Sähkösanasto
Tälle sivulle olemme koonneet sähköön liittyvää perussanastoa. Haluaisitko kysyä jotain sähköstä? Käytä Kysy sahköstä?-palveluamme, asiantuntijamme vastaavat.
Ampeeri on sähkövirran yksikkö. Sen lyhenne on A.
Katso myös:
Sähkön suureet
Kansainvälinen standardin IEC 60529 mukainen kotelointiluokkajärjestelmä, jossa luokitus ilmaistaan kirjaimilla IP ja kahdella numerolla. Ensimmäinen numero tarkoittaa suojausta koskettamiselta ja vierailta kiinteiltä esineiltä, toinen numero tarkoittaa suojausta vedeltä.
Esimerkiksi kotelointiluokka IP34 tarkoittaa, että kotelo on suojattu vähintään 2,5 mm halkaisijaltaan olevilta vierailta esineiltä ja työkaluilta (ruuvitalttaa ei saa työnnettyä laitteen sisään). Lisäksi laite on suojattu joka suunnalta roiskuvalta vedeltä. Kotelointiluokka voidaan ilmoittaa myös muodossa IPX4, jolloin laite on testattu joka suunnasta roiskuvaa vettä vastaan, mutta laitteen suojausta vieraita esineitä vastaan ei ole testattu. Käytännössä suojaus vedeltä aiheuttaa kuitenkin myös vähintään luokan 3 vierasesinesuojauksen.
Katso myös
IP-luokitus
Jännite on kahden pisteen välinen potentiaaliero. Normaalin kotitaloussähkön jännite on 230 volttia.
Katso myös
Kaksoiseristyksellä tarkoitetaan laitetta, jossa on normaalin sähkölaitteen käyttöä varten tarvittavan eristyksen lisäksi lisäeristys. Tällaista laitetta kutsutaan myös luokan II laitteeksi (symboli alla).
Kaksoiseristyksellä tarkoitetaan laitetta, jossa on normaalin sähkölaitteen käyttöä varten tarvittavan eristyksen lisäksi lisäeristys. Tällaista laitetta kutsutaan myös luokan II laitteeksi ja siinä on symboli
Sähkön kysyntäjoustolla tarkoitetaan sähkönkäytön rajoittamista ja käytön siirtämistä korkean kulutuksen ja hinnan tunneilta edullisempaan ajankohtaan. Kysyntäjoustolla pyritään leikkaamaan kulutusta sähkön hintapiikkien aikana.
Maadoituksella muodostetaan yhteys maahan (maaplaneettaan). Maadoitusta käytetään suojaukseen (suojamaadoitus) sekä häiriösuojaukseen.
Muuntajan avulla muunnetaan vaihtosähkön jännitteitä ja erotetaan verkon osia toisistaan. Muuntajassa on yleensä kaksi käämiä, jotka eivät ole johtavassa yhteydessä tosiinsa, vaan sähköteho siirtyy magneettikentän välityksellä induktiivisesti. Normaalisti muuntajan avulla muunnetaan jännitteitä, esim. sähköverkkoyhtiön 20 kV (20 000 voltin) kolmivaiheinen jännite muunnetaan kotitalouksissa käytettäväksi 230/400 V jännitteeksi.
Kaksikäämistä muuntaa voidaan käyttää myös pelkästään sähköiseen erottamiseen. Normaalissa suojamaadoitetussa järjestelmässä nollajohdin ja laitteen suojamaadoitusjohdin ovat yhteydessä toisiinsa ja maahan ja vikatilanteessa suojamaadoitusjohtimessa kulkee iso sähkövirta, joka kytketään nopeasti pois. Toinen vaihtoehto on se, että yksittäinen sähkölaite erotetaan maadoitetusta syötöstä muuntajan avulla ja laite ei ole mitenkään yhteydessä maahan. Tällöin sähkövirta ei pääse kulkemaan henkilön kautta maahan, vaikka kosketettaisiinkin viallista sähkölaitetta. Tällaista muuntajaa sanotaan suojaerotusmuuntajaksi. Suojaerotusmuuntajassa on normaalien käämien eristyksen lisäksi lisäeristys. Koska suojauksen toteuttamiseen ei tarvita suojamaadoitusjohdinta, voidaan tällä tavalla syöttää myös luokan 0 laitetta. Jos suojaerotusmuuntajan toisiopuolen jännite on pienoisjännite (alle 50 Volttia) muuntajaa kutsutaan suojajännitemuuntajaksi.
Nollajohto on sähköjärjestelmän maadoitettuun tähtipisteeseen liitetty johdin. Nollajohdinta pitkin sähkölaitteeseen vaihejohdinta pitkin kulkenut virta ”palaa” järjestelmään. Nollajohtimen tunnistaa yleensä sinisestä tai harmaasta väristä.
Pistotulppa eli ”töpseli” on sähkölaitteen liitäntäjohdon tai jatkojohdon päässä oleva liittämiseen tarkoitettu osa, jossa on tappimaiset koskettimet, jotka työnnetään pistorasian kosketinholkkeihin. Pistotulppaa ja pistorasiaa kutsutaan yhdessä pistokytkimeksi.
Katso myös
> Pistorasiatyyppejä Suomessa
> Valaisinpistotulpan asentaminen ja vaihto
Pääsulake on sähköasennuksen pääkeskuksessa oleva suojalaite, joka suojaa koko asennusta vikojen aikana ja myös rajoittaa käytettävän sähkötehon määrää.
Katso myös
Suojaeristys on vahva eristys, joka estää laitteen eristysvian. Tällaisessa laitteessa ei tarvita suojamaadoitusjohdinta.
Muuntajan avulla muunnetaan vaihtosähkön jännitteitä ja erotetaan verkon osia toisistaan. Muuntajassa on yleensä kaksi käämiä, jotka eivät ole johtavassa yhteydessä tosiinsa, vaan sähköteho siirtyy magneettikentän välityksellä induktiivisesti. Normaalisti muuntajan avulla muunnetaan jännitteitä, esim. sähköverkkoyhtiön 20 kV (20 000 voltin) kolmivaiheinen jännite muunnetaan kotitalouksissa käytettäväksi 230/400 V jännitteeksi.
Kaksikäämistä muuntaa voidaan käyttää myös pelkästään sähköiseen erottamiseen. Normaalissa suojamaadoitetussa järjestelmässä nollajohdin ja laitteen suojamaadoitusjohdin ovat yhteydessä toisiinsa ja maahan ja vikatilanteessa suojamaadoitusjohtimessa kulkee iso sähkövirta, joka kytketään nopeasti pois. Toinen vaihtoehto on se, että yksittäinen sähkölaite erotetaan maadoitetusta syötöstä muuntajan avulla ja laite ei ole mitenkään yhteydessä maahan. Tällöin sähkövirta ei pääse kulkemaan henkilön kautta maahan, vaikka kosketettaisiinkin viallista sähkölaitetta. Tällaista muuntajaa sanotaan suojaerotusmuuntajaksi. Suojaerotusmuuntajassa on normaalien käämien eristyksen lisäksi lisäeristys. Koska suojauksen toteuttamiseen ei tarvita suojamaadoitusjohdinta, voidaan tällä tavalla syöttää myös luokan 0 laitetta. Jos suojaerotusmuuntajan toisiopuolen jännite on pienoisjännite (alle 50 Volttia) muuntajaa kutsutaan suojajännitemuuntajaksi.
Suojajännitteellä toimivan laitteen käyttämä jännite on niin pieni (alle 50 volttia), että sähköiskun vaaraa ei ole. Varjopuolena on, että tarvitaan erillinen muuntaja.
Suojausluokalla tarkoitetaan tapaa, jolla sähkölaitteet on suojattu käyttäjään kohdistavaa sähköiskua vastaan. Suojausluokkia merkitään tunnuksilla 0, I, II ja III.
Suojamaadoitus tarkoittaa sähkölaitteen jännitteelle alttiiden osien yhdistämistä maahan (suojajohtimella, joka sähkökeskuksessa on yhdistetty maahan). Suojamaadoituksen avulla suojalaite (sulake tms) toimii heti, jos sähkölaitteessa on eristysvika. Jos suojamaadoitusta ei olisi, suojalaite ei eristysviassa toimisi, ja laitteesta voisi saada sähköiskun.
Suomessa käytetään nykyään yleisimmin ns. sukopistorasiaa, jossa on kaksi holkkia eli ”reikää” pistotulpan kosketintapeille ja sivuilla kaksi kosketinliuskaa pistotulpan suojakoskettimille. Jännitteiset osat eli vaihe ja nolla ovat holkeissa siten, että niihin ei pääse koskettamaan. Nykyaikaisissa pistorasioissa on lisäksi sulkulaitteet, jotka avautuvat, kun niitä molempia painetaan samanaikaisesti pistotulpalla. Jos vaikkapa lapsi yrittää työntää naulaa toiseen pistorasian rei’istä, sulkulaitteet pysyvät kiinni.
Katso myös
Sähköenergia tarkoittaa sähkötehon ja käyttöajan tuloa. Sähköenergian yksikkö on kotitalouskäytössä yleensä kilowattitunti (kWh).
Katso myös
Sähköä siirretään kantaverkosta ja voimalaitoksista jakeluverkkoa pitkin sähkön käyttäjille. Pitkillä välimatkoilla sähköä siirretään Suomessa kolmivaiheisella suurjännitejakeluverkolla 110 kilovoltin jännitteellä sähköasemalle, joita on yleensä suuremmilla paikkakunnilla. Sähköasemalla jännite muunnetaan 10 – 20 kilovolttiin, jolla sähköä siirretään lähellä kuluttajaa oleviin jakelumuuntamoihin. Jakelumuuntamolla jännite muunnetaan 230/400 voltin pienjännitteeksi, jolla syötetään kodin sähkölaitteita.
Sähköpalolla tarkoitetaan tulipaloa, joka saa syttymisenergiansa sähköstä esim. valokaaren tai sähkökäyttöisen laitteen aiheuttaman ylilämpenemisen takia.
Katso myös
Sähköpääkeskus on sähkönkäyttäjän asennuksessa oleva keskus, johon sähkönsyöttö jakeluverkkoyhtiöstä tuodaan. Pääkeskuksessa on pääkytkin, pääsulakkeet ja sähköenergiamittari.
Katso myös
Sähkönkulutus vaihtelee nopeastikin, ja siksi tarvitaan sähköntuotantoa, jota voi tarpeen mukaan nopeasti säätää kulutuksen mukaan. Suomessa tällaisena säätövoimana käytetään erityisesti vesivoimalaitoksia. Sähköntuotantomuodot, kuten tuulivoima ja aurinkovoima, jotka seuraavat muuttuvia luonnonolosuhteita, vaativat suhteessa runsaasti säätövoimaa.
Tasavirta on virran muoto, joka on muodoltaan ainakin lähes tasainen. Akuista tai paristoista saadaan tasavirtaa.
Sähköteho on jännitteen ja virran tulo. Vaihtosähköllä tehoon vaikuttaa myös kuormituksen laatu ja siitä johtuva tehokerroin.
Katso myös
Tehotasapaino tarkoittaa sitä, että sähköverkossa tuotetun ja kulutetun sähkötehon pitää olla yhtä suuria joka hetki.
Watti on sähkötehon yksikkö. Yhden ampeerin virta yhden voltin jännitteellä aiheuttaa yhden watin tehon tasasähköllä ja vaihtosähköllä silloin, tehokerroin on 1.
Katso myös
Jos eri jännitteiset osat joutuvat riittävän lähelle toisiaan näiden osien välille voi syntyä valokaari. Valokaari voi aiheuttaa tulipalon, mutta sitä voidaan käyttää hyödyksi mm. hitsauksessa. Salamaniskut ovat erittäin suurien jännite-erojen synnyttämiä valokaaria.
Vaihtovirta on sinimuotoisena sykkivä virta. Normaalissa sähkönjakelujärjestelmässä virta ja jännite sykkivät 50 kertaa sekunnissa eli 50 hertsin (lyhenne Hz) taajuudella.
Älykäs sähköverkko (smart grid) on sähkönsiirtojärjestelmä, jossa perinteiseen sähkönsiirtotekniikkaan yhdistetään tiedonsiirto ja tietojenkäsittelytekniikkaa ja sen avulla pystytään ohjaamaan ja tasaamaan sähkönkulutusta ja liittämään verkkoon hajautettua energiantuotantoa. Älykkääseen sähköverkkoon kuuluvien etäluettavien sähköenergiamittarien avulla sähkönkäyttäjä saa paremmin tietoa kulutuksestaan ja voi ohjata kulutusta energian hinnan mukaan.