Kysy sähköstäKategoria: Kodin sähkölaitteetKysymyksiä pistorasioista
Blondi kysyi 8 kuukautta sitten

Kuningaskuluttajan artikkelissa (https://yle.fi/aihe/artikkeli/2014/11/27/johdot-jarkevammin-10-vinkkia-sahkoturvalliseen-kotiin) sanotaan: ”Jos suojamaadoittamattomaan pistorasiaan laitetaan suojamaadoitettu jatkojohto ja siihen taas metallirunkoisen laitteen, esimerkiksi tietokoneen, suojamaadoitettu johto, ei suojamaadoitus kuitenkaan ole käytössä. Jos laitteeseen tulisi sellainen vika, että jännite pääsisi metallirunkoon, sulake ei palaisi. Tällöin tietokone muuttuisi viihdelaitteesta erittäin vaaralliseksi laitteeksi, Nevalainen selittää.”

Kuinka todennäköiden edellä mainittu tilanne on? Asun kaupunkialueella vanhassa kerrostalossa, jossa on maadoittamattomia pistorasoita (paitsi keittiössä ja wc:ssä). Pistorasioita on vähän, joten on pakko käyttää jatkojohtoja. Joudun siis kytkemään mm. pöytäkoneeni (maadoitettuun) jatkojohtoon, jonka kytken seinän maadoittamattomaan rasiaan.

Toinen kysymys: mistä tietää, että jatkojohtoon ei ole kytketty liian suuritehoisia laitteita? Jatkojohdossa lukee max W -määrä, mutta laitteissa ei lue aina niiden W-määrää. Jos jatkojohtoon tulee vahingossa kytkettyä liian paljon tehoa, kuinka vaarallista se on?

1 vastausta
Asiantuntija Sivun ylläpito vastattu 8 kuukautta sitten

Valitettavasti tässä artikkelissa on virhe. Vanhoissa asennuksissa on yleisesti käytössä ns. vaarattomat käyttöolosuhteet, jolloin käytetään pistorasioita, joissa ei ole suojamaadoituskosketinta. Tällöin suojaus perustuu siihen, että tilan lattia on eristävä eikä ole maahan johtavia osia kuten vesijohtoja tai suojamaadoitettuja sähkölaitteita.

Vaarallinen sähköisku johtuu jännite-erosta yleensä jännitteisen sähkölaitteen ja maan välillä. Jos ei ole yhteyttä maahan, ei ole jännite-eroa eikä synny sähköiskun aiheuttavaa sähkövirtaa.

Tällainen vanha suojaustapa ei ole tietenkään yhtä turvallinen kuin nykyiset tavat, joissa käytetään kattavaa suojamaadoitusta ja vikavirtasuojakytkimiä. Vuosikymmenten kokemuksen perusteella se on kuitenkin käytännössä hyvin turvallinen, jos pidetään kiinni sen ehdoista, esim. lattian eristävyydestä.

Jatkojohdoille annetaan usein maksimiteho, joka on yleensä n. 3600 W. Se tarkoittaa 16 A virtaa. Virtaa rajoitetaan sähkökeskuksessa olevalla sulakkeella tai katkaisijalla, jonka virta-arvo on 10 A tai 16 A. Jos virta nousee suuremmaksi sulake palaa tai katkaisija kytkee virran pois. Käytännössä ongelma voi olla pitkäaikainen suuri virta. Normaalissa kotitalouskäytössä tällaista esiintyy kuitenkin harvoin. Useimmat kotitalouden laitteet ovat teholtaan pieniä ja suuritehoisia laitteita kuten lämmittimiä ei käytetä pitkää aikaa. Kuitenkin kannattaa välttää useiden isotehoisten laitteiden kuten pesukoneen ja kuivausrummun tai usean lämmittimen liittämistä samaan jatkojohtoon.