Energiamurros ja sektori-integraatio – älykäs kytkentä laajojen tuotantojärjestelmien välillä – tuo mukanaan merkittäviä liiketoimintamahdollisuuksia.

Gaia Consulting on selvittänyt STEK ry:lle liikenteen sähköistymisen kahden arvoketjun (akkuteollisuus ja ajoneuvojen latauspalvelu) potentiaalisia kansantaloudellisia ja liiketoiminnallisia vaikutuksia. Mallinnus osoittaa, että sektori-integraation potentiaaliset kansantaloudelliset hyödyt, niin työllisyyden kuin uuden palveluliiketoiminnan osalta, ovat merkittävät. Suomelle kannattavinta olisi panostaa akkuteollisuuden arvoketjun loppupäähän sekä sähköisen liikenteen palveluvientiin.

Pääministeri Marinin hallitus on asettanut Suomelle kunnianhimoisen tavoitteen olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Tavoitteen saavuttaminen vaatii merkittäviä päästövähenemiä lukuisilla sektoreilla, joista suurimpina sähkö-, lämmitys-, teollisuus ja liikennesektorit. Merkittävänä päästövähennyskeinona on useissa yhteyksissä tunnistettu sektori-integraatio, jolla tarkoitetaan järjestelmää, jossa mm. sähkö-, lämmitys-, jäähdytys-, liikenne- ja jopa ruoantuotantojärjestelmät kytketään aikaisempaa laajemmiksi ja älykkäämmiksi kokonaisuuksiksi.

– Sektori-integraatiota on tarkasteltu lähes yksinomaan päästöjen vähentämisen näkökulmasta, mutta se on Suomelle ennen kaikkea valtava liiketoimintamahdollisuus. Käsillä oleva mallinnus osoittaa, että sen potentiaaliset kansantaloudelliset hyödyt ovat merkittävät, STEK ry:n toimitusjohtaja Timo Kekkonen sanoo.

Akkuteollisuus voisi olla uusi Nokia
Mallinnuksen perusajatuksena on seurata kassavirtojen kulkeutumista arvoketjussa, jossa ne päätyvät ketjun yritysten palkkoihin, veroihin, materiaaleihin, palveluihin, laitteisiin ja voittoon. Mallinnus huomioi myös arvoketjuja tukevien palveluiden ja laitevalmistajien arvioidut vaikutukset arvioiduin kotimaisuusastein.

Suurin osa litiumioniakkujen arvosta muodostuu akkusolun ja akkupaketin valmistuksesta. Siksi panostus arvoketjun loppupäässä vaadittavaan infrastruktuuriin ja osaamiseen tuo suurimmat työllisyys- ja liiketoimintavaikutukset. Vastaavasti jäämällä akkumateriaalin toimittajaksi globaalissa arvoketjussa, menetetään arvoketjun loppupään suuren lisäarvon mahdollisuudet.

Li-ion-akkuteollisuuden vaikutusta Suomen työllisyyteen ja verokertymään tarkasteltiin kolmessa eri skenaariossa. Kiinnostavin on skenaario, jossa Suomessa tuotettu akkukapasiteetti olisi suurin, 300 GWh. Sen arvioitu työllistävyys vuonna 2040 on 38 400 henkilötyövuotta, ja palkka- ja yhteisöverokertymä noin 790 M€. Tässä skenaariossa verokertymäna realisoituva hyöty on puoli miljardia euroa suurempi, kuin skenaariossa, jossa tuotettu akkukapasiteetti on pienin.

Kuva: Akkuteollisuuden arvoketjun arvioitu työllistävyys Suomessa vuonna 2040 kolmessa eri skenaariossa

– Liikenne sähköistyy ja ala on tulevaisuudessa valtava. Suomella on hyvät edellytykset palvella globaalia markkinaa laajasti eri arvoketjun vaiheissa. Suuntaa-antava mallinnus osoittaa, kuinka radikaali vaikutus Suomen taloudelle ja työllisyydelle voisi olla nyrkinkokoisella otteella tästä puhtaan teknologian markkinasta, vanhempi asiantuntija Markus Klimscheffskij Gaia Consultingista sanoo.

Latauksesta merkittävä osa palveluvientiä
Sähköajoneuvojen latauksen vaikutukset syntyvät sähkön hankinnasta, latausinfran valmistamisesta, asentamisesta ja huollosta sekä latauspalveluista ja työllistävät siten sekä ns. valko- että sinikaulusaloja. Suomen sähköajoneuvokannan oletettu kehitys perustuu LVM:n hiilettömän liikenteen 2045 toimenpideohjelman arvioihin[1].

Ensimmäisessä skenaariossa latausinfra ja -palvelut tuotetaan vain Suomen sähköajoneuvokannan tarpeisiin. Skenaarioissa 2 ja 3 suomalaiset palveluntarjoajat tuottavat kotimaan kysynnän lisäksi latauspalveluita (ohjelmistoja) 5%:lle (skenaario 2) ja 20%:lle (skenaario 3) koko Euroopan sähköisestä liikenteestä.

Kuva: Sähköajoneuvojen latauksen arvoketjun arvioitu työllistävyys Suomessa vuonna 2030 kolmessa eri skenaariossa.

Mikäli suomalaiset toimijat tarjoaisivat latauspalveluja (ohjelmistoja) 20%:lle Euroopan sähköisestä liikenteestä, luotaisiin noin 2 500 henkilötyövuotta lisää työpaikkoja vuonna 2030, verrattuna siihen että toimittaisiin pelkästään kotimaan markkinoilla. Samalla vahvistettaisiin palvelualan ja -viennin työllisyyttä. Palkka- ja yhteisöverokertymä olisi tässä skenaariossa noin 88 M€, eli palveluviennillä saavutettava verokertymä olisi noin 50 miljoonaa euroa suurempi verrattuna siihen että pitäydyttäisiin Suomen sähköajoneuvokannan tarpeisiin tuotetussa infrassa ja palveluissa.

Mallinnetut vaikutukset ovat suuntaa-antavia ja perustuvat toimialojen nykyisiin palkka- ja kustannusrakenteisiin, työvoimaintensiteettiin sekä ennustettuun markkinakasvuun ja hinnanmuutoksiin. Lue koko raportti.

[1] https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/161210

Lisätietoja:
Gaia Consulting Oy:
Vanhempi asiantuntija Markus Klimscheffskij, markus.klimscheffskij @ gaia.fi, gsm +358 44 587 7788
Liiketoimintapäällikkö Tuukka Rautiainen, Tuukka.rautiainen @ gaia.fi, gsm +358 50 529 4184