Kevään työpajoissa käydyillä keskustelut ovat rikastuttaneet sekä STEKin että sen yhteisön ymmärrystä siitä, mitä ja miten rahoittaa, jotta sähkö- ja energiajärjestelmämme olisi entistä tehokkaampi, turvallisempi, päästöttömämpi ja ylipäätään kokonaisuutena fiksummin toimiva. Adjektiivilistaan on kokemusten pohjalta syytä lisätä iskunkestävyys ja kyky palautua.
Keskustelu fokusoinnista on ollut palkitsevaa. Erityisen mieleenpainuvaa on ollut rahoituksen suuntaamisen ja vaikuttavuuden pohdinta. Keskustelu on kieppunut toisaalta sen ympärillä, millaista rahoituksen tulisi olla ja miten sitä suunnata, toisaalta vaikuttavuudessa ja etenkin sen mittaamisessa. Energiamurroksen läpivienti vaatii kompleksisista systeemeistä koostuvan massiivisen ja vaikeasti hallittava kokonaisuuden ja sen osien tarkastelua. Siinä kontekstissa vaikuttavuus on kuin pala märkää saippuaa, eikä siitä tahdo saada millään kiinni.
Tekeminen-tulos – vaikutus-vaikuttavuus
Putkiaivoisena olen kuitenkin tykästynyt tarkastelemaan vaikuttavuutta ajatteluketjuna, jossa lähtökohtana on ratkaisu ongelmaan tai merkittävä parannus nykytilaan. Esimerkiksi inhottavan sairauden poistaminen maailmasta on selkeä ja todennettavissa oleva positiivinen muutos – ihmiset elävät pidempään. Se jos mikä on toivottua vaikuttavuutta. Jotta näin tapahtuu, jonkin on täytynyt muuttua. Tässä tapauksessa on otettu käyttöön uusi hoitomuoto tai lääke, joka on korvannut tehottomampia parannuskeinoja. Muutos on edellyttänyt lääketieteellistä tutkimusta ja uutta tietoa sairauden hoidosta, lääkkeen monia kehitysvaiheita, sen kaupallistamista, keksintöjen suojaamista ja kenties myös standardointia sekä kouluttamista. Jotta tuloksia on syntynyt, on tehty hankkeita, kerätty niihin osaajat, välineet ja tarvittavat materiaalit. Tämä kaikki vaatii rahaa ihan jokaisessa vaiheessa.
Energiamurros tietysti on ihan toista kuin sairauksista eroon pääseminen. Vaikuttavuutta haluaisin silti metsästää samalla ajattelumallilla, vaikken väitäkään että se olisi helppoa. Energiamurroksen läpiviennin haaste on niin monitahoinen, että kunniahimon tasoakin on uskallettava nostaa. Jotta STEKin rahoitus osuisi vaikuttavuuden kannalta maaliin, on vallitsevaa tilaa tarvittaessa häirittävä, ei-toivottujen vaikutusten uhallakin. Hyvä vaikuttavuus huomioi myös niiden minimoinnin.
Vaikuttavuus on STEKin rahoituksen tärkein kriteeri
Haluan korostaa sitä, että positiivinen rahoituspäätös edellyttää jatkossa vaikuttavuuden ottamista huomioon jo hankkeen suunnittelussa. Se on haastavaa, jos aiemmin on tähdätty mittaamaan menestymistä julkaisujen laadulla ja määrällä tai näkyvyydellä, parhaimmillaankin keksintöilmoitusten määrällä, ehkä jopa idean pilotoinnilla.
Uskomme että parhaaseen vaikuttavuuteen päästään yhteistyöllä, ja siksi uutta on myös STEKin pyrkimys koota yhteen toimijoita, joiden yhteistyötä voisimme rahoittaa isommalla panoksella. Tavoitteet voivat ja niiden olisi syytä olla korkealla; niillä voidaan tähdätä esimerkiksi isomman rahoituksen hakemiseen vaikkapa Euroopan Unionilta. Yhteistyöhön rohkaisemme painokkaasti myös syksyn uudessa rahoitushaussamme. Avaamme silloin kevään työpajojen vuorovaikutukseen pohjautuvan temaattisen haun, jonka aihetta tarkennamme vielä kesän aikana. Toivon sen vastaavan myös sähkö- ja energiajärjestelmän iskunkestävyyden ja palautumiskyvyn haasteeseen.
Vaikuttavuusjahti jatkuu uuden teeman etsinnällä
Kiitän kevään vuorovaikutusprosessiimme osallistuneita terävistä ja haastavistakin näkemyksistä. Kunhan saamme hyvän yhteistyön käyntiin ensi talven aikana, voimme tulevana vuonna aloittaa keskustelun seuraavasta teemasta.
Olethan mukana myös ensi vuonna!
