Metropolian kampus Myllypurossa on oppilaitoksen neljästä kampuksesta isoin: alueella opiskelee reilut 6000 hyvinvoinnin rakentajiksi valmistuvaa. Odotukset kampukselle ovat suuret; sen huippumodernit talotekniikan oppimisympäristöt tarjoavat innostavia opiskelumahdollisuuksia tulevaisuuden hyvinvoinnin rakentajille.
Viime vuonna valmistunut Metropolian Myllypuron kampusrakennus on yksi valtavankokoinen 40 000 m2 kiinteistö, jossa on neljä kulkukäytävillä yhdistettyä rakennusta. Kampuksella voi opiskella tekniikkaa, kiinteistö- ja rakennusalan tutkintoja sekä sosiaali- ja terveysalan AMK- ja ylempiä AMK-tutkintoja.
Kampuskiinteistössä on paljon viimeisintä talotekniikkaa ja taloteknisiä järjestelmiä: ilmanvaihtokoneita- ja järjestelmiä, nykyaikaisella automaatiolla toimivia sähkö- ja aurinkosähköjärjestelmiä sekä monenlaisia lämpöpumppuja, muun muassa absorptiolämpöpumppu, jolla tutkitaan jäähdytyksen tuottamista.
Kiinteistötietoa hyödynnetään laajasti
Kampusrakennuksesta tekee erityisen se, että talotekniset järjestelmät on tehty käyttäjille mahdollisimman näkyväksi, ja ne ovat samalla kiinteä osa opetusta. Sähkökeskusten, lämmönjakohuoneiden ja nousukuilujen ovet tai ikkunat ovat läpinäkyviä, kattoon sijoitetut ilmanvaihtokanavat ja ilmanvaihdon järjestelmät ovat näkyvillä pleksipaneelien ansiosta. Lämmönjakohuoneet ja ilmanvaihdon konehuoneet on suunniteltu riittävän väljiksi liikkumiseen.
Kiinteistöön on upotettu valtava määrä antureita, jotka välittävät kiinteistötietoa pilvipalveluihin. Dataa saatiin jo rakennusvaiheessa; muun muassa tietoa betonin käyttäytymisestä ja kuivumisesta. – Tavoitteena on, että kiinteistöstä saatavaa tietoa pystytään analysoimaan, yhdistämään ja hyödyntämään jatkossakin erilaisissa kehitysprojekteissa, Metropolian kiinteistö- ja rakennusalan teknologiapäällikkö Harri Hahkala sanoo. – On kiinnostavaa nähdä, miten kiinteistöt saadaan eri tietolähteitä yhdistämällä oppimaan tekoälyn avulla, jotta ne jatkossa voivat ennakoida tulevia olosuhteita ja näin muun muassa vähentää sähkön tehopiikkejä tai varautua kysyntäjoustoon, hän jatkaa.
Tieto visualisoidaan talon käyttäjille
Kiinteistötietoa ja rakennuksen sisäolosuhteita visualisoidaan myös verkkopalvelussa, joka palvelee kiinteistön käyttäjien monenlaisia tarpeita.
Verkkopalvelu visualisoi muun muassa tilojen lämpötilaa, hiilidioksidipitoisuutta sekä sitä, miten eri työpiste- ja tilaresurssit ovat vapaana. Mikäli käyttäjä on laittanut oman hahmonsa pohjakuvaan läsnä olevaksi, voi hänet myös paikantaa verkkopalvelun avulla, mikä on valtavassa kampusrakennuksessa varsin kätevää. Verkkopalvelu toimii myös mobiilina, kampuksen ulkopuolella. Näin käyttäjä voi suunnitella ja tarkastella etukäteen saapumistaan, tilaresursseja ja olosuhteita kampuksella. Visualisoitu kiinteistötieto on myös valjastettu opiskelukäyttöön, ja verkkopalvelussa on oma kehitysympäristö opiskelijoita varten.
Opetuskin kehittyy kiinteistödatan avulla
Metropolian juuri eläköitynyt talotekniikan yliopettaja Lauri Heikkinen tähdentää, että kampuskiinteistöstä saatavan datan hallinta on otettu koko kampuksen rakenteessa omiin käsiin ja sitä hyödynnetään hyvin laajasti: kiinteistön käytössä ja kunnossapidossa, kiinteistöön liittyvissä palveluissa ja suunnittelussa, jossa käyttäjälähtöisyys on nostettu keskiöön.
Kiinteistötietoa hyödynnettäessä on mahdollisuus pitkäjänteiseen kehittämiseen tärkeää. Heikkinen mainitsee tärkeäksi yhteistyökumppaniksi Sähkötekniikan ja energiatehokkuuden edistämiskeskus STEK ry:n, joka tukee Metropolian Myllypuron älykampusta, rahoittamalla yliopettajan virkaa.
Kiinteistödataa ja käynnissä olevien hankkeiden tuloksia siirretään myös osaksi opetussuunnitelmaa ja keskeisiä opetussisältöjä. Heikkinen ottaa esimerkiksi rakennusautomaation, joka on juuri saanut uuden kolmen opintojakson kokonaisuuden. Metropoliassa talotekniikan opiskelija pystyykin nyt tekemään rakennusautomaatiosta oman erikoistumisalueensa.
Innovatiivisia oppimisympäristöjä ja yritysyhteistyötä
Myllypuron kampukselle on alkukeväästä valmistumassa Living lab – laboratorioita, jotka mahdollistavat opetussuunnitelmaan kuuluvan ilmiöpohjaisen oppimisen. Ilmiöpohjaisessa oppimisessa käsitellään laajoja teemakokonaisuuksia yli perinteisten oppiainerajojen. Opiskelijoille Living Lab-työskentely tarjoaa mahdollisuuden tutustua moderneihin taloteknisiin ohjausjärjestelmiin, mutta Labit toimivat myös opiskelijoiden omien innovaatioprojektien laboratorioina. Innovaatioprojekteihin osallistuu eri alojen opiskelijoita, ja niissä on mahdollista kehittää ja testata talotekniikan digitalisaatiota hyödyntäviä ideoita. Laboratorioissa on usein myös opiskelijoiden verkostoitumisen kannalta tärkeitä yrityskumppaneita, joille laboratoriot voivat muodostaa tuotekehitysalustan.
Yksi laboratorioista on lämmitykseen ja energiantuottoon keskittyvä hybridienergialaboratorio, jossa keskitytään aurinkolämpöön, aurinkosähköön ja sen tuotantoon ja varastointiin, energian ja olosuhteiden optimointiin ja niiden hallintaan sekä älykkääseen sähköverkkoon liittyviin kokeiluihin. Hybridienergialaboratorioon liittyy kampuskiinteistön katoilla sijaitsevat kolme aurinkosähkövoimaa ja yksi aurinkolämpökeräimillä varustettu voimala. Hybridilabrassa tutkitaan muun muassa sitä, miten kiinteistö itse voi varautua energiankulutuksen huippupiikkeihin.
SmartLab – kaksio täynnä älyä
Kampukselle on valmistumassa myös SmartLab- kehitysalusta, käytännössä huippumoderni oikeankokoinen kerrostalokaksio täynnä älyteknologiaa. Kaikki kodinkoneet ja – laitteet ovat IoT-laitteita. Älykotihanketta toteuttavat ABB ja Skanska yhteistyössä Metropolian kanssa, ja rakennusprojektin toteutukseen on osallistunut eri opintosuuntien opiskelijoita Stadiasta.
Energiaa SmartLabissa tuotetaan kampusrakennuksen katolle sijoitetuila aurinkolämpökeräimillä (30 kW) sekä aurinkosähköjärjestelmällä (120 kW) ja SmartLabissa tutkitaankin, miten uusiutuvaa energiaa voidaan mahdollisimman hyvin hyödyntää älykodin energiankulutuksen optimoinnissa.
SmartLab toimii kotiautomaation koealustana ja kiihdyttämönä, jossa perehdytään asumisen digitalisaatioon ja sen kehittämiseen. SmartLabissa voidaan tutkia ja testata monipuolisesti erilaisia kotiautomaatiojärjestelmiä, toimilaitteita, antureita ja järjestelmien ohjausta sekä erilaisille käyttäjille parhaiten soveltuvia käyttöliittymiä. Oleellista on myös ymmärtää, miten kotiautomaation avulla päästään pureutumaan energiatehokkuuteen ja ohjaamaan kiinteistöä energiansäästöön ja miten järjestelmät mukautuvat asukkaan tarpeisiin ja mieltymyksiin. SmartLabissä tullaan hyödyntämään ennustedataa ja siellä tutkitaan jatkossa muun muassa sitä, miten tekoälyä voi opettaa seuraamaan muuttuvien olosuhteiden vaikutusta kiinteistöön ja edelleen vaikutusta sähköjärjestelmiin.
