Korkeakouluilla on tärkeä tehtävä varustaa uuden polven osaajat edelleenkin vahvalla perusosaamisella, erityisesti matematiikassa ja fysiikassa. Kun sen päälle tuodaan uusi teema kuten vety, päästään ratkomaan isoja tutkimushaasteita. Niissä onnistuminen voi johtaa merkittäviin teknologisiin edistysaskeliin, joilla rakennetaan tulevaisuutta.
Näin näkee Oulun yliopistossa Nano- ja molekyylisysteemit -tutkimusyksikköä johtava professori Marko Huttula. Laajan kansainvälisen kokemuksen omaava fyysikko on tunnettu erityisesti tutkimuksestaan koskien vedyn tuotantoa suoraan auringon valolla. Hänen yksikkönsä osallistuu myös uraauurtavaan tutkimukseen ja hanketyöhön vihreän teräksen tuottamiseksi vetypelkistyksellä.
– En koe, että olisi olemassa erityistä vetyosaamista, jolla huippuasiantuntijat ratkovat kaikki ongelmat. Sen sijaan tulee nähdä, että osaamista tarvitaan koko vetysiirtymän teeman leveydeltä, hän sanoo.
– On totta, että jäljellä on vielä paljon konkreettisia vetyyn liittyviä fysiikan alan tutkimuskysymyksiä kuten tuotannon energiatehokkuus ja materiaalien vetykestävyys, joihin on löydettävä vastauksia. Tämän lisäksi tarvitaan kuitenkin myös muuta osaamista liittyen esimerkiksi turvallisuuteen. Yhden suuren teeman pariin tarvitaan siis vahvoja osaajia monelta eri alueelta.
Vetysiirtymää voi verrata tuulivoiman kehityspolkuun
Vedyn ympärillä on ollut hypeä aiemminkin, ja suurin huippu on tällä kertaa ehkä jo ylitetty. Kun puhutaan vetytaloudesta, eivät ratkaisuksi Huttulan mukaan riitä hetkittäin halpa tuulisähkö sekä vetyputki Keski-Eurooppaan.
– Suomen ja muiden Pohjoismaiden kilpailukyky syntyy laajamittaisesta vedyn käytöstä korkean jalostusarvon tuotteiden valmistamiseen. Jotta tähän päästään, tulee vetyä tuottaa useilla eri menetelmillä.
Hän muistuttaa, että uuden teknologian matka perustutkimuksesta kaupalliseen käyttöön kestää helposti kymmenen vuotta. Hidasta on tosin myös yhteiskunnallinen kehitys. Vetytaloutta rakennettaessa tulee matkan varrella eteen samoja ilmiöitä kuin on jo koettu tuulivoiman suhteen.
– Politiikan, talouden, turvallisuuden ja ympäristön näkökulmat tulevat nousemaan huomiossa teknologian rinnalle ja jopa ohi. Siksi vetytaloutta tulee ajatella jo nyt isona teemana, jonka edistämiseen tarvitaan vankkaa perusosaamista eri osa-alueilla, jotta kehitystä voidaan viedä eteenpäin laajana rintamana.
Koulutusta isoihin teemoihin ja lisää riskiä rahoitukseen
Marko Huttula on itse fyysikko ja näkee tutkimusalueellaan luonnontieteiden merkityksen oleellisena. Uusien lainalaisuuksien tunnistaminen ja luova ongelmanratkaisu ponnistavat niiden vankasta perusosaamisesta. Sen varmistaminen säilyy korkeakoulujen tärkeimpänä tehtävänä.
Isojen teemojen kuten vetytalouden haltuun ottamiseksi hän kannustaa korkeakouluja järjestämään lisää avoimia kursseja niille, joilla jo on vahva perusosaaminen. Ne tarjoavat tarttumapintaa myös muille kuin luonnontieteilijöille, mikä laajentaa osaamispohjaa.
– Näin toimien emme pysähdy odottamaan teknologisten ratkaisujen valmistumista, vaan luomme olosuhteet sekä vedyn tuotannon että sen käytön skaalaamiseksi ylös samanaikaisesti, Huttula sanoo.
– STEKin kaltaisia yksityistä rahoittajia tarvitaan ehdottomasti sekä tutkimukseen että isojen teemojen koulutukseen. Teknologiset läpimurrot edellyttävät uusia avauksia ja riskinottoa, joihin kannustan kaikkia rahoittajia lähtemään rohkeasti mukaan.
