STEK ry:n ja LUT-yliopiston yhteistyöprofessuuri kehittää tulevaisuuden sähköenergiajärjestelmiä, joissa korostuvat joustavuus, turvallisuus ja energiatehokkuus. Hankkeessa yhdistyvät tutkimus, opetus ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen – tavoitteena on tuottaa osaajia ja ratkaisuja energiamurroksen tarpeisiin.
Sähköistymisen vaikutukset ja järjestelmän merkitys
Ilmastonmuutoksen torjunta ohjaa yhteiskuntaa kohti laajempaa sähköistymistä. Liikenne, lämmitys ja tietoliikenne ovat yhä riippuvaisempia sähkön saatavuudesta, mikä edellyttää mittavia investointeja sähköjärjestelmään. Älykkäät ja joustavat ratkaisut voivat parantaa järjestelmän kustannustehokkuutta ja toimintavarmuutta.
Sääriippuvainen tuotanto vaatii kulutusjoustoa
Sähköntuotanto puhdistuu, mutta muuttuu samalla sääriippuvaisemmaksi. Järjestelmätasolla tuotannon ja kulutuksen on vastattava toisiaan joka hetki. Perinteisesti tehotasapainoa on säädetty tuotannon kautta, mutta tulevaisuudessa joustoa tarvitaan yhä enemmän kulutukselta. Suomessa on hyvät lähtökohdat: älymittarit ja markkinapohjainen hinnoittelu tukevat joustoratkaisujen kehitystä.
Jakeluverkkojen suunnittelun haasteet ja joustoratkaisujen rooli
Perinteisessä verkkojen suunnittelussa on hyödynnetty tehojen risteilyä, mikä on mahdollistanut kustannustehokkaan mitoituksen. Hajautettujen resurssien, kuten sähköautojen ja pientuotannon, nopea kasvu haastaa kapasiteetin riittävyyden. Verkkoinfrastruktuurin vahvistaminen on hidasta ja kallista – joustavuus tarjoaa vaihtoehdon, jolla voidaan välttää tarpeettomia investointeja ja hillitä verkkopalvelumaksujen nousua. Jouston toteutustapa vaikuttaa suoraan verkon toimivuuteen.
Tutkimuksen tavoitteet
Tutkimushankkeessa pyritään lisäämään ymmärrystä seuraavista kysymyksistä:
- Miten jousto saadaan tukemaan sähköenergiajärjestelmän kokonaistehokkuutta?
- Mitkä ovat tulevaisuuden sähkönkäytön tarpeet ja miten nämä vaikuttavat sähköverkkoinfrastruktuuriin?
- Miten energiajärjestelmän nopeat kehitystrendit tulee huomioida sähköverkkojen suunnittelussa?
Hanke on kestoltaan 1+3 vuotta ja sen toteuttaa LUT-yliopisto.
Yhteyshenkilö
Jouni Haapaniemi
Tutkijatohtori, LUT-yliopisto
