Tiedekeskus Heureka tavoittaa koululaisia ja perheitä kattavasti ympäri Suomen
Heureka on myös suosittu koululaisten luokkaretkikohde.
Sähköautojen latauksen muodostama kuormitus ja mitoitusteho erilaisissa toimintaympäristöissä
Tutkimushankkeen tavoitteena oli määrittää sähköautojen lataustapahtumien aiheuttama kuormitus kiinteistöverkoissa. Liikenteen sähköistyminen on yksi keskeisimmistä ja nopeimmin kehittyvästä energiainfrastruktuuriin vaikuttavasta kehitystrendistä. Huomioiden sähköverkkojen maltillisen uusiutumistahdin, on sähköautojen nopea yleistyminen luonut tarpeen sähköautojen muodostaman kuormitusvaikutusten luotettavalle määrittämiselle.
Sähköautojen kuormitusvaikutukset ovat voimakkaasti automallikohtaisista yleistymisskenaarioista ja toimintaympäristöstä riippuvaisia. Tässä tutkimushankkeessa kuormitusvaikutusten määrittäminen perustuu laboratorio- ja kenttäolosuhteissa tapahtuviin todellisiin mittauksiin sekä erilaisiin sähköautojen joukkokäyttäytymistä kuvaaviin simulaatiomalleihin. Tutkimuksessa hyödynnetään laaja-alaisesti erilaisia liikennemittausaineistoja (mm. henkilöliikennetutkimusaineisto).
Tutkimuksessa tuotettavat tarkastelut perustuvat simulointeihin sekä todellisiin sähköautojen lataustehoa todentaviin mittauksiin. Tulokset palvelevat niin julkisen kuin yksityisenkin sähköenergiainfrastruktuurin (kiinteistöt, taloyhtiöt, kaupungit, sähkönjakeluverkot) kehittämisestä sähköisen liikenteen yleistyessä. Tulokset auttavat myös ymmärtämään älykkään latauksen merkityksen kuormitushuippujen välttämisessä ja verkkojen mitoittamisessa.
Tavoitteet
- Mikä on sähköauton latausteho ja -profiili?
- Miten sääolosuhteet (ulkolämpötila) sähköautojen keskimääräisiin lataustehoihin sekä mahdolliseen ylläpitosähkön (akuston ja sisätilan lämmitys ja jäähdytys) tarpeeseen?
- Miten lataustapahtumat ja kuormitukset kerrostuvat erilaisissa ympäristöissä?
- Miten lataustehot näkyvät nykyisiä kiinteistöjen liittymäkuormia ja -kapasiteetteja vasten ja minkälaisia saneerauspaineita sähköautojen yleistyminen tuo liittymiin?Miten suuriin liittymien mitoitustehoihin päädytään edellisten kohtien pohjalta?
- Miten älykkäät latausratkaisut vaikuttavat latausalueiden mitoitustehoihin?
Kiinteistötiedon ja IoT-ratkaisujen hallinta
Metropolian hankkeessa ”Kiinteistötiedon ja IoT-ratkaisujen hallinta, hyödyntäminen ja siirtovaikutukset” ohjataan tiedon avulla rakennusten käyttöä, ylläpitoa, käyttäjätyytyväisyyttä ja resurssien optimointia. Hankkeessa tuotetaan tietoa ratkaisujen toimivuudesta korjaus- ja uudisrakentamisessa ja tuodaan vahva takaisinkytkentä käytöstä suunnitteluun. Hankkeessa luodaan perustaa IoT-pohjaisen datan hyödyntämiseen tutkimalla, testaamalla ja kehittämällä ratkaisuja, palvelualustoja ja sovelluksia yhdessä yritysten kanssa. Siinä tuotetaan erityisesti käyttäjille rajapintoja kiinteistön älykkääseen ohjaukseen ja kunnossapitoon.
Hankkeen keskeiset tavoitteet
Kehitetään ja ylläpidetään täyden mittakaavan kiinteistöön sijoittuvaa talotekniikan ja rakennusautomaation oppimisympäristö Myllypuro Smart Campus, joka edistää yritysten, korkeakoulun ja opiskelijoiden verkostoitumista Living Lab -toimintamallilla.
Tutkitaan ja kehitetään kaupunkien tulevaisuuden energiaratkaisuja, mm. smart grid -kysyntäjoustoa kiinteistötasolla sekä palveluita ja tekoälyratkaisuja joiden avulla optimoidaan kiinteistöjen olosuhteiden hallintaa.
Rakennetaan moderni tutkimus- ja oppimisympäristö, joka soveltuu sekä huonetilojen että muun rakennetun ympäristön tutkimukseen ja opetukseen, erityisesti sisäilmastoon liittyen. Hanke toteutetaan osaksi Metropolian ja Aallon yhteistyönä Myllypuron LVI-laboratorion hyödyntämiseksi. Tämän hankkeen tulokset antavat valmiuksia kehittää Metropolian etäopetusta jatkossa mm. aikuis- ja täydennyskoulutuksen tarpeisiin.
Jo hankkeen aikana siirretään sen keskeiset tulokset ja toimintatavat käytäntöön viemällä ne osaksi kiinteistö- ja rakennusalan sekä sähkö- ja automaatiotekniikan opintoja, ja tuottamalla niihin uusia opetussisältöjä.
STEKin vuosittainen rahoitus hankkeelle: 100.000 euroa.
Nuorten yrittäjyys ja talous NYT
Suomessa tehdään tutkitusti vaikuttavaa ja tehokasta työtä lasten ja nuorten talous-, työelämä- ja yrittäjyystaitojen eteen. Maailman parhaana koulutusinnovaationa palkittu oppimisympäristö Yrityskylä perustuu opetussuunnitelmaan ja tavoittaa noin 85% kaikista Suomen kuudes- ja yhdeksäsluokkalaisista. NYT Yrityskylä -kokonaisuuden muodostavat opekoulutus, Yrityskylä-oppitunnit sekä elämyksellinen päivä oppimisympäristössä, itse Yrityskylässä.
Yrityskylä on varmasti monelle peruskoululaisen vanhemmallekin jo tuttu, viimeistään Yrityskylä-vierailujen jälkeen kotiin asti läikehtineen innostuksen myötä. Yrityskylä on fyysinen oppimisympäristö, johon mennään viettämään koulupäivä. Yrityskylä – vierailuun valmistaudutaan etukäteen kymmenen oppitunnin verran.
Kuudesluokkalaiset tutustuvat työnhaun, palkanmaksun ja verotuksen periaatteisin, ja testaavat opittua vierailulla Yrityskylä Alakouluun. Yrityskylä Alakoulu on pienoisyhteiskunta, jossa työskennellään, saadaan palkkaa ja mietitään mihin palkan pitäisi riittää.
Ysiluokkalaiset puolestaan perehtyvät kymmenen oppitunnin ajan yritystoimintaan: katteeseen ja muihin kirjanpidon käsitteisiin, tuotekehitykseen, tuotantoon ja yritysvastuuseen. Vierailu Yrityskylä Yläkoulussa on huipentuma, jolla yritystoimintaa kokeillaan käytännössä jännittävän pelillisesti.
Vierailupäivänä Yrityskylä Yläkouluun muodostetaan yritysten johtoryhmiä, jotka tekevät strategisia valintoja yritystoiminnassa. Kuten oikeassa elämässä, harjoitellaan reagoimista toimintaympäristöstä tuleviin haasteisiin, esimerkiksi energian hinnan muutoksiin tai kyberhyökkäyksiin.
Yrityskylän taustalla on Nuorten yrittäjyys ja talous NYT. STEK ry on ollut Yrityskylä-sponsorina vuodesta 2015 lähtien.