Sähköautokanta on voimakkaassa kasvussa. Yhä useampi kotitalous, taloyhtiö ja liikekiinteistö etsii ratkaisuja sähköautojen lataamiseen. Tarvittavia investointeja koskeva tieto on kuitenkin kirjavaa ja tarkoituksenmukaisten vaihtoehtojen arviointi hankalaa.

Sähköautojen lataamiseen ja latauspaikkojen rakentamiseen on saatavilla paljon tietoa, mutta sen laatu on kirjavaa. Kuluttajan tai kiinteistön ylläpidosta vastaavan henkilön on usein vaikea tehdä valintoja ja päätöksiä latausratkaisuista. LUT-yliopiston tutkimus, jossa STEK on yksi rahoittajista, tuottaa tietoa latauspisteiden ja -alueiden sekä sähköliittymien mitoitukseen suomalaisissa olosuhteissa.

”Latauspisteiden suunnittelussa on muiden seikkojen ohella huomioitava monia sähköjärjestelmään liittyviä asioita, kuten sähköliittymän kapasiteetti, sähkötehon riittävyys, sähkökeskuksen laajennettavuus, kiinteistön muu taustakuormitus ja sähköturvallisuus”, sanoo Jukka Lassila, apulaisprofessori LUTin energiajärjestelmien yksiköstä.

Lassila jatkaa, että autojen latauksen ja latausalueen kokonaiskuormituksen arviointi voi olla haastavaa jopa sähköalan ammattilaiselle. ”Koko kiinteistön kuormituksen hallinta on tietenkin vielä haastavampaa.”

Kiinteistöjen liittymien mitoitus on merkittävä tekijä myös sähkönjakeluverkon kapasiteetin mitoituksessa ja saneeraustarpeessa.

”Ylimitoitetut latauspisteet aiheuttavat sähkönjakeluverkoille turhaa kapasiteetin lisäämispainetta ja nostavat sähkönjakelun kustannuksia entisestään. Kun lataukseen käytettävät liittymät mitoitetaan fiksusti, voidaan tehdä kustannustehokkaita ratkaisuja sekä kiinteistöissä että jakeluverkoissa”, sanoo Lassila.

LUTin tutkimushanke Sähköautojen latauksen muodostama kuormitus ja mitoitusteho erilaisissa toimintaympäristöissä pureutuu erityisesti kylmien olosuhteiden lataustapahtumien ominaispiirteisiin ja tuo tukea suunnitteluun suomalaisissa olosuhteissa.

Projektipäällikkö Ville Tikka kertoo sähköautojen latausprofiilien eroavan kylmissä ja lämpimissä oloissa merkittävästi toisistaan.

”Kuormituksen profiilin eli tehokäyrän muodon lisäksi lataustapahtuman kokonaisenergia voi kylmissä oloissa olla merkittävästi suurempi”, sanoo Tikka.

Tikan mukaan monissa tilanteissa olisi myös järkevä tarkastella latauksen ohjaukseen älyratkaisuja parantamaan tehokkuutta. ”Erityisesti usean auton latauspaikoilla älyratkaisut mahdollistavat autojen nopean ja tehokkaan latauksen pitäen kuitenkin liittymän kokonaistehon maltillisena”, kertoo Tikka.

Sähköautojen latauksen muodostama kuormitus ja mitoitusteho erilaisissa toimintaympäristöissä -tutkimushanke jatkuu elokuuhun 2021 saakka. Tutkimusta rahoittavat Sähkötekniikan ja energiatehokkuuden edistämiskeskus STEK ry, Sähkötutkimuspooli ja Kiinteistöliitto ry.

Lisätietoja:

Jukka Lassila, apulaisprofessori, LUT-yliopisto, puh. 050 537 3636, Jukka.Lassila@lut.fi
Ville Tikka, projektipäällikkö, LUT-yliopisto, puh. 050 400 7968, ville.tikka@lut.fi