Hae sivustolta

Hae sivustolta

Mitä etsit?

AURISKI PALOSYY –Yhtenäinen tutkintamalli aurinkosähkö-järjestelmien palonsyyntutkintaan ja asennusten paloriskin vähentäminen

Hankkeen päätavoitteena on parantaa aurinkosähköjärjestelmien paloturvallisuutta kehittämällä systemaattinen ja yhdenmukainen palonsyyntutkintamalli. Tämä malli mahdollistaa tehokkaan ja vertailukelpoisen analyysin palotapausten syistä, auttaen erityisesti tunnistamaan asennusvirheistä johtuvia turvallisuusriskejä. Tavoitteena on edistää aurinkosähköjärjestelmien turvallisuutta ja luotettavuutta sekä tukea sähköturvallisuusstandardien ja ohjeistusten kehittämistä, jotta alan asennus- ja ylläpitokäytännöt vastaisivat entistä paremmin tulevaisuuden tarpeita.

Hankkeen tuloksena syntyy palonsyyntutkintamalli, loppuraportti, koulutusaineistoja sekä käytännön suosituksia standardien ja aurinkosähköasennusten kehittämiseen. Tulokset julkaistaan avoimesti ja viestitään laajasti keskeisille kohderyhmille, kuten sähkö- ja talotekniikka-alan ammattilaisille, oppilaitoksille, viranomaisille, vakuutusyhtiöille sekä järjestöille. Näin varmistetaan, että hankkeen vaikutukset ulottuvat alan käytäntöihin, ohjaukseen ja koulutukseen.

Pitkällä aikavälillä hankkeen odotetaan vähentävän aurinkosähköjärjestelmiin liittyviä paloriskejä ja parantavan järjestelmien turvallisuutta ja luotettavuutta. Tämä edistää sekä alan ammattilaisten osaamista että yleistä luottamusta aurinkosähköteknologian käyttöön.

Hankkeen perustiedot

Hankkeen päätavoite on tutkia aurinkosähköjärjestelmällä varustettujen rakennusten palonsyitä ja kehittää aurinkosähköjärjestelmien palonsyyntutkintamalli ja sitä kautta aurinkosähköasennusten paloturvallisuutta edistävää ohjeistusta ja sääntelyä. Hankeryhmän muodostavat Satakunnan ammattikorkeakoulun, Tampereen ammattikorkeakoulun sekä Tampereen seudun ammattiopisto Tredun tutkijat. Projektiryhmällä on vahva osaaminen aihealueesta, he ovat osallistuneet viimeisen 10 vuoden aikana yli 20 aiheen tutkimus- tai kehittämishankkeeseen.

Tausta

Aurinkosähköjärjestelmien suosio on kasvanut merkittävästi viime vuosina energiamarkkinoiden muutosten ja energiapoliittisten linjausten myötä. Esi-merkiksi EU:n energiatehokkuusdirektiivi (EPBD) ja REPowerEU-suunnitelma tukevat sekä vanhojen rakennusten energiaremontteja että uusien rakennusten varustamista aurinkopaneeleilla. Suomessa vuonna 2025 voimaan astuva rakentamislaki painottaa vähähiilistä rakentamista ja energiatehokkuutta, mikä lisää entisestään aurinkosähköjärjestelmien kysyntää (EPBD 2024, valtioneuvosto 2023). Tämä kehitys on lisännyt aurinkosähköjärjestelmien kysyntää, mutta samalla korostanut turvallisuusriskien hallinnan ja standardien noudat-tamisen tärkeyttä.

Aurinkosähköjärjestelmien paloturvallisuutta ja käyttäytymistä on tutkittu myös Euroopassa, mikä korostaa haasteiden maailmanlaajuista luonnetta. Esimer-kiksi Alankomaissa vuonna 2024 tehdyssä tutkimuksessa todettiin, että noin 20 prosentissa aurinkosähköjärjestelmillä varustettujen rakennusten sähköpaloista järjestelmä oli syynä paloon. Monissa tapauksissa ei kuitenkaan ollut riittävästi tietoa, jotta aurinkosähköjärjestelmän vaikutuksesta paloon olisi voitu tehdä selkeitä johtopäätöksiä. Tutkimus korosti, että tekniset ja asennusvirheet voivat merkittävästi lisätä paloriskiä ja että standardien noudattaminen ja laadukkaat asennuskäytännöt ovat olennaisia ongelmien ehkäisemisessä. Lisäksi voidaan päätellä, että puutteellinen raportointi vaikeuttaa merkittävästi palo- ja sähköturvallisuuden puutteiden, riskien ja kehitystarpeiden arviointia. (TNO 2024).

AURISKI-hankkeen alustavien tulosten mukaan asennusten dokumentaati-ossa ja tarkastusmenettelyissä on merkittäviä parannustarpeita, mikä korostaa standardienmukaisten käytäntöjen tärkeyttä. Sähköurakoitsijat vastaavat aurinkosähköjärjestelmien sähkö- ja paloturvallisesta asennuksesta, mutta riskit kasvavat järjestelmien ikääntyessä erityisesti puutteellisesti suojattujen tai kiinnitettyjen komponenttien vuoksi. Laadukas käyttöönottotarkastus ja dokumentointi ovat keskeisiä turvallisuuden varmistamisessa (SAMK & TAMK 2024). Tukesin mukaan myös pelastustoimen suositusten noudattaminen on olennainen osa asennustyötä (Tukes 2023).

Projektipäälliköt

Marko Ylinen, Satakunnan ammattikorkeakoulu, Teknologia ja merenkulku, +358 44 710 3304, marko.ylinen@samk.fi

Juho Ylipaino, Tampereen ammattikorkeakoulu, Rakennettu ympäristö ja biotalous, +358 50 566 6877, juho.ylipaino@tuni.fi 

              

AURISKI-hankkeessa selvitettiin pientalojen aurinkosähköasennusten vaatimustenmukaisuutta – merkittäviä puutteita löytyi, mutta myös kehitystä on nähtävissä

AURISKI-hankkeessa kartoitettiin pientalojen aurinkosähköjärjestelmien vaatimustenmukaisuutta, turvallisuutta ja asennusten laatua. Tarkasteluun valittiin yhteensä 60 kohdetta Pirkanmaalta ja Satakunnasta. Tulokset osoittavat, ettei yksikään kartoitettu järjestelmä täyttänyt kokonaisuudessaan kaikkia sille asetettuja vaatimuksia. Erityisesti dokumentoinnissa ja käyttöönottotarkastuksissa havaittiin merkittäviä puutteita.

Kartoitusten perusteella voidaan kuitenkin todeta, että etenkin uusimmissa kohteissa järjestelmien toteutuksessa on tapahtunut kehitystä. Suojausratkaisut ja järjestelmien erotus oli toteutettu suurimmassa osassa kohteita asianmukaisesti, ja esimerkiksi palamattomien asennusalustojen käyttö vaihtosuuntaajan taustalla oli yleistynyt selvästi vuoden 2022 standardipäivityksen myötä.

Hankkeen toteuttivat yhteistyössä Satakunnan ja Tampereen ammattikorkeakoulut sekä toisen asteen oppilaitokset Sataedu ja Tredu. Rahoituksesta vastasivat Palosuojelurahasto (PSR) ja Sähkötekniikan ja energiatehokkuuden edistämiskeskus (STEK). Kartoitukset toteutettiin yhtenäisellä mallilla ja ne perustuivat voimassa oleviin standardeihin ja lainsäädäntöön.

Havainnot tiivistetysti:

  • Vähintään yksi merkittäväksi katsottu puute havaittiin 60 % kohteista.
  • Vähintään yksi vähäiseksi katsottu puute havaittiin 40 % kohteista.
  • Jopa 25 % kohteista, aurinkosähköjärjestelmä oli asennettu osin tai kokonaisuudessaan muun kuin sähköasentajan toimesta.
  • Eniten merkittäviä puutteita raportoitiin järjestelmän merkinnöissä ja dokumentaatiossa sekä käyttöönottotarkastuspöytäkirjoissa.
  • Suojausratkaisut ja järjestelmien erotus oli toteutettu pääosassa kohteita hyvin.

AURISKI toi esiin konkreettisia kehitystarpeita muun muassa alan ohjeistuksiin, koulutukseen ja erityisesti urakoitsijoiden toimintamalleihin. Hankkeessa tuotettiin myös käytännönläheistä ohjemateriaalia aurinkosähköjärjestelmien asennusten tueksi, ja myöhemmin keväällä julkaistava AURISKI-portfolio havainnollistaa visuaalisesti hyviä ja huonoja asennuskäytänteitä yhteen dokumenttiin koottuna.

Tuloksiin ja julkaistuihin materiaaleihin voi tutustua osoitteessa:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025032822138

AURISKI tarjoaa ajankohtaista ja käytännönläheistä tietoa esimerkiksi viranomaisille, rakennusvalvonnalle, urakoitsijoille ja koulutussektorille.

Aurinkosähköjärjestelmien asennusten riskikartoitus (AURISKI)

käsi koskettaa aurinkopaneeleja

”Aurinkosähköjärjestelmien asennusten riskikartoitus” (AURISKI) -hankkeen tarkoituksena on tarkastella kohtuullista määrää uudehkoja aurinkosähköjärjestelmiä ja niiden dokumentointia ja arvioida toteutusten laatua ja sähköturvallisuutta. Lisäksi hankkeen tarkoitus on edistää toisen asteen ja korkea-asteen sähköalan opiskelijoiden yhteistyötä ja lisätä opiskelijoiden ymmärrystä alan eri toimijoiden vastuista ja työtehtävistä. Hanke toteutetaan aikavälillä 1.1.2024 – 31.12.2024 ja on jatkoa ”Omatuotannon vaikutus kiinteistön sähköverkkoon” -hankkeelle (2022–2023). Hankekonsortion muodostavat SAMK, TAMK, Sataedu ja Tredu.

Konkreettisin tulos hankkeesta on urakoitsijoille laadittava ohjeistus, jonka avulla parannetaan uusien aurinkosähköjärjestelmien asennusten sähkö-, palo- ja käyttöturvallisuutta sekä standardinmukaisuutta. Hankkeen uutuusarvo on aurinkosähköjärjestelmien riskikartoituksessa, järjestelmien standardienmukaisuuksien selvittämisessä ja uudenlaisessa yhteistyömallissa oppilaitosten ja eri koulutusasteiden opiskelijoiden välillä. Hankkeessa otetaan huomioon myös paikalliselle omatuotannolle asetettuja uusia vaatimuksia liittyen kokonaisenergiatehokkuuteen, mitoitukseen, asentamiseen, käyttöönottoon sekä ohjaamiseen (ympäristöministeriön asetus 718/2020).