Hei!
Veneessäni on maasähköjärjestelmä, jossa on CEE -pistorasia ja vikavirtasuoja. Niihin on kaapelilla ja schuko -pistokkeella yhdistetty Victronin akkulaturi. Laturin pistokkeessa ei ole lainkaan maadoitusliuskoja. Tällöin järjestelmä ei käsittääkseni ole lainkaan yhteydessä veneen 12 V:n maadoitukseen eikä voi aiheuttaa vuotovirtoja.
Vene on 43 vuotta vanha ja viitisen vuotta sitten vaihdoin kolmannen kerran moottorin vetolaitteen läpivientikumin. Silloin huomasin, että alumiinisen vetolaitteen vesikanavissa oli selviä syöpymiä. Epäilen syyksi sitä, että maasähkö on yleistynyt retkisatamissa ja täällä Näsijärvellä lähes kaikki käyttävät CEE-schuko -adaptereita, joissa vaihe- ja nollajohdot voivat mennä sekaisin ja aiheuttaa vuotovirtoja. Ne tietääkseni voivat aiheuttaa korroosiota myös naapuriveneisiin.
Sähkö ja vene -oppaassa on esitetty zinc saverin kytkentäkaavio, jossa maasähkön suojamaajohto on kytketty veneen pohjan ulkopuolella olevaan maadoituslevyyn. Minun veneessäni 12 V maadoitus on hoidettu moottorin ja purjevenevetolaitteen kautta. Olisiko järkevää kytkeä maasähkön suojamaa zink saverin kautta moottoriin? Nythän sitä ei ole kytketty mihinkään, koska laturin johdossa ei ole suojamaata. En haluaisi asentaa mitään maadoituslevyjä, jotka edellyttäisivät reikien tekemistä runkoon. Peräsinakselin kautta maadoitus voisi olla mahdollinen. Kölipulttien kautta se ei varmaan onnistu, koska köli on pakkeloitu ja maalattu.
Veneessäni on maasähköjärjestelmä, jossa on CEE -pistorasia ja vikavirtasuoja. Niihin on kaapelilla ja schuko -pistokkeella yhdistetty Victronin akkulaturi. Laturin pistokkeessa ei ole lainkaan maadoitusliuskoja. Tällöin järjestelmä ei käsittääkseni ole lainkaan yhteydessä veneen 12 V:n maadoitukseen eikä voi aiheuttaa vuotovirtoja.
Vene on 43 vuotta vanha ja viitisen vuotta sitten vaihdoin kolmannen kerran moottorin vetolaitteen läpivientikumin. Silloin huomasin, että alumiinisen vetolaitteen vesikanavissa oli selviä syöpymiä. Epäilen syyksi sitä, että maasähkö on yleistynyt retkisatamissa ja täällä Näsijärvellä lähes kaikki käyttävät CEE-schuko -adaptereita, joissa vaihe- ja nollajohdot voivat mennä sekaisin ja aiheuttaa vuotovirtoja. Ne tietääkseni voivat aiheuttaa korroosiota myös naapuriveneisiin.
Sähkö ja vene -oppaassa on esitetty zinc saverin kytkentäkaavio, jossa maasähkön suojamaajohto on kytketty veneen pohjan ulkopuolella olevaan maadoituslevyyn. Minun veneessäni 12 V maadoitus on hoidettu moottorin ja purjevenevetolaitteen kautta. Olisiko järkevää kytkeä maasähkön suojamaa zink saverin kautta moottoriin? Nythän sitä ei ole kytketty mihinkään, koska laturin johdossa ei ole suojamaata. En haluaisi asentaa mitään maadoituslevyjä, jotka edellyttäisivät reikien tekemistä runkoon. Peräsinakselin kautta maadoitus voisi olla mahdollinen. Kölipulttien kautta se ei varmaan onnistu, koska köli on pakkeloitu ja maalattu.
1 vastausta
Kysymyksessä on kerrottu:
* Victronin laturin virtajohdossa ei ole ns suojamaata = ko laturi on ns kaksoiseristetty
* kysymyksessä ei ole mainittu onko maasähköjärjestelmästä vedetty suojamaata jonnekin ; esim moottori
* kysyjä on oikeassa että CEE / Shuko -adapterit eivät estä nollan ja vaiheen pysymistä järjestyksessä.
* 12V systeemissä ei ole maadoitusta vaan ainostaan plus ja minus -johtimet.Tyypillisesti monissa moottoreissa minus on suoraan rungossa kiinni. Joissakin moottoreissa kuten Volvo MD20xx- sarja sekä D1 , D2 sarjoissa vetolaite ja moottori on eristetty toisistaan juurikin syöpymisen estämiseksi, eikä näissä saa minusta tai maadoituksia kytkeä vetolaitteeseen.
Kysymyksestä ei käy ilmi mistä moottorista on kyse, mutta ilmeisesti Volvo, koska vetolaitteen kumia on vaihdeltu.
* Mikäli kone on esim 2000-sarjan kone esim S120 vetolaitteella, kone ja vetolaite ovat yhteydessä toisiinsa.
* Kysymys: Miten vetolaitteen suoja-anodi ( sinkit ) on syöpynyt kesän kuluessa = onko sen kontakti hyvä? Tämän suoja-anodin tarkoitus on suojata vetolaitetta.
* Jos veneessä on taittolapapotkuri, sen suoja-anodi syöpyy varmasti, mutta se suojaa vain potkuria. Useimmissa taittolapapotkureissa potkurin keskiön ulkokuori ja akseliin liittyvä sisäosa ovat kumivulkanoitu keskenään.
* Kysymyksen tiedoilla en oikein pysty antamaan neuvoa.
* Kysyjä on oikeassa, että venesatamissa, joissa lukuisat veneet ovat jatkuvasti kiinni maasähkössä, käytetään CEE-adaptereja, tiesmitä jatkojohtoa, syntyy varmasti potentiaalieroja veneiden välillä.
Tämä johtaa siihen että jokin vene saattaa toimia uhrautujana.
* Victronin laturin virtajohdossa ei ole ns suojamaata = ko laturi on ns kaksoiseristetty
* kysymyksessä ei ole mainittu onko maasähköjärjestelmästä vedetty suojamaata jonnekin ; esim moottori
* kysyjä on oikeassa että CEE / Shuko -adapterit eivät estä nollan ja vaiheen pysymistä järjestyksessä.
* 12V systeemissä ei ole maadoitusta vaan ainostaan plus ja minus -johtimet.Tyypillisesti monissa moottoreissa minus on suoraan rungossa kiinni. Joissakin moottoreissa kuten Volvo MD20xx- sarja sekä D1 , D2 sarjoissa vetolaite ja moottori on eristetty toisistaan juurikin syöpymisen estämiseksi, eikä näissä saa minusta tai maadoituksia kytkeä vetolaitteeseen.
Kysymyksestä ei käy ilmi mistä moottorista on kyse, mutta ilmeisesti Volvo, koska vetolaitteen kumia on vaihdeltu.
* Mikäli kone on esim 2000-sarjan kone esim S120 vetolaitteella, kone ja vetolaite ovat yhteydessä toisiinsa.
* Kysymys: Miten vetolaitteen suoja-anodi ( sinkit ) on syöpynyt kesän kuluessa = onko sen kontakti hyvä? Tämän suoja-anodin tarkoitus on suojata vetolaitetta.
* Jos veneessä on taittolapapotkuri, sen suoja-anodi syöpyy varmasti, mutta se suojaa vain potkuria. Useimmissa taittolapapotkureissa potkurin keskiön ulkokuori ja akseliin liittyvä sisäosa ovat kumivulkanoitu keskenään.
* Kysymyksen tiedoilla en oikein pysty antamaan neuvoa.
* Kysyjä on oikeassa, että venesatamissa, joissa lukuisat veneet ovat jatkuvasti kiinni maasähkössä, käytetään CEE-adaptereja, tiesmitä jatkojohtoa, syntyy varmasti potentiaalieroja veneiden välillä.
Tämä johtaa siihen että jokin vene saattaa toimia uhrautujana.
Please login or Register to submit your answer