Kansallinen ilmasto- ja energiastrategia korostaa vihreää siirtymää, energiajärjestelmän sähköistymistä ja vetytalouden edistämistä. Investointien odotetaan tuovan työtä ja talouskasvua, mutta samalla on huolehdittava siitä, että lisäarvo jää alueille ja tukee paikallista elinvoimaa.
ARVO-hankkeen tavoitteena on varmistaa, että vihreän siirtymän investoinnit juurtuvat alueellisiin ekosysteemeihin ja synnyttävät uutta kasvuliiketoimintaa. Hanke tuottaa tietoa arvonlisän syntymisestä, kehittää työkaluja globaalien arvoketjujen kytkemiseksi paikalliseen kehitykseen ja vahvistaa pk-yritysten toimintaympäristöä.
ARVOn keskeiset teemat
Taloudelliset vaikutukset ja arvonluonti alueelle
Vaikutukset paikalliseen teollisuuteen ja työllisyyteen
Pk-yritysten osallistuminen ja verkostojen vahvistaminen
Kestävän kehityksen ulottuvuudet
Poliittinen ja institutionaalinen toimintaympäristö
Toimenpiteet ja tulokset Hankkeessa kehitetään arvonjaon hallintaan mekanismeja, jotka tukevat tasapainoista vuorovaikutusta eri sidosryhmien välillä. Lisäksi pyrimyksenä on luoda konkreettisia työkaluja, kuten logistiikkamalli vety- ja tuulivoimainfrastruktuurin suunnitteluun sekä verkkokäsikirja, joka kokoaa arvoketjuanalyysit ja yrittäjyyskatsaukset yritysten ja päätöksentekijöiden käyttöön.
Hankkeen kansainvälinen osio tuottaa benchmark-vertailuja ja kirjallisuuskatsauksia siitä, miten suurhankkeet voivat synnyttää paikallista yritystoimintaa. Näin luodaan tietopohja ja toimintamallit, jotka tukevat vihreän siirtymän investointien hyväksyttävyyttä ja alueellista hyötyä.
Vaikutus ARVO-hanke tukee kansallisia ilmasto- ja energiastrategian tavoitteita ja vahvistaa Suomen kilpailukykyä yhdistämällä globaalit arvoketjut ja paikalliset ekosysteemit. Tavoitteena on kestävä talouskasvu, työllisyys ja alueellinen elinvoima.
Energiatuotanto ja -talous on valmisteluhanke, jonka tavoitteena on tutkimusryhmän perustaminen EAKR-hankkeelle. Valmisteluhankkeella tähdätään Pohjois-Pohjanmaan EAKR-hakuun, jonka päättymispäivä on marraskuussa 2024.
Tavoitteena globaali energiaosaamiskeskittymä Pohjois-Pohjanmaalle
Keväällä 2024 hyväksyttiin Pohjois-Pohjanmaan tavoiteltava aluerakenne 2050. Maakuntahallituksen 15.4.2024 hyväksymä asiakirja ilmaisee pohjoispohjalaisen tahtotilan tulevaisuudesta. Se ottaa huomioon käynnissä olevia kehitystrendejä ja sisältää rohkeasti uskoa oman kehittämistyön tuloksellisuuteen.
Yksi tavoiteltavan tulevaisuuden teemoista on Kestävä energiantuotanto ja siihen pohjautuva teollisuus. Pohjois-Pohjanmaan maakunnan tavoitteena on olla vuonna 2050 globaali energiaosaamiskeskittymä, jossa energiatalouden murrokseen on vastattu päämäärätietoisesti ja pitkäjänteisesti. Tavoitteen saavuttaminen lisää merkittävästi Suomen kokonaisturvallisuutta erityisesti talouden, infrastruktuurin ja huoltovarmuuden näkökulmista.
Pohjois-Pohjanmaalla ei ainoastaan tuoteta energiaa ja siirretä sitä muualle hyödynnettäväksi, vaan maakunnassa toteutetaan myös energian varastointia ja jatkojalostusta, jolloin energiatuotannon arvonlisästä merkittävä osa jää alueelle.
Valmisteluhanke tähtää rakennerahastohakuun
Oulun yliopistolla on uraauurtava rooli toimialan kehityksessä. Älykkäiden energiajärjestelmien kehitys on tuonut innovatiivisia ratkaisuja, joita hyödynnetään myös maailmanlaajuisesti.
Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituutti ottaa omalta osaltaan vastuun kestävän energiatuotannon ja siihen pohjautuvan teollisuuden tavoitetilan toteuttamisesta. Valmisteluhankkeen aikana luodaan suunnitelma energiatuotantotalouteen keskittyvän tutkimusryhmän rakentamista varten.
Tutkimusryhmän käynnistämishankkeen on tarkoitus kestää kolme vuotta. Sinä aikana luodaan pohja professorivetoiselle toiminnalle, joka osaltaan mahdollistaa energiatuotannon ja sen jatkojalostuksen arvonlisän jäämisen tuotantoalueelle.
Valmisteluhankkeen konkreettinen tulos on tutkimusryhmän rakentamisen hankesuunnitelma, kustannusarvio ja rahoitussuunnitelma, hankehakemus sekä osarahoitussitoumukset.
