Hae sivustolta

Mitä etsit?

Käsi irti termostaatista

Kotitalouksien osallistumien sähkön kulutusjoustoon edistää puhdasta siirtymää ja auttaa ylläpitämään sähköverkon tasapainoa kustannustehokkaasti. Motivan tekemän kyselyn perusteella energiakriisi lisäsi kuluttajien ymmärrystä kulutusjoustosta, mutta joustoon osallistumisen keinot ovat vieraita. Kotitalouksia pörssisähkön hinnan perusteella ohjautuva, oikea-aikainen sähkönkäyttö auttaa pienentämään energiakustannuksia.

Hankkeessa kerätään markkinoilta tietoa pientaloihin soveltuvista kulutusjoustopalveluista ja ratkaisuista sekä kootaan kuluttajaa palveleva ja ohjaava viestintäaineisto kiinteistöjen omistajille.

Viestinnällä on kaksi erillistä tavoitetta: tarjota yleistietoa sähkömarkkinoiden toiminnasta kaikkien kuluttajien näkökulmasta sekä kannustaa joustavaan sähkönkulutukseen niitä kotitalouksia, joissa kulutus on suurta. Ratkaisuna on esitellä konkreettisia ja käytännönläheisiä vaihtoehtoja ja välittää tietoa palveluntuottajista sekä ohjata omaan kotiin soveltuvien ratkaisujen valintaan.

Viestintä- ja neuvontasisällöt julkaistaan Motivan verkkopalvelussa ja kuluttajien energianeuvonnan kanavissa, jolloin neutraali tieto on laajasti suomalaisten kotitalouksien saavutettavissa. Samalla aineistot ovat alueellisen energianeuvonnan verkoston sekä muiden kuluttajaneuvontaa tarjoavien organisaatioiden ja verkostojen hyödynnettävissä.

Hankkeessa tehdään yhteistyötä alan toimijoiden ja Flaire – Reilua ja joustavaa energiaa -tutkimushankkeen kanssa. Valmistelutyöhön ovat osallistuneet Energiavirasto ja Fingrid.

Energiatuotanto ja -talous

Energiatuotanto ja -talous on valmisteluhanke, jonka tavoitteena on tutkimusryhmän perustaminen EAKR-hankkeella. Valmisteluhankkeella tähdätään Pohjois-Pohjanmaan EAKR-hakuun, jonka päättymispäivä on marraskuussa 2024.

Keväällä 2024 hyväksyttiin Pohjois-Pohjanmaan tavoiteltava aluerakenne 2050. Maakuntahallituksen 15.4.2024 hyväksymä asiakirja ilmaisee pohjoispohjalaisen tahtotilan tulevaisuudesta. Se ottaa huomioon käynnissä olevia kehitystrendejä ja sisältää rohkeasti uskoa oman kehittämistyön tuloksellisuuteen.

Yksi tavoiteltavan tulevaisuuden teemoista on Kestävä energiantuotanto ja siihen pohjautuva teollisuus.  Pohjois-Pohjanmaan maakunnan tavoitteena on olla vuonna 2050 globaali energiaosaamiskeskittymä, jossa energiatalouden murrokseen on vastattu päämäärätietoisesti ja pitkäjänteisesti. Tavoitteen saavuttaminen lisää merkittävästi Suomen kokonaisturvallisuutta erityisesti talouden, infrastruktuurin ja huoltovarmuuden näkökulmista.

Pohjois-Pohjanmaalla ei ainoastaan tuoteta energiaa ja siirretä sitä muualle hyödynnettäväksi, vaan maakunnassa toteutetaan myös energian varastointia ja jatkojalostusta, jolloin energiatuotannon arvonlisästä merkittävä osa jää alueelle.

Oulun yliopistolla on uraauurtava rooli toimialan kehityksessä. Älykkäiden energiajärjestelmien kehitys on tuonut innovatiivisia ratkaisuja, joita hyödynnetään myös maailmanlaajuisesti.

Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituutti ottaa omalta osaltaan vastuun kestävän energiatuotannon ja siihen pohjautuvan teollisuuden tavoitetilan toteuttamisesta. Valmisteluhankkeen aikana luodaan suunnitelma energiatuotantotalouteen keskittyvän tutkimusryhmän rakentamista varten. Tutkimusryhmän käynnistämishankkeen on tarkoitus kestää kolme vuotta. Sinä aikana luodaan pohja professorivetoiselle toiminnalle, joka osaltaan mahdollistaa energiatuotannon ja sen jatkojalostuksen arvonlisän jäämisen tuotantoalueelle.

Valmisteluhankkeen aikana luodaan suunnitelma energiatuotantotalouteen keskittyvän tutkimusryhmän rakentamista varten. Tutkimusryhmän käynnistämishankkeen on tarkoitus kestää kolme vuotta. Sinä aikana luodaan pohja professorivetoiselle toiminnalle.

Valmisteluhankkeen konkreettinen tulos on kolmivuotisen energiatuotantotalouteen keskittyvän tutkimusryhmän rakentamisen hankesuunnitelma, kustannusarvio ja rahoitussuunnitelma, hankehakemus sekä osarahoitussitoumukset.

Aurinkosähköjärjestelmien asennusten riskikartoitus (AURISKI)

käsi koskettaa aurinkopaneeleja

”Aurinkosähköjärjestelmien asennusten riskikartoitus” (AURISKI) -hankkeen tarkoituksena on tarkastella kohtuullista määrää uudehkoja aurinkosähköjärjestelmiä ja niiden dokumentointia ja arvioida toteutusten laatua ja sähköturvallisuutta. Lisäksi hankkeen tarkoitus on edistää toisen asteen ja korkea-asteen sähköalan opiskelijoiden yhteistyötä ja lisätä opiskelijoiden ymmärrystä alan eri toimijoiden vastuista ja työtehtävistä. Hanke toteutetaan aikavälillä 1.1.2024 – 31.12.2024 ja on jatkoa ”Omatuotannon vaikutus kiinteistön sähköverkkoon” -hankkeelle (2022–2023). Hankekonsortion muodostavat SAMK, TAMK, Sataedu ja Tredu.

Konkreettisin tulos hankkeesta on urakoitsijoille laadittava ohjeistus, jonka avulla parannetaan uusien aurinkosähköjärjestelmien asennusten sähkö-, palo- ja käyttöturvallisuutta sekä standardinmukaisuutta. Hankkeen uutuusarvo on aurinkosähköjärjestelmien riskikartoituksessa, järjestelmien standardienmukaisuuksien selvittämisessä ja uudenlaisessa yhteistyömallissa oppilaitosten ja eri koulutusasteiden opiskelijoiden välillä. Hankkeessa otetaan huomioon myös paikalliselle omatuotannolle asetettuja uusia vaatimuksia liittyen kokonaisenergiatehokkuuteen, mitoitukseen, asentamiseen, käyttöönottoon sekä ohjaamiseen (ympäristöministeriön asetus 718/2020).

Akkuturvallisuusohjeiston tuottaminen ammattilaisille

Litiumioniakkujen käyttö on lisääntynyt viime vuosina nopeasti ja akkujen määrän odotetaan edelleen kasvavan tulevaisuudessa. Niihin liittyy kuitenkin riskejä elinkaaren kaikissa vaiheissa, sillä litiumioniakut ovat palavia ja voivat sytyttää itsensä sekä ympärillä olevan palokuorman. Riskien tunnistaminen ja tiedostaminen on siksi tärkeää aina, kun ollaan akkujen kanssa tekemisissä.

Recserin puheenjohtama työryhmä (Recser, Kaupan liitto ja Tukes) on esittänyt tarpeen tuottaa käytännönläheistä ja helppokäyttöistä ohjeistusta kaupoille ja muille akkuja käsitteleville tai kierrätettäväksi kerääville yrityksille ja yhteisöille litiumioniakkujen turvallisesta käsittelystä ja säilyttämisestä. Opasmateriaali olisi hyödyllistä myös uusien työntekijöiden perehdytyksessä.

Projekti jakaantuu kahteen osaan, jonka ensimmäisessä vaiheessa tuotetaan akkuturvallisuusopas kaupan henkilöstölle. Opas soveltuu monin osin hyödynnettäväksi myös muissa akkuja käsittelevissä tai kierrätettäväksi keräävissä yrityksissä tai yhteisöissä. Oppaan alustavat sisältötavoitteet ovat: vaarallisten akkutilanteiden ennaltaehkäisy ja toiminta uhkaavissa tilanteissa sekä paristojen ja akkujen riskien tunnistaminen ja oikeat toiminnan sisällöt. Opas toteutetaan mobiililaitteelle suunniteltuna kokonaisuutena, joka sisältää tekstiä, videoita ja kysymysten kautta etenevää opastusmateriaalia. Opas on käytettävissä puhelimella ja selaimella. Se on helposti kieliversioitavissa, helppo päivittää ja sen käyttöä voidaan seurata. Myöhemmin se on laajennettavissa haluttaessa esimerkiksi verkkopohjaiseksi osaamissertifikaatiksi.

Projektin toisessa vaiheessa on tavoitteena selvittää, miten tulevaisuudessa voitaisiin kerätä ja säilyttää kierrätettäviä litiumioniakkuja nykyistä turvallisemmin.

Arjen älykäs sähköautoilu – sähköautoilun viestinnällinen perusteos

Projektin tavoitteena on helposti ymmärrettävän viestinnän keinoin alentaa sähköautoiluun siirtymistä ja poistaa virheellisiä käsityksiä ja ennakkoluuloja. Hankkeen tuloksena syntyy kansantajuista kohderyhmälähtöistä aineistoa. Tuloksia viestitään laajasti eri kanavissa markkinointiviestinnän keinoin.

Projektissa vastataan
a) Vastata ns. tavallista autoilijaa askarruttaviin kysymyksiin sähköautoilusta ja lataamisesta.
b) Helpottaa autoilijoiden siirtymistä sähköautoiluun murtamalla myyttejä ja harhaluuloja.
c) Edistää turvallista lataamista
d) Tuottaa ja koota tietoa työsuhdesähköautoilusta alan toimijoille.
e) Tuottaa taloyhtiöiden hallituksen jäsenille ja isännöitsijöille tietoa lataushankkeeseen liittyvistä kysymyksistä päätöksenteon tueksi.