Usein latauspisteiden toteuttaminen nousee esille taloyhtiössä viimeistään, kun joku asukkaista on ostamassa tai jo ostanut sähköauton. Vuonna 2021 noin kolmannes uusista ja käytettynä maahantuoduista henkilöautoista Suomessa oli sähköautoja: täyssähköisiä tai ladattavia hybridejä, joten asia koskee lähivuosina käytännössä kaikkia taloyhtiöitä. Latauspisteiden ja latauspistevalmiuden olemassaolo tai suunnitelmat niiden toteuttamiseksi vaikuttavat myös asuntojen myynnin helppouteen ja sitä kautta asuntojen arvoon.

Sekä sähkötekninen että lakitekninen osuus hoidettava ammattitaitoisesti

Itse omistetussa omakotitalossa on helppo toteuttaa latauspiste, koska käytännössä ainoa lakitekninen vaatimus asukkaalle on varmistaa, että latauspisteen asentava urakoitsija kuuluu Tukesin urakoitsijarekisteriin (ja ennakkoperintärekisteriin, jos haluaa työn osuudesta kotitalousvähennyksen). Asukkaan tarvitsee vain päättää, minkä tehoisen latauspisteen hän haluaa ja mihin paikkaan. 11 kW teho riittää käytännössä kaikkiin tarpeisiin ja viimeistään kuormanhallinta-automatiikan avulla se käytännössä sopii taloon kuin taloon, ja liittymäkoon suurentaminen on tarpeellista aniharvoin.

Taloyhtiössä liikkuvia osia on enemmän: latauspisteet voi toteuttaa monella tavalla. Suurin haaste liittyy hallintoon ja siihen tosiseikkaan, että eri asukkaat hyötyvät latauspisteistä eri tavalla: kaikilla asukkailla ei ole autoa, sähköautosta puhumattakaan. Päätöksenteko olisi paljon helpompaa, jos kaikki autolliset asukkaat vaihtaisivat yhtä aikaa autonsa sähköautoksi, mitä ei luonnollisestikaan tapahdu.

Taloyhtiöitä on erilaisia eikä yhtä oikeaa tapaa ole

Päätöksentekoon ja sopivaan ratkaisuun vaikuttavat esimerkiksi:

  • Sähköliittymän koko, sähköjärjestelmän kunto ja pysäköintipaikkojen sijainti ja määrä
    • Yleensä taloyhtiöiden sähköliittymät on ylimitoitettu, mutta tämä tulee selvittää tapauskohtaisesti
    • Sähköjärjestelmän kunto vaikuttaa tapauskohtaisesti, eikä välttämättä negatiivisesti: esimerkiksi jos taloyhtiöön pitää joka tapauksessa toteuttaa sähköremontti, latauspisteiden toteuttaminen samalla säästää kokonaiskustannuksissa
    • Katoksessa tai hallissa sijaitseville pysäköintipaikoille on yleensä edullista toteuttaa latauspisteet, koska kalliita kaivuu- ja asvalttitöitä ei usein tarvita.
  • Kiinteistön arvo ja taloyhtiön maksukyky
    • Jos kiinteistö sijaitsee kaupungin keskustassa, voidaan latauspisteet yleensä toteuttaa kerralla kuntoon -periaatteella: jokaiselle pysäköintipaikalle viedään kaapeli (tai muu virransyöttötapa, kuten kattoon kiinnitettävä virtakisko) ja joko samalla tai myöhemmin asennetaan kaikille latauspisteet.
    • Jos kiinteistö on vanha ja sijaitsee alueella, jossa pankki ei myönnä lainaa remontteihin, voi olla perusteltua toteuttaa latausmahdollisuuskin minimibudjetilla
  • Taloyhtiön ja taloyhtiöpäättäjien ilmapiiri ja pohjatiedot asiasta
    • Sähköautot ovat suhteellisen uusi tulokas markkinoilla, ja latauspisteiden toteuttaminen ei ole esimerkiksi isännöitsijälle samanlaista rutiinia kuin maalausremonttien tai ilmanvaihtokanavien puhdistuksen tilaaminen
    • Autoilu herättää voimakkaita tunteita eivätkä sähköautot ole poikkeus
    • Liikkeellä on paljon väärää tietoa ja uskomuksia esimerkiksi sähköautojen paloturvallisuuteen liittyen

Kaikki alkaa latauskartoituksesta

Päätöksentekoa ja kustannusten arviointia helpottaa, kun kiinteistön nykyisen sähköjärjestelmän vapaa kapasiteetti on selvitetty. Isännöitsijä saa sähköverkkoyhtiöstä pyytämällä seuraavat tiedot:

  • Kiinteistön pääsähköliittymän koko (esimerkiksi 3 x 160 A, sähkötehona ilmaistuna 3 x 230 V x 160 A ≈ 110 kW)
  • Liittymisjohdon kuormitettavuuden asettama rajoitus sähköliittymän koolle (esimerkiksi 3 x 200 A)
  • Kiinteistön pääsähköliittymän suurin mitattu tuntiteho esimerkiksi kahden kuluneen vuoden ajalta (esimerkiksi 71 kW)
    • Kaukolämmön piirissä olevissa kiinteistöissä tämä ajoittuu yleensä joulunpyhiin (sauna ja kinkunpaisto) ja sähkölämmitteisissä kiinteistöissä talven kylmimpään pakkaspäivään.
  • Edellisten lukemien erotus (110 kW – 71 kW = 39 kW) toimii hyvänä arviona pahimman kulutushuipun käytössä olevalle latauskapasiteetille. Käytännössä taloyhtiöihin kannattaa toteuttaa kuormanhallinnalla varustettu latausjärjestelmä, jolloin myös kovilla pakkasilla saadaan kaikkien autot ladattua yön aikana ja todellinen keskimääräinen yöllinen latausteho saadaan huomattavasti suuremmaksi kuin mainittu 39 kW.
  • Kiinteistön oman alaliittymän (ns. taloyhtiön sähköliittymä) kapasiteetti ja sen huippukulutus. Näiden erotuksena voidaan laskea arvio sille, paljonko pysäköintialueelle on toteutettavissa latauskapasiteettia ilman itse sähköjärjestelmän (keskukset ja kaapelointi) remontoimista.

Edellä mainittujen tietojen lisäksi muuttujia on muitakin: sähkökeskusten (pääkeskus ja pysäköintialuetta syöttävä keskus) nimellisvirrat sekä pysäköintialueen kaapeloinnin kapasiteetti. Tämän takia yhtiön kannattaa ostaa latauskartoitus valmiina pakettina sähköurakointi- tai sähkösuunnitteluyritykseltä etenkin tapauksessa, jossa isännöitsijällä tai hallituksen jäsenillä ei ole sähköteknistä taustaosaamista. Kartoitus, joka sisältää edellä mainittujen tietojen pyytämisen verkkoyhtiöltä, niiden käsittelyn sekä kohteeseen tutustumisen paikan päällä, maksaa suuruusluokaltaan noin 500 €.

Latauskartoitukseen sisältyy tyypillisesti muutama esimerkki latausvaihtoehtojen toteuttamisesta. Näiden pohjalta on helppoa avata keskustelu yhtiökokouksessa ja pohtia eri vaihtoehtojen toteuttamista.

Yhtiön vai osakkaan hanke?

Juridisesti latauspisteet voi toteuttaa yhtiön hankkeena, osakasvähemmistön hankkeena tai osakkaan muutostyönä. Valintaan ja päätöksentekoon vaikuttaa se, ovatko paikat yhtiön vai osakkaiden hallinnassa. Mutkattominta päätöksenteko on yleisessä tilanteessa, jossa yhtiö omistaa autopaikat ja vuokraa niitä osakkaille.

Eri hallinta- ja hankemuotoihin liittyvää juridiikkaa avataan kattavimmin Kiinteistöliiton oppaan sivuilla 3–12.

Selvitä ajantasaiset tukiehdot aina ARA:n sivuilta

Valtiorahoitteinen asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA myöntää tukea asunto-osakeyhtiöiden latauspistehankkeisiin. Tukiprosentti ja -ehdot vaihtelevat vuosittain ja ne kannattaa aina selvittää etukäteen ARAn verkkosivuilta.

Voiko yhdelle asukkaalle antaa luvan ladata sähköautoa lämmitystolpasta?

Jos yksi asukas on ostanut sähköauton mutta taloyhtiöön ei haluta syystä tai toisesta tehdä laajempaa latauspisteremonttia, yksi vaihtoehto on järjestää lataus tavallisesta lämmitystolpasta. Seuraavat asiat tulee ottaa huomioon:

  • Lämmitystolpissa ei ole tyypillisesti energiamittaria, joten suositeltavinta on vaihtaa koko tolpan pää malliin, jossa on energiamittari jolloin asukkaalta voidaan laskuttaa sähkö kulutuksen mukaan. Samalla tulee huolehdittua myös nykyaikaisesta vikavirtasuojauksesta ja pistorasian hyväkuntoisuudesta.
  • Asunto-osakeyhtiölain perusperiaatteisiin kuuluu osakkaiden yhdenvertaisuus: jos lataaminen sallitaan/järjestetään yhdelle, se on järjestettävä muillekin. Kiinteistön sähköjärjestelmä voi kestää sellaisenaan yhden, kahden tai useammankin sähköauton lataamisen. Tämän takia asiasta on suositeltavaa tehdä päätös taloyhtiön ylimmässä päättävässä elimessä eli yhtiökokouksessa.
  • Mittaroitu lämmitystolpan pää maksaa noin 300 €, varsinaisella sähköauton latauspistorasialla tai -pistokkeella varustettu latauspiste muutamia satoja enemmän. Vaihtotyö maksaa suuruusluokaltaan 100–200 €. Laajan latauspisteremontin yhteydessä pysäköintialueelle valitaan tyypillisesti latauspisteet, jotka yhdistetään kuormanhallintajärjestelmään. Tavallista lämmitystolppaa ei voi yhdistää kuormanhallintajärjestelmään, joten asukkaan kanssa on syytä sopia kirjallisesti, että hän voi omalla kustannuksellaan vaihdattaa lämmitystolpan pään mittaroituun malliin, mutta sitten kun taloyhtiöön tehdään laajempi latauspistehanke, myös hänen tolpanpäänsä vaihdetaan kuormanhallintaa tukevaksi latauspisteeksi eikä siitä hyvitetä erikseen. Hankkipa asukas omana muutostyönään minkälaisen latauspisteen tahansa, se ei ole välttämättä yhteensopiva taloyhtiöön myöhemmin toteutettavan latausratkaisun kanssa.
  • Tavallinen maadoitettu kotitalouspistorasia eli sukopistorasia kestää jatkuvassa käytössä luotettavasti vain noin 8–10 A virtaa, minkä takia autojen mukana tulevien latausjohtojen virta on tavallisesti rajoitettu 8:aan tai 10:een ampeeriin. Jos pysäköintipaikat sijaitsevat ulkona ja pakkanen on kireä (-20… -30 °C), on mahdollista, että akku latautuu erittäin hitaasti tai ei lataudu ollenkaan, koska käytössä oleva pieni teho ei riitä edes akun lämmittämiseen latauslämpöiseksi. Markkinoilla on myös lujitettuja sukopistorasioita (ns. supersuko), jotka kestävät jatkuvaa 16 A virtaa ja latauskaapeleita, joissa virraksi voi valita täydet 16 ampeeria.

Kannattaako latauspisteet toteuttaa heti vai myöhemmin?

Tulevaisuuden ennustaminen on tunnetusti vaikeaa, joten tähän ei ole yhtä oikeaa vastausta. Jos taloyhtiössä on jo muutama sähköauto ja useampi harkitsee sellaisen hankintaa seuraavaksi autokseen, latauspisteiden toteuttaminen on usein perusteltua.

Toteuttamalla latauspisteremontin heti

+ Latausvalmiuteen ja/tai latauspisteisiin saa valtion tuen

+ Olemassa oleva latausvalmius/latauspisteet nostavat kiinteistön arvoa

Toisaalta taas seuraavat argumentit puoltavat urakan tekemistä myöhemmin:

– Jos latauspisteille tai -valmiudelle ei ole käyttöä, investointi seisoo tyhjän panttina, mikä ei ole järkevää.

– Markkinoilla tietotaito karttuu ja uusia tekijöitä ja laitteita tulee markkinoille koko ajan. Lykkäämällä hankintaa muutamalla vuodella voi saada paremman latausratkaisun halvemmalla.

– Kukaan ei tiedä miten autoja ladataan 10 vuoden päästä: yksi lähitulevaisuuden lupaava tekniikka on vehicle to grid (V2G), jossa sähköauto voi syöttää sähköä verkkoon päin ja osallistua siten sähkömarkkinoiden toimintaan. On vielä kysymysmerkki, tapahtuuko tämä tulevaisuudessa niin, että auto syöttää suoraan vaihtosähköä verkkoon vai tapahtuuko muuttaminen kiinteässä latausasemassa kuten Helenin pilottihankkeessa tehdään. Joka tapauksessa sähkönsyöttö kullekin pysäköintiruudulle kannattaa mieluummin hieman ylimitoittaa kuin alimitoittaa: hintaero on pieni ja johtojen vaihtaminen taas tuo huomattavia lisäkustannuksia.

Heräsikö kysymyksiä?

Latauspisteavustuksiin liittyviin kysymyksiin saa neuvoja suoraan ARA:lta. Kiinteistöliiton jäsentaloyhtiöt saavat neuvontaa Kiinteistöliitolta.

Etenkin latauspisteitä ja -järjestelmiä koskeviin teknisiin kysymyksiin voit kysyä apua STEKin Kysy sähköstä -palstalla. Yksittäisen latauspisteen ominaisuuksiin osaa parhaiten vastata sen valmistaja tai maahantuoja.

Lähteitä ja lisälukemista

Ammattilaisille:

Kaikille: