Pistorasiat2018-05-16T09:31:24+00:00

Pistorasiatyyppejä Suomessa

Suomessa käytetään nykyään yleisimmin ns. sukopistorasiaa (lyhenne sanasta suojakosketin), jossa on kaksi holkkia eli ”reikää” pistotulpan kosketintapeille ja sivuilla kaksi kosketinliuskaa pistotulpan suojakoskettimille. Jännitteiset osat eli vaihe ja nolla ovat holkeissa siten, että niihin ei pääse koskettamaan. Nykyaikaisissa pistorasioissa on lisäksi sulkulaitteet, jotka avautuvat, kun niitä molempia painetaan samanaikaisesti pistotulpalla. Jos vaikkapa lapsi yrittää työntää naulaa toiseen pistorasian rei’istä, sulkulaitteet pysyvät kiinni.

Yhteenveto pistotulppien ja pistorasioiden sopivuudesta on kuvassa alla. Pääperiaate on, että vaarallinen yhteensopivuus on estetty.

Suomessa on aikaisemmin – 1990 luvun puoliväliin saakka – asennuttu kuiviin, eristävällä lattialla varustettuihin tiloihin pistorasioita, joissa on vain kaksi reikää vaihe- ja nollajohtimille. Siihen aikaan oli myös käytössä luokan 0 (nolla)  laitteita, joissa oli pyöreä pistotulppa joka sopi vain tällaiseen pistorasiaan. Tähän vanhaan pistorasiaan voidaan kytkeä kaiken tyyppiset pistotulpat. Tällaisessa asennuksessa ei ole käytössä vikasuojausta, eikä sen suojaustasoa pidetä enää riittävänä.

Luokan II laitteissa voidaan käyttää pistotulppaa, jossa ei ole suojakosketinta, koska laitteet eivät tarvitse suojamaadoitusta. Ne voidaan kuitenkin kytkeä myös sukopistorasiaan.

Alta löydät kuvauksen myös muista Suomessa käytössä olevista pistorasioista.

Kuluttajan asennettaviksi tarkoitettuja valaisimia varten asunnoissa voi olla valaisinpistorasiat. Suomessa nykyään käytettävät valaisinpistorasiat ja -pistotulpat ovat pohjoismaista rakennetta. Uusi maailmanlaajuinen tyyppi on myös tätä kirjoitettaessa (2015) tulossa markkinoille.

Uudisasennuksissa käytetään vain kuvan mukaista luokan I pistorasiaa, jossa on suojamaadoitusta varten ulkoneva tappi. Vanhoissa asennuksissa esiintyy myös yksittäisiä luokan 0 pistorasioita tai ns. kruunupistorasioita, joissa on kaksi erikseen ohjattavaa vaihejohdinta ja yhteinen nollajohdin. Vanha, luokan 0 pistotulpalla varustettu valaisin voidaan liittää vain näihin.

Muuten pistorasioiden rakenne on alla olevan kuvan mukaisesti sellainen – kuten normaaleilla pistorasioillakin – että vaaralliset kytkennät on ehkäisty yhteensopimattomuudella.

Teollisuudessa, rakennustyömailla ja vastaavissa tiloissa tarvitaan myös suurempia kolmivaiheisia pistorasioita eli ns. voimapistorasioita. Ne ovat rakenteeltaan pyöreitä ja niissä on viisi reikää (kolme vaihetta, nolla ja suojamaadoitus). Voimapistorasiaan sopivassa pistotulpassa on viisi piikkiä, joista suojamaadoittamiseen tarkoitettu piikki on muita paksumpi. Normaalilla 230/400 V jännitteellä kolmivaiheiset voimapistorasiat ovat punaisia.

Pistorasiasta on olemassa myös yksivaiheinen väriltään sininen versio, jota käytetään laajasti esimerkiksi leirintäalueilla ja venesatamissa.

>Suomessa ajateltiin aikaisemmin, että sähköautojen lataamiseen voisi käyttää jo käytössä olevaa autolämmityspistorasiaverkkoa. Asia ei kuitenkaan ole näin yksinkertainen. Autolämmityspistorasiat on mitoitettu varsin pientä tehoa ja lyhytaikaista käyttöä varten. Lisäksi autoja lämmitetään vain pakkasella. Sähköautoja ladataan pitkiä aikoja ja suhteellisen isolla virralla ja myös kesähelteillä. Käytännössä normaali sukopistorasia kestää pitkän aikaa vain pienen virran ja sitä voi käyttää sähköauton lataamisen vain hitaasti ja tilapäisesti.

Sähköautojen lataamista varten on kehitetty erityinen pistorasiatyyppi. Sen perusrakenne on samanlainen kuin edellä esitetyssä voimapistorasiassa. Siinä on viisi kosketinta (kolme vaihetta, nolla ja suojamaadoitus) ja lisäksi kaksi pienempää pilottikosketinta, joita voidaan käyttää kuormituksen ohjaukseen.

Sähköautojen lataaminen kuluttaa ison tehon. Muutamaa sähköautoa voidaan ladata suhteellisen helposti muuttamalla autolämmityspistorasiaverkkoa. Jos latauspaikkoja tulee enemmän, joudutaan isompiin remontteihin ja jopa sähköliittymän suurentamiseen.

Katso myös

> Sähköalan standardointijärjestö SESKOn sivuilta löytyy suositus latausjärjestelmien rakentamiseen.