Päästöttömästi tuotetun sähkön käyttö kaikkialla vie yhteiskunnan vauhdilla kohti hiilettömyyttä, kunhan sähköalalle saadaan nopeasti lisää osaavia ammattilaisia.
Ratkaisu energiamurroksen onnistuneeseen läpivientiin ei liene sittenkään näin yksioikoinen, kun kuuntelee Elinkeinoelämän keskusliiton johtaja Riikka Heikinheimoa. Hänen vastuualueitaan ovat osaaminen ja innovaatiopolitiikka sekä vihreä kasvu.
EK:lla on jäseninään yhdeksäntoista toimialaliittoa, joista Teknologiateollisuus ry jakaa saman huolen tulevasta ammattilaisten ja uuden osaamisen tarpeista kuin sähköala. Energiamurrokseen ja vihreään kasvuun tarvitaan kuitenkin yhä enemmän myös monien muiden alojen osaajia.
Energiamurroksesta kasvua osaamista kehittämällä
– Meneillään on energiamurroksen ja digitalisaation kaksoissiirtymä, joka vaikuttaa kaikkiin toimialoihin ja ihmisiin. Digitaalisten palvelujen kasvava määrä, sähköinen tieliikenne ja automaation tulo eri elämänalueille ovat siitä esimerkkejä. Näiden toteutus ja kehittäminen kietoutuvat toisiinsa, mikä tekee osaamistarpeiden erittelystä hankalaa, Riikka Heikinheimo toteaa.
Hänen mukaansa Suomessa on eurooppalaisittain katsoen erinomaiset valmiudet puhtaaseen siirtymään, sillä olemme kehittäneet vuosien mittaan paljon uutta energiateknologiaa. Luopuminen fossiilisesta itäenergiasta onnistui yllättävänkin nopeasti.
Samalla paljastuivat ne alueet, joille vielä tarvitaan uusia ratkaisuja. Tämä on johtanut entistä aktiivisempaan innovaatiotoimintaan, jota nähdään monilla eri toimialoilla. Jotta se johtaisi kasvuun tarvitaan tiiviimpää vuorovaikutusta yritysten ja koulutuksen järjestäjien kesken. Näin osaamista kyettäisiin jalostamaan osuvammin eri kehittämisalueilla toimivien yritysten tarpeisiin.
Ammattiosaamisen lisäksi oltava yleisiä valmiuksia
Mitä osaamista puhtaaseen tai vihreään siirtymään sitten tarvitaan, ovathan niin huippututkijat kuin suorittavankin tason huippuammattilaiset välttämättömiä sen toteuttamisessa?
EK tutki asiaa toimialariippumattomasti ja päätyi kuvaaman osaamisen kokonaisuutta sipulina. Sen kuorikerros koostuu koulussa opittavilla yleisillä valmiuksilla. Niihin kuuluvat lukeminen ja kirjoitus, luonnontieteet ja matematiikka sekä vuorovaikutus- ja ongelmanratkaisutaidot.
Sen alla on kestävyysosaamisen kerros. Se on kykyä ymmärtää, mitä kestävyys käytännössä tarkoittaa ekologisesta, sosiaalisesta, taloudellisesta ja kulttuurisesta näkökulmista tarkastellen. Aihe tulee sanoittaa kullekin koulutustasolle sopivalla tavalla.
Sipulia edelleen kuorittaessa löytyvät digitaaliset valmiudet, joihin kuuluu perusdigitaitojen lisäksi kyvyt omaksua uusia sovelluksia, toimia kyberturvallisesti sekä käsitellä, lukea ja arvioida dataa. Vasta sisin kerros vihreää osaamista on työssä osaaminen, jota on tarkasteltava erikseen eri toimialoilla, yrityksissä ja työtehtävissä.
EK on kuitenkin tunnistanut kaikille toimialoille yhteisiä ammattiosaamisen alueita. Niitä ovat muun muassa kiertotalous, energia- ja materiaalitehokkuus sekä päästölaskenta ja -raportointi. Yksi tärkeimmistä on yritysten tutkimus-, tuotekehitys- ja innovaatiotoiminta. Se tukee yritysten kasvua ja tarjoaa ratkaisuja kehittyvään liiketoimintaan.
Varma keino nuorten houkutteluun vielä käyttämättä
Kuinka saamme nuoret innostumaan energia- ja sähköalan tarjoamista työ- ja urakehitysmahdollisuuksista? Riikka Heikinheimo tarjoaa varmatoimisen keinon, jolla nuoren katseen saa käännettyä alamme suuntaan.
– Vaikuttakaa äiteihin, sillä heillä on erityinen suhde lapseen – isää väheksymättä. Tutkimusten mukaan nuoret omaksuvat herkästi kodin arvoja ja kuuntelevat erityisesti äidin mielipidettä koulutuksesta ja ammatinvalinnasta. Kutsukaa siis nuorten lisäksi heidän äitinsä katsomaan, millaista opiskelu ja työskentely sähköalalla käytännössä ovat.
Hän näkee myös työ- ja koulutusperäisen maahanmuuton ratkaisuna Suomea uhkaavaan työvoima- ja osaajapulaan. Tänne saapuvien tulee kokea maa kodikseen ja haluta jäädä työskentelemään ja etenemään uralla.
Tuloksiin alueellisella kaikkien toimijoiden yhteistyöllä
Olennainen keino yritysten osaajatarpeen täydentämiseksi on kuitenkin yhteistyö yritysten ja kouluttajien kesken rajatulla aihealueella. Kaikki sen parissa toimivat tahot verkostoituvat ja kokoontuvat tunnistamaan osaamis- ja osaajatarpeet sekä etsimään ratkaisut niiden täyttämiseen.
Heikinheimo antaa esimerkiksi Oulun lähialueineen ja siellä vetyteknologian alan. Kaikki koulutusasteet ja alan yritykset käytiin läpi arvioiden tarvittavaa osaamisen laatua ja osaajien määrää. Tuloksena saatiin osin yllättäviäkin lukuja sekä konkreettisia tavoitteita.
– Tämä osoittaa, kuinka kasvua voidaan saada aikaan alueellisesti suunnittelemalla ja toteuttamalla koulutus vastaamaan työelämän tarpeita. Vastaava toimintamalli toisi varmasti tuloksia myös muualla Suomessa, hän sanoo.
