Jyrki Happo kysyi 3 kuukautta sitten
Hei, minua askarruttaa se, miten saan henkiin pistokehybridi autonti 8A lautausjohdon sen jälkeen, jos olen sen epähuomiossa kytkenyt ensin maadoittamattomaan pistorasiaan. Olen ymmärtänyt vikavirtasuojan toiminnan perustuvan siihen, että silloin elektroniikka mittaa summavirtoja vaiheiden ja nollan välillä ja vikavirtasuoja katkaisee virran syötön häiriötilanteessa – mutt voiko vikavirtasuoja laueta ( ja olla palutumatta) ilman, että kuormaa kytketään? Eli tarkennan vielä: Toimiiko vikavirtasuoja ilman kuormaa – eli tälläinen pistokehybridin vikavirtasuoja voi mennä virhetilaan jo ennen kuin se kyteketään auton kylkeen lataamaan? Autoni mukana on tullut saksalisen Mennekes Stecker GMBH & Co. KG valmistama schuko-pistorasiaan kytkettävä latausjohto IC-CDP8A 200-250V 50Hz, joku I 20mA IP67 ja -40/+50C joku I 6mA IP69 32208589 PN./SN 35201100018. LSK20A0004 Osaatteko kertoa millä raja-arvoilla tämän latausjohdon vikavirtasuojan tai/ja muiden suojine ( mitä ne ovat) tulee mennä virhetilaan? Meillä viidestä pisorasiasta neljässä tämä latausjohto ei itsestään palautunut virhetilasta, mutta viidennessä sitten palautui. Voinko yleisvirtamittarilla mitata kotona maadoitetun Schuko- pistorasian \” hyvyyttä\” tämän vikavirtasuojan suhteen? Viahteleeko tuo vikavirtasuojan herkkyys laueta lämpötilan mukaan? Jos on +30 C onko vikavirtasuoja herkempi menemään virhetilaan, kuin jos on 20 pakkasta – vai påinvastoin- vai ei ollenkaan? Miten tämän laitteeni saa pois virhetilasta, jos kytkee vahingossa huonosti maadooitettuun pistorasiaan? Maahanuojan mukaan laitteen pitäisi joka kerta tehdä maadoitusttesti, mutta en voi tuota väitettä uskoa, koska se tarkoittaisi, että neljä viidestä maadoitetusta pistorasiastamme eivät olisi maadoitettuja.
Sähköisen liikenteen asiantuntija vastattu 3 kuukautta sitten
Sukopistorasioista lataamiseen tarkoitettujen latausjohtojen suojalaitteiden toiminta on standardoitu standardissa SFS-EN 62752. Standardissa on määritelty suojaus sekä vikavirran osalta että mm. väärinjohdotuksen ja suojajohdinpiirin vikojen osalta. Näkemättä arvokilven merkintöjä voi lähes varmasti sanoa, että nuo merkinnät 20 mA ja 6 mA tarkoittavat, että laite reagoi 20 mA vaihtovikavirtaan ja 6 mA tasavikavirtaan. Näiden lisäksi eri valmistajilla voi olla omia turvamekanismejaan – mikään ei kiellä tekemästä standardin vaatimuksia turvallisempaa laitetta. Esimerkiksi jotkut latausjohdot reagoivat herkästi alijännitteeseen.
Olet ihan oikeassa siinä, että jos latausjohtoon ei ole kytketty autoa, ei siellä voi vikavirtaakaan kulkea (ellei johdossa sitten johdossa ole vikaa, ja siltä ei vaikuta koska vika on pistorasiakohtainen). Pistorasian vika ei siis voi tuota vikavirtasuojausta laukaista.
Mutta: vikavirtasuojauksen lisäksi latausjohdon suojalaite tutkii suojajohdinpiirin eheyden mittaamalla nollajohdon ja suojamaan välistä resistanssia. Jos se on liian suuri (esimerkiksi suojajohdin on kokonaan irti tai riittävän huonosti kiinni), laite menee vikatilaan.
Pistorasia, jossa suojakosketin on jätetty kytkemättä tai on kytketty väärin, on harvinainen muttei mitenkään tavaton asennusvirhe. Esimerkiksi eräässä tapauksessa käyttöönottotarkastuksen tekijä oli unohtanut kytkeä PE-N-yhdistyksen takaisin paikalleen keskuksessa, jolloin koko talosta puuttui maadoitus. Näin ei kuitenkaan liene tässä tapauksessa, jos viidennessä kokeillussa pistorasiassa vikatila poistuu.
Jos vian ilmaantuminen riippuu lämpötilasta, on mahdollista, että suojajohdinpiirissä on huono liitos, joka oireilee eri tavalla eri lämpötilassa, lämpölaajenemisen seurauksena.
Suosittelen, että sähköalan ammattilainen tutkii pistorasiat asennustesterillä, jolla tällainen vika löytyy helposti.