Hae sivustolta

Hae sivustolta

Mitä etsit?

Energiatulevaisuuden kulmatolpat

Energiatulevaisuuden kulmatolpat on strateginen hanke, jonka tavoitteena on vahvistaa Suomen tietopohjaa ja ennakointikykyä puhtaan energiasiirtymän tueksi. Hankkeen tarkoituksena on luoda tieteeseen perustuva kehys, joka auttaa hahmottamaan skaalautuvia ratkaisuja energiasiirtymään ja tukee yritysten sekä julkisen sektorin strategista päätöksentekoa.

Seuraavassa vaiheessa tämän tietopohjan päälle rakennetaan avoin ja käyttäjälähtöinen malli, jonka avulla suomalaisen energiatulevaisuuden eri vaihtoehtoja voi tarkastella ja vertailla.

Hiilineutraali Suomi tarvitsee vahvan tietopohjan päätöksenteon tueksi

Suomi on matkalla kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa, mutta energiasiirtymä on monisyinen kokonaisuus, jossa teknologia, talous, luonnonvarat ja globaalit markkinat kietoutuvat yhteen. Päätöksenteon tueksi tarvitaan luotettavaa, tutkittuun tietoon perustuvaa ymmärrystä siitä, mitkä ratkaisut ovat aidosti kestäviä ja mitkä rajat eivät saa ylittyä. Ilman selkeitä reunaehtoja ja yhteistä tietopohjaa on vaarana, että tärkeät puhtaan energian investoinnit viivästyvät tai ohjautuvat lyhytnäköisiin ratkaisuihin, jotka eivät tue pitkän aikavälin ilmastotavoitteita.

Hankkeen tavoitteet ja sisältö

Energiatulevaisuuden kulmatolpat -hanke pyrkii vastaamaan tähän haasteeseen kolmella työpaketilla, jotka toteutetaan vuosien 2025-2027 aikana.

Työpaketeissa:

  • määritellään globaalit ajurit ja luonnontieteelliset ja tekniset reunaehdot, jotka ohjaavat Suomen energiatulevaisuutta,
  • kehitetään dynaaminen datamalli, joka kuvaa Suomen energiajärjestelmän keskinäisriippuvuuksia sekä digitaalinen käyttöliittymä mallin hyödyntämiselle ja
  • testataan mallia yhteistyössä sidosryhmien kanssa, viestitään tuotetusta tiedosta ja vaikutetaan yhteiskunnalliseen keskusteluun ja päätöksentekoon.

Hankkeen odotetut vaikutukset

Hanke selkeyttää Suomen energiasiirtymän rajoja ja mahdollisuuksia:

  • Parantamalla niin yksityisen kuin julkisenkin sektorin strategista päätöksentekoa puhtaan energian investoinneissa.
  • Tukemalla yhteiskunnallista keskustelua ennen vuoden 2027 eduskuntavaaleja ja uuden hallituksen hallitusohjelman muotoutumista tuomalla energia-alan tulevaisuuden vaihtoehdot näkyväksi ja keskusteltavaksi laajalle joukolle toimijoita.
  • Tarjoamalla yhteistyöalustan energian ja ilmaston tietopohjan vahvistamiselle kansallisesti ja kansainvälisesti.

Yhteyshenkilö
Tuuli Kaskinen,
Climate Leadership Coalition

Kasvu Openin ohjelma tukee alan pk-yritysten kasvua

Energiamurros haastaa yritykset kehittämään uusia ratkaisuja ja vahvistamaan kilpailukykyään. STEKin rahoittama Kasvu Openin Kasvuohjelma tarjoaa sähkötekniikan ja energia-alan pk-yrityksille maksutonta asiantuntijasparrausta, joka tukee kasvua, innovaatioita ja verkostoitumista.

Energiasektorin murros haastaa yritykset

Energiamurros vaatii uusia innovaatioita ja yritysten kykyä uudistua. Sähkötekniikan ja energia-alan yrityksillä on keskeinen rooli päästöttömän, tehokkaan ja turvallisen energiajärjestelmän rakentamisessa. Markkinatilanteen epävarmuus ja kasvun hidastuminen korostavat ulkopuolisen asiantuntija-avun ja verkostojen merkitystä yritysten kehityksessä.

Kasvu Openin Kasvuohjelma vastaa tähän tarpeeseen tarjoamalla maksutonta, vaikuttavaa sparrausta 15 valitulle sähkö- ja energia-alan pk-yritykselle. Ohjelma tukee yritysten kasvua, uudistumista ja innovaatioiden kaupallistamista, mikä on linjassa STEKin tavoitteiden kanssa.

Sparraus tuo mitattavaa vaikutusta

Kasvu Open toimii yleishyödyllisenä osakeyhtiönä, ja hankkeen tulokset, oivallukset sekä ymmärrys energia-alan yritysten tarpeista ja kehityskohteista jaetaan koko verkoston käyttöön. Ohjelmassa syntyvä tieto hyödyttää laajasti alan yrityksiä ja sidosryhmiä.

Vaikuttavuuden arviointi perustuu yritysten kasvun, uudistumisen ja verkostoitumisen vahvistumiseen. Ohjelman aikana yritykset saavat ympärilleen 7 asiantuntijan tiimin, ja yhteistyö tutkimuslaitosten, rahoittajien ja muiden yritysten kanssa lisääntyy. Sparrausmalli on testattu yli 3500 pk-yrityksen kanssa, ja tulokset osoittavat, että ulkopuolista sparrausta hyödyntävät yritykset kasvavat ja uudistuvat kilpailijoitaan nopeammin.

Kohtaamisia ja vertaisoppimista tapahtumissa

Ohjelmaan valitut 15 yritystä saavat maksutonta asiantuntijasparrausta liiketoiminnan kehittämiseen sekä tutkimus- ja tuotekehitystavoitteiden kirkastamiseen. Sparraus toteutetaan hyödyntäen Kasvu Openin laajaa asiantuntijaverkostoa, johon kuuluu 1600 osaajaa eri toimialoilta, mukaan lukien korkeakoulut ja rahoittajat.

Ohjelma sisältää neljä tapahtumapäivää, joissa yritykset voivat kohdata asiantuntijoita ja muita yrityksiä sekä vahvistaa verkostoja ja vertaisoppimista. Hakuvaiheessa yritykset täyttävät digitaalisen kasvuyritysanalyysin, joka auttaa tunnistamaan kehitystarpeet ja resurssit.

Kasvu Openin viestintätiimi huolehtii, että hankkeen etenemisestä, tuloksista ja osallistujista viestitään laajasti eri kanavissa. Vuonna 2024 Kasvu Open tavoitti viestinnällään yli 820 000 silmäparia.

Haku ohjelmaan on auki: https://kasvuopen.co/kasvupolut/

Arvonlisää kestävästä energialiiketoiminnasta (ARVO)

Kansallinen ilmasto- ja energiastrategia korostaa vihreää siirtymää, energiajärjestelmän sähköistymistä ja vetytalouden edistämistä. Investointien odotetaan tuovan työtä ja talouskasvua, mutta samalla on huolehdittava siitä, että lisäarvo jää alueille ja tukee paikallista elinvoimaa.

ARVO-hankkeen tavoitteena on varmistaa, että vihreän siirtymän investoinnit juurtuvat alueellisiin ekosysteemeihin ja synnyttävät uutta kasvuliiketoimintaa. Hanke tuottaa tietoa arvonlisän syntymisestä, kehittää työkaluja globaalien arvoketjujen kytkemiseksi paikalliseen kehitykseen ja vahvistaa pk-yritysten toimintaympäristöä.

ARVOn keskeiset teemat

  • Taloudelliset vaikutukset ja arvonluonti alueelle
  • Vaikutukset paikalliseen teollisuuteen ja työllisyyteen
  • Pk-yritysten osallistuminen ja verkostojen vahvistaminen
  • Kestävän kehityksen ulottuvuudet
  • Poliittinen ja institutionaalinen toimintaympäristö

Toimenpiteet ja tulokset
Hankkeessa kehitetään arvonjaon hallintaan mekanismeja, jotka tukevat tasapainoista vuorovaikutusta eri sidosryhmien välillä. Lisäksi pyrimyksenä on luoda konkreettisia työkaluja, kuten logistiikkamalli vety- ja tuulivoimainfrastruktuurin suunnitteluun sekä verkkokäsikirja, joka kokoaa arvoketjuanalyysit ja yrittäjyyskatsaukset yritysten ja päätöksentekijöiden käyttöön.

Hankkeen kansainvälinen osio tuottaa benchmark-vertailuja ja kirjallisuuskatsauksia siitä, miten suurhankkeet voivat synnyttää paikallista yritystoimintaa. Näin luodaan tietopohja ja toimintamallit, jotka tukevat vihreän siirtymän investointien hyväksyttävyyttä ja alueellista hyötyä.

Vaikutus
ARVO-hanke tukee kansallisia ilmasto- ja energiastrategian tavoitteita ja vahvistaa Suomen kilpailukykyä yhdistämällä globaalit arvoketjut ja paikalliset ekosysteemit. Tavoitteena on kestävä talouskasvu, työllisyys ja alueellinen elinvoima.

Lisätietoja: Oulun yliopiston hankesivu

Kulutusjousto tutuksi – fiksuja valintoja kotien sähkönkäyttöön

Kotitalouksien osallistumien sähkön kulutusjoustoon edistää puhdasta siirtymää ja auttaa ylläpitämään sähköverkon tasapainoa kustannustehokkaasti. Motivan tekemän kyselyn perusteella energiakriisi lisäsi kuluttajien ymmärrystä kulutusjoustosta, mutta joustoon osallistumisen keinot ovat vieraita. Kotitalouksia pörssisähkön hinnan perusteella ohjautuva, oikea-aikainen sähkönkäyttö auttaa pienentämään energiakustannuksia.

Käsi irti termostaatista- hankkeessa kerätään markkinoilta tietoa pientaloihin soveltuvista kulutusjoustopalveluista ja ratkaisuista sekä kootaan kuluttajaa palveleva ja ohjaava viestintäaineisto kiinteistöjen omistajille.

Viestinnällä on kaksi erillistä tavoitetta: tarjota yleistietoa sähkömarkkinoiden toiminnasta kaikkien kuluttajien näkökulmasta sekä kannustaa joustavaan sähkönkulutukseen niitä kotitalouksia, joissa kulutus on suurta. Ratkaisuna on esitellä konkreettisia ja käytännönläheisiä vaihtoehtoja ja välittää tietoa palveluntuottajista sekä ohjata omaan kotiin soveltuvien ratkaisujen valintaan.

Viestintä- ja neuvontasisällöt julkaistaan Motivan verkkopalvelussa ja kuluttajien energianeuvonnan kanavissa, jolloin neutraali tieto on laajasti suomalaisten kotitalouksien saavutettavissa. Samalla aineistot ovat alueellisen energianeuvonnan verkoston sekä muiden kuluttajaneuvontaa tarjoavien organisaatioiden ja verkostojen hyödynnettävissä.

Hankkeessa tehdään yhteistyötä alan toimijoiden ja Flaire – Reilua ja joustavaa energiaa -tutkimushankkeen kanssa. Valmistelutyöhön ovat osallistuneet Energiavirasto ja Fingrid.

Energiatuotanto ja -talous

Energiatuotanto ja -talous on valmisteluhanke, jonka tavoitteena on tutkimusryhmän perustaminen EAKR-hankkeelle. Valmisteluhankkeella tähdätään Pohjois-Pohjanmaan EAKR-hakuun, jonka päättymispäivä on marraskuussa 2024.

Tavoitteena globaali energiaosaamiskeskittymä Pohjois-Pohjanmaalle

Keväällä 2024 hyväksyttiin Pohjois-Pohjanmaan tavoiteltava aluerakenne 2050. Maakuntahallituksen 15.4.2024 hyväksymä asiakirja ilmaisee pohjoispohjalaisen tahtotilan tulevaisuudesta. Se ottaa huomioon käynnissä olevia kehitystrendejä ja sisältää rohkeasti uskoa oman kehittämistyön tuloksellisuuteen.

Yksi tavoiteltavan tulevaisuuden teemoista on Kestävä energiantuotanto ja siihen pohjautuva teollisuus.  Pohjois-Pohjanmaan maakunnan tavoitteena on olla vuonna 2050 globaali energiaosaamiskeskittymä, jossa energiatalouden murrokseen on vastattu päämäärätietoisesti ja pitkäjänteisesti. Tavoitteen saavuttaminen lisää merkittävästi Suomen kokonaisturvallisuutta erityisesti talouden, infrastruktuurin ja huoltovarmuuden näkökulmista.

Pohjois-Pohjanmaalla ei ainoastaan tuoteta energiaa ja siirretä sitä muualle hyödynnettäväksi, vaan maakunnassa toteutetaan myös energian varastointia ja jatkojalostusta, jolloin energiatuotannon arvonlisästä merkittävä osa jää alueelle.

Valmisteluhanke tähtää rakennerahastohakuun

Oulun yliopistolla on uraauurtava rooli toimialan kehityksessä. Älykkäiden energiajärjestelmien kehitys on tuonut innovatiivisia ratkaisuja, joita hyödynnetään myös maailmanlaajuisesti.

Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituutti ottaa omalta osaltaan vastuun kestävän energiatuotannon ja siihen pohjautuvan teollisuuden tavoitetilan toteuttamisesta. Valmisteluhankkeen aikana luodaan suunnitelma energiatuotantotalouteen keskittyvän tutkimusryhmän rakentamista varten.

Tutkimusryhmän käynnistämishankkeen on tarkoitus kestää kolme vuotta. Sinä aikana luodaan pohja professorivetoiselle toiminnalle, joka osaltaan mahdollistaa energiatuotannon ja sen jatkojalostuksen arvonlisän jäämisen tuotantoalueelle.

Valmisteluhankkeen konkreettinen tulos on tutkimusryhmän rakentamisen hankesuunnitelma, kustannusarvio ja rahoitussuunnitelma, hankehakemus sekä osarahoitussitoumukset.

Aurinkosähköjärjestelmien asennusten riskikartoitus (AURISKI)

käsi koskettaa aurinkopaneeleja

”Aurinkosähköjärjestelmien asennusten riskikartoitus” (AURISKI) -hankkeen tarkoituksena on tarkastella kohtuullista määrää uudehkoja aurinkosähköjärjestelmiä ja niiden dokumentointia ja arvioida toteutusten laatua ja sähköturvallisuutta. Lisäksi hankkeen tarkoitus on edistää toisen asteen ja korkea-asteen sähköalan opiskelijoiden yhteistyötä ja lisätä opiskelijoiden ymmärrystä alan eri toimijoiden vastuista ja työtehtävistä. Hanke toteutetaan aikavälillä 1.1.2024 – 31.12.2024 ja on jatkoa ”Omatuotannon vaikutus kiinteistön sähköverkkoon” -hankkeelle (2022–2023). Hankekonsortion muodostavat SAMK, TAMK, Sataedu ja Tredu.

Konkreettisin tulos hankkeesta on urakoitsijoille laadittava ohjeistus, jonka avulla parannetaan uusien aurinkosähköjärjestelmien asennusten sähkö-, palo- ja käyttöturvallisuutta sekä standardinmukaisuutta. Hankkeen uutuusarvo on aurinkosähköjärjestelmien riskikartoituksessa, järjestelmien standardienmukaisuuksien selvittämisessä ja uudenlaisessa yhteistyömallissa oppilaitosten ja eri koulutusasteiden opiskelijoiden välillä. Hankkeessa otetaan huomioon myös paikalliselle omatuotannolle asetettuja uusia vaatimuksia liittyen kokonaisenergiatehokkuuteen, mitoitukseen, asentamiseen, käyttöönottoon sekä ohjaamiseen (ympäristöministeriön asetus 718/2020).

Mobiili- ja hajautettu sähkö: Haasteet henkilöturvallisuudelle ja turvallisuusvastuut toimijaverkossa

Projekti edistää sähkön turvallista ja luotettavaa käyttöä antamalla tietoa uusista mobiilisähkön käyttöön liittyvistä vaara- ja riskitekijöistä ja siitä, miten näihin riskeihin tulisi ennakoivasti varautua sekä työturvallisuus- että kuluttajaturvallisuusnäkökulmista. Työ käsittelee sekä sähköenergian käyttöön että vakaviin toimintahäiriöihin liittyviä vaara- ja riskitekijöitä.

Sähköalan standardointi

SESKO on sähkö- ja elektroniikka-alan standardoinnin puolueeton vastuuorganisaatio, jonka kautta kaikki halukkaat voivat osallistua sähköalan standardointiin.

STEK tukee sähkö- ja elektroniikka-alan standardointityötä muun muassa tekemällä tiivistä yhteistyötä alan standardointiorganisaation SESKOn kanssa. Yhteistyö perustuu vuosille 2023-2030 solmittuun puitesopimukseen. Vuosittain myönnettävän perusavustuksen lisäksi osapuolet sopivat keskenään mahdollisista erillisprojekteista.

Yhteistyön tavoitteina ovat erityisesti sähköistyvän yhteiskunnan mahdollistaminen sekä oppilaitosyhteistyö, jossa tehdään standardoinnin merkitystä tunnetuksi ja innostetaan nuoria sähköalalle ja standardoinnin pariin.

Nuorten yrittäjyys ja talous NYT

Suomessa tehdään tutkitusti vaikuttavaa ja tehokasta työtä lasten ja nuorten talous-, työelämä- ja yrittäjyystaitojen eteen. Maailman parhaana koulutusinnovaationa palkittu oppimisympäristö Yrityskylä perustuu opetussuunnitelmaan ja tavoittaa  noin 85% kaikista Suomen kuudes- ja yhdeksäsluokkalaisista. NYT Yrityskylä -kokonaisuuden muodostavat opekoulutus, Yrityskylä-oppitunnit sekä elämyksellinen päivä oppimisympäristössä, itse Yrityskylässä.

Yrityskylä on varmasti monelle peruskoululaisen vanhemmallekin jo tuttu, viimeistään Yrityskylä-vierailujen jälkeen kotiin asti läikehtineen innostuksen myötä. Yrityskylä on fyysinen oppimisympäristö, johon mennään viettämään koulupäivä. Yrityskylä – vierailuun valmistaudutaan etukäteen kymmenen oppitunnin verran.

Kuudesluokkalaiset tutustuvat työnhaun, palkanmaksun ja verotuksen periaatteisin, ja testaavat opittua vierailulla Yrityskylä Alakouluun. Yrityskylä Alakoulu on pienoisyhteiskunta, jossa työskennellään, saadaan palkkaa ja mietitään mihin palkan pitäisi riittää.  

Ysiluokkalaiset puolestaan perehtyvät kymmenen oppitunnin ajan yritystoimintaan: katteeseen ja muihin kirjanpidon käsitteisiin, tuotekehitykseen, tuotantoon ja yritysvastuuseen. Vierailu Yrityskylä Yläkoulussa on huipentuma, jolla yritystoimintaa kokeillaan käytännössä jännittävän pelillisesti.

Vierailupäivänä Yrityskylä Yläkouluun muodostetaan yritysten johtoryhmiä, jotka tekevät strategisia valintoja yritystoiminnassa. Kuten oikeassa elämässä, harjoitellaan reagoimista toimintaympäristöstä tuleviin haasteisiin, esimerkiksi energian hinnan muutoksiin tai kyberhyökkäyksiin.

Yrityskylän taustalla on Nuorten yrittäjyys ja talous NYT. STEK ry on ollut Yrityskylä-sponsorina vuodesta 2015 lähtien.

Akkuturvallisuusohjeiston tuottaminen ammattilaisille

Oho! Tämä YouTube-upotus ei näy, koska et ole hyväksynyt markkinointievästeitä. Hyväksy markkinointievästeet.

Litiumioniakkujen käyttö on lisääntynyt viime vuosina nopeasti ja akkujen määrän odotetaan edelleen kasvavan tulevaisuudessa. Niihin liittyy kuitenkin riskejä elinkaaren kaikissa vaiheissa, sillä litiumioniakut ovat palavia ja voivat sytyttää itsensä sekä ympärillä olevan palokuorman. Riskien tunnistaminen ja tiedostaminen on siksi tärkeää aina, kun ollaan akkujen kanssa tekemisissä.

Recserin puheenjohtama työryhmä (Recser, Kaupan liitto ja Tukes) on esittänyt tarpeen tuottaa käytännönläheistä ja helppokäyttöistä ohjeistusta kaupoille ja muille akkuja käsitteleville tai kierrätettäväksi kerääville yrityksille ja yhteisöille litiumioniakkujen turvallisesta käsittelystä ja säilyttämisestä. Opasmateriaali olisi hyödyllistä myös uusien työntekijöiden perehdytyksessä.

Projekti jakaantuu kahteen osaan, jonka ensimmäisessä vaiheessa tuotetaan akkuturvallisuusopas kaupan henkilöstölle. Opas soveltuu monin osin hyödynnettäväksi myös muissa akkuja käsittelevissä tai kierrätettäväksi keräävissä yrityksissä tai yhteisöissä. Oppaan alustavat sisältötavoitteet ovat: vaarallisten akkutilanteiden ennaltaehkäisy ja toiminta uhkaavissa tilanteissa sekä paristojen ja akkujen riskien tunnistaminen ja oikeat toiminnan sisällöt. Opas toteutetaan mobiililaitteelle suunniteltuna kokonaisuutena, joka sisältää tekstiä, videoita ja kysymysten kautta etenevää opastusmateriaalia. Opas on käytettävissä puhelimella ja selaimella. Se on helposti kieliversioitavissa, helppo päivittää ja sen käyttöä voidaan seurata. Myöhemmin se on laajennettavissa haluttaessa esimerkiksi verkkopohjaiseksi osaamissertifikaatiksi.

Projektin toisessa vaiheessa on tavoitteena selvittää, miten tulevaisuudessa voitaisiin kerätä ja säilyttää kierrätettäviä litiumioniakkuja nykyistä turvallisemmin.