Sähköalan standardointi ei kahlitse luovuutta tai rajoita innovaatioita – päinvastoin, se edistää niitä varmistamalla yhteensopivuuden, turvallisuuden ja skaalautuvuuden. Käytännössä työ on sähköteknisten tuotteiden, järjestelmien ja toimintatapojen yhtenäistämistä ja määrittelyä.
Olemassa olevien standardien hyödyntäminen tuotekehityksessä lienee kaikille toimijoille itsestään selvää. Kun puhutaan innovaatiotoiminnasta, on uusien standardien luominen ja niiden sisältöön vaikuttaminen elinehto. Yritysten, tutkimuslaitosten ja jopa startupien kannattaakin osallistua standardointityöhön. Näin ne voivat itse vaikuttaa markkinoihin ja nopeuttaa omien innovaatioidensa käyttöönottoa.
Asiantuntijat vauhdittavat yhdessä energiamurrosta
– Standardit varmistavat, että uudet teknologiat ja tuotteet ovat yhteensopivia olemassa olevien järjestelmien kanssa. Sähköautojen latauslaitteet ja -järjestelmät ovat osuva esimerkki niiden merkityksestä. Jo varhaisessa vaiheessa yhteisesti sovitut standardit ovat tehneet sähköisen liikenteen kasvun mahdolliseksi, silti tämänkin alueen standardoinnin tarve jatkuu kehityksen edetessä, SESKOn toimitusjohtaja Anna Tanskanen kertoo.
SESKO ry on sähköteknisen alan standardoinnin kansallinen vastuuorganisaatio, jonka jäsenet edustavat kattavasti koko sähköalaa. Sen asiantuntijaryhmissä suomalaiset teknologiaosaajat voivat osallistua standardien laadintaan ja saada ensikäden tietoa tulevista käytännöistä. Seskolaiset ohjaavat työtä, jota he tekevät yhdessä sähköalan kansainvälisen standardointiorganisaatio IEC:n ja vastaavan eurooppalaisen CENELECin asiantuntijoiden kanssa.
– Standardointiin ryhdytään tänään myös strategisilla vaikuttamisen tavoitteilla, toki rinnallaan perinteiset tarkoitusperät kuten järjestelmien yhteensopivuuden varmistaminen, sähköturvallisuuden edistäminen ja kaupan edistäminen. Maailman geopolittinen tila on kannustanut uusiin kilpailuasetelmiin, jolloin uusia keinoja pärjätä ja kilpailla punnitaan ahkerasti, Tanskanen kertoo.
Sähköalan standardointi on myös vahvasti läsnä YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa. Niistä yksi on tavoite 7, puhdas energia ja edulliset, luotettavat ja uudenaikaiset energiapalvelut kaikille.
– Nopeatahtinen energiajärjestelmän uudistaminen on itsessään tuonut paljon päivitettävää sekä uutta standardoitavaa. Lisäksi sähköalan standardoinnin kenttä laajentuu myös horisontaalisesti, alkaen kyberturvallisuudesta aina kvanttiteknologiaan ja jopa aivoliittymiin asti, hän kuvailee.
Standardointi noussut kansainväliseksi kilpailutekijäksi
Tärkeä osa STEKin strategiaa on turvata sähköalan standardoinnin tulevaisuus tukemalla SESKOn toimintaa vuosittaisella avustuksella. Avustuksen juuret löytyvät yhdistysten yhteisestä historiasta. Sähköteknistä standardointia rahoitti aikanaan Sähkötarkastuskeskus ry (SETI), jonka osasto SESKO oli. SETIn toiminnan päättyessä 1995 sen jatkajaksi perustettiin STEK. Tällöin, jo vuonna 1965 yhdistykseksi perustettu SESKO, jatkoi itsenäisenä toimijana.
STEK sai tehtäväkseen muun muassa hallinnoida SETIn jälkeensä jättämää varallisuutta, joka oli alun perin lähtöisin sähköalan järjestöiltä. Voimaan jäi SETIn perustamisen aikainen periaate, jonka mukaan osa sen tuotoista käytetään sähköteknisen standardoinnin tukemiseen. Tämä on luontevaa jatkumoa, sillä SESKOn jäsenet ovat paljolti samoja järjestöjä kuin oli SETIllä, ja nyt osin myös STEKillä.
Erityisen tärkeänä STEK näkee SESKOn vaikutuksen sähköistyvän yhteiskunnan mahdollistajana. Meneillään on pitkäjänteinen työ energiajärjestelmän uudistamiseksi niin, että se on päästötön, turvallinen ja tehokas. Tämä on STEKin mission ytimessä ja edellyttää sähköteknistä standardointia.
SESKO edistää toiminnallaan suomalaisten innovaatioiden pääsyä kansainvälisille markkinoille ja kytkeytyy sitä kautta STEKin rahoituksen vaikuttavuuteen. Lisäksi on huomattu, että standardoinnin merkitys kansallisen ja eurooppalaisen kilpailukyvyn tekijänä on kasvanut ratkaisevasti viime vuosina.
Suomeen onkin päätetty Petteri Orpon hallitusohjelmassa luoda kansallinen standardointistrategia, jolla halutaan varmistaa yritystemme kilpailukyky kansainvälisillä markkinoilla. EU:sta eurooppalainen standardointistrategia löytyy jo vuodelta 2022, ja Amerikoissa kriittisiä teknologioita käsittelevä standardointistrategia julkaistiin Washingtonissa vuonna 2023.
STEKin avustus tuo vakautta rahoituspohjaan
Sähköteknisen standardoinnin jatkuvuus tulee varmistaa paitsi merkityksen myös tarpeiden kasvun vuoksi. Sähköistymisen kiihtyvä kehitys on tuonut kokonaan uusia aihepiirejä standardoinnin kohteeksi. Standardoinnin kentällä on siis yhä enemmän tehtävää samaan aikaan, kun sen rahoituspohjassa tapahtuu muutoksia kuten supistuva valtionrahoitus.
– Standardointi vaatii töitä eikä sen tekeminen voi tapahtua vapaaehtoisvoimin. Kyse on jo yhteiskunnan toimivuudenkin kannalta kriittisestä toiminnosta. Myös loppukäyttäjät – me tavalliset kuluttajat – usein unohdamme, että ilman standardeja sähköistetty elämämme menee hankalaksi, sanoo STEKin toimitusjohtaja Tapio Koivu.
– Standardit ovat ikään kuin käyttöjärjestelmät, niitä on pakko olla olemassa ja niitä on kehitettävä jatkuvasti. Tapa maksaa standardien kehittämisestä ja saatavuudesta on muuttunut digitalisaation myötä. Se on haaste, jonka voittamisessa haluamme olla tukena SESKOlle.
Sähkötekniselle standardoinnille tulee siis varmistaa vakaa taloudellinen perusta. STEKille on siksi tärkeää pitää tulevaisuudessakin kiinni periaatteesta tukea SESKOn toimintaa. Lisäksi se palvelee erinomaisella tavalla STEKin päämäärää energiamurroksen vauhdittamisesta sekä rahoituksesta, jolla on vaikuttavuutta.