Energiamurroksessa ajateltava kokonaisuutta, ei vain omien verotulojen maksimointia
Onnittelut vastavalituille kunnanvaltuutetuille! Olette pian avainasemassa päättämässä oman kuntanne asioista, mutta myös Suomeen rakentuvasta energiajärjestelmästä. Hiilineutraalisuustavoitteet ja etenevä energiamurros on houkuttanut kuntia kilpailuun puhtaan energian investoinneista. Nyt kaivattaisiin tietoon pohjaavaa päätöksentekoa ja kuntarajat ylittävää yhteistyötä.
Suomi kilpailee puhtaalla ja edullisella energialla
Puhdas ja edullinen energia on Suomen valttikortti kansainvälisten teollisten investointien houkuttelussa. Sähkön kulutuksen kasvuennusteet ovat hurjia, ja sähkönkulutuksen kaksinkertaistuminen on hyvin todennäköistä kymmenen vuoden sisällä. Erityisesti teollisuus, suunnitellut datakeskusinvestoinnit sekä kaukolämmön sähköistyminen nostavat kysyntää.
Energiamurros onkin tuonut Suomelle paljon hyvää. Energiayhtiöt ovat tehneet massiivisia investointeja esimerkiksi sähkökattiloihin. Uudet innovaatiot ja investoinnit ovat erittäin positiivinen asia.
Avainroolissa ovat kunnat
Kuntavaaleissa energia ei noussut vaaliteemaksi. Se on harmillista, sillä kunnat ovat ratkaisevassa roolissa energiamurroksessa. Ne vastaavat kaavoituksesta ja mahdollistavat esimerkiksi aurinko- ja tuulivoiman rakentamisen. Puhtaan sähkön tuotanto tuo kunnille kiinteistöverotuloja, uusia elinkeinoja ja työllisyyttä. Monissa kunnissa mietitäänkin kuumeisesti, miten päästä mukaan energiajärjestelmän uudistumiseen.
Energiahuumassa on kuitenkin kääntöpuolensa. – Ikävä kyllä, keskustelua näyttää nyt hallitsevan ajatus siitä, millaista tuotantokapasiteettia saadaan mihinkin kuntaan, tai pahimmillaan ”miksi toiset saavat ja me emme”, tai mihin suuntaan sähkölinjoja pitäisi vetää, ja missä päin Suomea minkäkin tuotantokapasiteetin pitäisi sijaita. Paikallisen tarkastelun sijaan pitäisi tarkastella kokonaisuutta, sen osia ja niiden suhteita, systeemisesti. Systeemisyys puuttuu nyt keskustelusta ja kehittämisestä tyystin.
Varoittava esimerkki samasta ilmiöstä on se, miten sähköisen liikenteen latausinfra on kehittynyt. Toimiala on kuin villi länsi, eivätkä järjestelmän osat keskustele keskenään. Tulevaisuuden energiajärjestelmä on Suomen tulevaisuudelle ja kilpailukyvylle liian tärkeä asia, jotta sen annettaisiin kehittyä pelkästään lyhytnäköiseen paikalliseen kilpailuun perustuen.
Iso kuva haltuun
Suomen puhdas energia ja luotettava sähköntuotanto kiinnostaa kansainvälisesti, ja ihan syystä. Suomalainen sähköntuotanto on saavuttanut päästöttömyyden nopeasti. Energia-investoinnit kiinnostavat niin teollisuutta, kuntia kuin markkinoille pyrkiviä kaupallisia toimijoitakin.
– Suomella onkin tässä mahdollisuuksia pilvin pimein. Pidän isona riskinä sitä, ettei meillä ole jaettua kuvaa siitä, millaisen energiajärjestelmän haluamme. Sen rakentumista ei koordinoi kukaan.
Valtion sääntelyyn asiassa en kuitenkaan usko.
Energiajärjestelmän kehittämisen tulisi ylittää kuntarajat. Kunnissa kannattaisi nyt pohtia laajemmin, mitä lisäarvoa oma kunta voisi tuoda koko seutukunnalle ja koko maan hyvinvoinnille. Miten näkökulman saisi keskitettyä alueellisen hyvinvoinnin ja osaamisen kasvuun, ei vain omien verotulojen maksimointiin?
Uhkana on muutoin, että energiakilpajuoksu johtaa pirstaleiseen energiajärjestelmään. – Dystooppisin arvio lienee se, että Suomesta tulee niin kutsuttu energia-Kongo – bulkkisähkön tuottaja, jossa ei synny uutta osaamispohjaa eikä laajalle skaalautuvia innovaatioita.
Tutkimusta ja tietoa päätösten tueksi
Energian hinta ei voi olla Suomen ainoa valttikortti. Suomen ei tarvitse olla vain halvan sähkön tuotantoreservaatti, koska meillä on muitakin vahvuuksia, eivätkä ne löydy muilta kopioimalla. Parhaimmillaan uudet innovaatiot johtavat laajasti hyvinvointia tuottavaan liiketoimintaan ja tuovat uusia osaamisklustereita myös paikallistasolle.
Erityisesti nyt päätöksenteon tueksi tarvitaan tietoon perustuvaa pohdintaa, ja siksi tutkimukseen, kehittämiseen ja innovaatioihin on panostettava ihan eri dynamiikalla kuin viime vuosikymmeninä. Tätä kautta meille voi syntyä jopa uusia vientituotteita.
Tapio Koivu, toimitusjohtaja
STEK ry
.
Teksti on mukaeltu jutusta, joka on alunperin julkaistu Mustreadin Aluevaalit ja kuntavaalit 2025 -teemakirjeessä 3.4.2025.
Kuva: Matti Rajala / La buenafoto