Junan katolle kiipeäminen on hengenvaarallista, muistuttaa Tukes. Hengenvaara johtuu junan ajolangan suuresta jännitteestä, josta jo lähelle kiivetessä voi saada kuolettavan valokaaren. Tukesin tietoon tulee vuosittain noin 1–2 onnettomuustapausta, joissa henkilö on saanut surmansa kiivettyään junan katolle. Tällaiset onnettomuudet ovat valitettavasti yleistyneet 2010-luvulla. Ilmajohtojen lähellä liikuttaessa on myös sähköiskun vaara. Esimerkiksi hiilikuituinen onkivapa tai purjeveneen masto voivat aiheuttaa sähköiskun osuessaan ilmassa olevaan sähköjohtoon.

Junan katolla on tappava sähkövirta

– Suomessa junat toimivat sähköllä. Tästä syystä junien katolla on tappava 25 000 voltin jännite ympäri vuorokauden. Jännite on niin suuri, että pelkästään lähietäisyydelle meneminen on hengenvaarallista. Älä siis kiipeä missään tilanteessa junan katolle. Myös rataverkon pylväisiin kiipeäminen on hengenvaarallista. Tappava jännite voi olla muissakin rakenteen osissa kuin vain radan yläpuolella kulkevissa sähköjohdoissa. Esimerkiksi sähköjohdon ripustuskehikoista saa myös hengenvaarallisen sähköiskun. 2010-luvulla on tapahtunut useampi kuolemaan ja vakavaan loukkaantumiseen johtanut onnettomuus, kun henkilö on kiivennyt junan katolle tai rataverkon pylväisiin, sanoo Tukesin ylitarkastaja Ville Huurinainen.

– Onnettomuusvaara ilmajohtojen lähellä johtuu siitä, että sähkö voi hypätä ilmavälin yli sähköä johtavaan esineeseen tai ihmiseen. Tällöin syntyy jatkuva sähköpurkaus, jota kutsutaan myös valokaareksi. Vaarallinen alue on muutaman metrin etäisyydellä ilmajohdosta johdon jännitteestä riippuen. Suuremmilla jännitteillä myös valokaaren vaara ulottuu kauemmas ilmajohdosta. Sähkö etsii aina helpoimman reitin maahan ja valitettavasti se voi tapahtua myös ihmisen kautta. Ilmajohtotapaturman seuraukset voivat olla vakavia: uhri saa usein vaikeita palovammoja ja pahimmassa tapauksessa menehtyy saamiinsa vammoihin tai putoamisen seurauksena, Huurinainen varoittaa. 

Hiilikuituiset onkivavat ja purjeveneet voivat tappaa osuessaan ilmajohtoon

Hiilikuituiset onkivavat ja purjeveneet voivat aiheuttaa hengenvaaran ilmajohtojen läheisyydessä. Jos pystyasennossa oleva onkivapa tai purjeveneen masto osuu tarpeeksi lähelle ilmajohtoa, sähkö voi hypätä esineeseen ja aiheuttaa käyttäjälle kuolemaan johtavan sähköiskun. Sähköiskuun ei tarvita edes kosketusta. Vaara on olemassa, jos esine on muutaman metrin etäisyydellä ilmajohdosta.
Vaaran välttämiseksi onkivapa kannattaakin kuljettaa vaaka-asennossa, varsinkin jos liikkuu sen kanssa ilmajohtojen lähellä. Veneillessä on noudatettava vesireiteillä olevia varoitustauluja ilmajohtojen turvallisista alituskorkeuksista. On myös hyvä tietää oman purjeveneen korkeus.

Älä koske maahan pudonneeseen ilmajohtoon!

Tukes muistuttaa lisäksi, että maahan pudonneisiin ilmajohtoihin ei missään tapauksessa saa koskea eikä esimerkiksi sähkölinjalle kaatunutta puuta saa poistaa itse. Myös niissä on sähköiskun vaara, sillä maahan putoaminenkaan ei välttämättä aiheuta sähköjen katkeamista.

– Maassa oleva jännitteinen sähköjohto voi aiheuttaa vaarallisen askeljännitteen, jolloin sähköiskun voi saada johdon lähellä liikkuessa. Jos huomaat maahan pudonneen ilmajohdon tai sähkölinjalle kaatuneen puun, poistu paikalta ja ilmoita siitä aina välittömästi alueen sähkönjakelua hoitavalle verkkoyhtiölle, sanoo Tukesin ylitarkastaja Hennamari Valkeinen.

Tukesin tietoon tulee vuosittain myös ilmajohtoihin liittyviä työtapaturmia. Tyypillisiä onnettomuustapauksia ovat esim. kaivinkoneen tai muun työkoneen osuminen ilmajohtoon ja siitä seurannut sähköisku. Tukesin toimialojen onnettomuuksista saa lisätietoja VARO-rekisteristä.

Lisätietoja:
ylitarkastaja Ville Huurinainen, p. 029 5052 111,
ylitarkastaja Hennamari Valkeinen, p. 029 5052 233
sähköpostit: etunimi.sukunimi@tukes.fi

Linkkejä Tukesin verkkosivulle:
Tilastotietoa sähkökuolemista
Turvallisuus sähköjohtojen läheisyydessä

LÄHDE: Tukes