusta optimoidaan kustannusten minimoimiseksi sekä joustomarkkinoilta saatavien tuottojen maksimoimiseksi. Samalla kuitenkin varmistetaan kasvien hyvinvointi ja runsas sato.

Hanketta vetävät Luke ja VTT.  Hankkeessa on lukuisia yrityskumppaneita, ja myös Puutarhasäätiö on lupautunut rahoittamaan hanketta.

VarttiValo – Kasvihuonetuotanto ja joustavat energiajärjestelmät – hankkeen yhteyshenkilö:
Titta Kotilainen, Luonnonvarakeskus (Luke)