Kodin eri tilojen valaistus

Valo tuo kotiin tunnelmaa, mutta sitä tarvitaan myös erilaisiin askareisiin ja työntekoon. Vinkkejä kodin eri tilojen valaistukseen löydät näiltä sivuilta.

Keittiön työtasoilla ja ruokapöydällä tarvitaan tehokasta ja tasaista yleisvaloa. Se voi olla suoraa tai vaaleiden pintojen kautta heijastuvaa epäsuoraa valoa. Himmennys tuo valaistukseen pelivaraa. Uusissa keittiöissä käytetään paljon kattoon kiinteästi asennettuja ledivalaisimia.

Työtasoja on perinteisesti valaistu kaappien alla olevilla loistelamppuvalaisimilla. Nykyisin loistelamput korvataan kaappien alle piilotetuilla määrämittaisilla ledilistoilla tai -nauhoilla, joilla voi valaista myös kaapistojen ja laatikoiden sisustoja. Kaapistojen päällä olevista ledilistoista valo heijastuu tilaan epäsuorasti.

Ruokapöydän yllä olevan ripustusvalaisimen tai kattoon upotettujen ledivalaisimien on hyvä olla säädettäviä, jolloin ruokatilan yleisvaloa voidaan muuttaa kirkkaasta himmeämpään. Ruokatilan valaistus on hyvä koostaa muutamasta elementistä, jolloin se taipuu erilaisiin tunnelmiin.

Olohuone on ruokatilan lailla kodin monitoimitila, jossa valoa tarvitaan sekä tarkkaan työhön että tunnelmaa luomaan. Valaistus muuntuu eri tarpeisiin, kun himmennettävää yleisvalaistusta täydennetään kohde- ja sisustusvalaisimilla.

Suoraa yleisvaloa voidaan tuoda monin tavoin, kuten esimerkiksi katon ripustusvalaisimilla, plafondeilla sekä erilaisilla kattoon upotetuilla ledivalaisimilla. Rakenteisiin tai kalusteisiin voi myös integroida ledivaloja ja -listoja, jotka tuovat tilaan pehmeää epäsuoraa valoa. Hyllyjä voi nostaa esiin niihin integroiduilla ledilistoilla.

Pöydälle tai lattialle sijoitetut sisustusvalaisimet tuovat kotiin valon lisäksi tunnelmaa. Olohuoneessa nojatuolin vieressä oleva lukuvalo ei häikäise, kun valo tulee takaviistosta. Iän myötä valon tarve kasvaa, jolloin suunnattava ja tehokas työpöytä- ja lukuvalo yhdistettynä suurennuslinssiin voi olla hyvä apu.

Vaikka makuuhuone olisi vain nukkumista varten, tarvitaan sielläkin yleisvaloa esimerkiksi siivousta varten. Vaatekaapista löytää tavarat paremmin, kun kaappi on valaistu sisäpuolelta esimerkiksi ledilistojen avulla.

Makuuhuoneen lukuvalon olisi hyvä tulla silmiin nähden hieman yläviistosta. Parisängyn molemmilla puolilla on hyvä olla oma lukuvalonsa. Yöpöydällä seisova valaisin voi helposti häikäistä, jos valon tulokulmaa ei pääse mitenkään muuttamaan. Myös lukuvalon himmennettävyys on aina plussaa. Ja vaikka kirjansa lukisi tabletilta tai tietokoneen näytöltä, on yöpöydällä tai sängynpäädyssä hyvä olla himmeä lisävalo.

Lastenhuoneessa valoa on hyvä olla riittävästi joka paikassa, sillä lapsi valtaa usein leikeillään koko lattia-alan. Yleisvalaistus voidaan tehdä epäsuoralla valaistuksella, joka heijastuu vaaleista seinä- ja kattopinnoista alas huoneeseen. Epäsuoralla valaistuksella valoa saadaan tasaisesti koko tilaan. Se ei myöskään häikäise, kun valonlähde on poissa näkyvistä. Kattovalaisimena hyvä vaihtoehto on plafondi, jonka läpi valonlähde ei näy kirkkaana ja joka hajottaa valon ympäri huonetta.

Ledilamput ja -valaisimet ovat turvallinen ja hyvä valinta lastenhuoneeseen. Ledit eivät kuumene ja ne kestävät hyvin kolhuja ja tärinää. Halogeenilamppujen pintalämpötila on hyvin korkea ja lamppuun koskettaminen voi polttaa ihoa. Halogeenivalaisimet voivat myös aiheuttaa palovaaran, kun lampun päälle joutuu kangas tai vaikkapa pehmolelu. Pienloiste- ja loistelampuissa on pieni määrä elohopeaa, joka voi aiheuttaa vaaraa lampun rikkoutuessa.

Sekä koulupöydän työvalon että sängyn päädyssä olevien lukuvalaisimien on hyvä olla tukevia ja mekaanisesti kestäviä. Nipistimellä varustettuja valaisimia ei kannata käyttää. Myöskään lasisia pöytä- ja seinävalaisimia ei kannata lastenhuoneeseen viedä.  Myös paperi- ja kangasvarjostimia on hyvä välttää mahdollisen tulipalovaaran takia. Jalkavalaisimet eivät sovi lastenhuoneeseen, sillä ne voivat helposti kaatua.

Yövalona toimii esimerkiksi sängyn alle tai kaapiston sokkeliin kiinnitetty pienitehoinen ledivalaisin tai -nauha. Pistorasiaan kytkettävät lediyövalot voivat syttyä myös liiketunnistimen ja hämäräkytkimen avulla.

Pesutilojen ja saunan valaistuksessa on tärkeää ottaa huomioon sekä valaisinsijoitteluun että valaisinten kotelointiluokkiin liittyvät kosteussuojausvaatimukset.

Saunan yleis- ja siivousvalona on perinteisesti käytetty matalalle sijoitettua hehku- tai halogeenilamppuvalaisinta. Ledin valontuotto ja käyttöikä laskee kuumassa. Saunaan on kuitenkin saatavissa korkeisiin lämpötiloihin soveltuvia ledilamppuja, jotka ovat hyvä vaihtoehto myynnistä poistuneille hehku- ja halogeenilampuille.

Valoa ja tunnelmaa löylyhuoneeseen tuovat valokuidut, joita voidaan sijoittaa kattoon tähtitaivaaksi tai lauteiden rakenteisiin. Valo syötetään kuituihin projektorista, jonka valonlähteenä on nykyisin ledilamppu. Projektori sijoitetaan rakenteestaan riippuen saunan ulkopuolelle tai lauteiden alle.

Saunaan on tarjolla myös erilaisia ledivalosarjoja, joiden valopisteitä tai lineaarisia lediviivoja voidaan asentaa lauteiden ja seinien rakenteisiin. Ledivalosarjojen, kuten muidenkin saunavalaisimien yhteydessä on aina varmistettava, että ne soveltuvat löylyhuoneen korkeisiin lämpötiloihin.

Katso myös

> Sähkön käyttö eri tiloissa
> IP-merkinnät ja niihin liittyvien numeroiden selitykset

Valaistus tuo pihalle turvallisuutta, tunnelmaa ja viihtyisyyttä. Ledit ovat tuoneet ulkovalaistukseen paljon uusia mahdollisuuksia ja niiden myötä myös piha-alueiden valopisteiden määrä on kasvanut.

Matalat pollarivalaisimet suuntaavat valon alas kulkureiteille. Ledivalaisimet voi asentaa myös erikorkuisiin pylväisiin tai rakennuksen seinälle. Ledejä voi upottaa terassiin tai sen kalusteisiin. Kaiteiden ja portaiden rakenteisiin upotetut ledilistat tuovat kulkemiseen häikäisemätöntä valoa. Valolla voi korostaa myös pensaita ja puita. On kuitenkin syytä muistaa, etteivät pihavalot saa häikäistä naapuria tai ohikulkijoita. Valaisimien sijoittelussa on myös syytä huomioida talven lumi, jota voi olla maassa metrinkin verran.

Ulkotiloihin saa asentaa vain ulos asennettavaksi tarkoitettuja valaisimia. Valaisimissa pitää olla merkittynä kotelointiluokka eli ns. IP-luokka. Vapaasti ulkotilaan sijoitettavan valaisimen, kuten pylväs- tai pollarivalaisimen, koteloitiluokan jälkimmäisen numeron pitää olla vähintään 4, esim. IP44. Katoksen alle sijoitettavassa valaisimissa riittää vähintään kotelointiluokka IP21.

Ulkovaloja voi ohjata liiketunnistimella tai hämäräkytkimellä. Ohjaus voi hoitua myös astronomisella kellolla, joka sytyttää ja sammuttaa valot paikkakunnan auringonnousujen ja -laskujen mukaan. Ohjaustekniikoiden ääripäässä ovat perinteiset päälle-pois-kytkimet ja automaatiojärjestelmät, joissa valon väriä ja voimakkuutta ohjataan vaikkapa kännykällä.

Katso myös

> Sähkön käyttö eri tiloissa
> IP-merkinnät ja niihin liittyvien numeroiden selitykset

Ulkokäyttöön tarkoitettujen joulu- ja koristevalojen, kuten muidenkin ulkona käytettävien sähkölaitteiden tulee sietää kosteutta, pölyä ja likaa ihan eri tavalla kuin sisäkäyttöön tarkoitettujen laitteiden. IP-merkintä eli kotelointiluokka kertoo, miten hyvin laite on suojattu vierailta esineiltä, pölyltä ja toisaalta vedeltä. Nyrkkisääntö on helppo: mitä suurempi numero, sitä parempi suojaus. IP-luokka on ilmoitettu laitteen arvokilvessä. Ulkona saa käyttää vain ulkona käytettäväksi tarkoitettuja valosarjoja. Niissä on merkintä IP44 tai IP54.

Nykyään useimmat koristevalosarjat toimivat muuntajan kautta syötettävällä pienoisjännitteellä, ja sarjassa on pieniä ledilamppuja. Muuntaja muuntaa pistorasiasta tulevan verkkojännitteen (230 V) sähköiskuvaaran kannalta turvalliseksi pienoisjännitteeksi (esim. 12V). Myös valosarjan muuntajassa tulee olla samat IP-merkinnät kuin itse valosarjassa. Ulos asennettavan valosarjan ja muuntajan tunnistaa myös siitä, että valosarjan liittimet muuntajaan ovat tiiviit ja yleensä varustettu kierrettävällä suojuksella. Valosarjassa ja muuntajassa on usein merkintä, jossa on harjakattoisen talon symboli ja nuoli sisälle tai ulos sen mukaan, voiko niitä käyttää ulkona.

Valosarjan muuntajassa tai sen paketissa tulisi olla myös merkintä siitä, kuinka monta laitetta yhteen muuntajaan saa kytkeä. Muuntajissa on merkitty maksimiteho volttiampeereissa (VA) tai wateissa (W). Myös valosarjojen pakkauksissa on ilmoitettu teho ja valoketjujen yhteenlaskettu teho (VA tai W), joiden tulee olla pienempi kuin muuntajan teho. Liian monta laitetta aiheuttaa ylikuormituksen ja rikkoo muuntajan.

Vanhan valosarjan turvallisuus

Ulkona on syytä käyttää aina vain ulkokäyttöön soveltuvia pienoisjännitteisiä laitteita. Vanhoja verkkojännitteellä toimivia valosarjoja saattaa kuitenkin vinteiltä vielä löytyä, etenkin perinteisiä kuusenkynttilöiden valosarjoja. Verkkojännitteellä toimivien laitteiden kanssa on aina syytä olla erityisen varovainen. Ne tulisi aina tarkastaa huolellisesti ennen käyttöä. Varmista, että johdot eivät ole murtuneet ja että valosarja on muutenkin silmämääräisesti ehjä. Ulkokäyttöön ne soveltuvat vain, jos kotelointiluokka on riittävä.

Käytä muutenkin aina vain ehjiä ja ulkokäyttöön tarkoitettuja laitteita ja jatkojohtoja. Käytä laitteita vain käyttötarkoitukseensa, säilytä käyttöohjeet ja noudata niitä.

Jos laitteet ovat vioittuneita, korjauta ne tai hanki uusi laite ja vie vanha sähkö- ja elektroniikkaromun kierrätyspisteeseen (SER). Säilytä valosarjaa aina kosteudelta suojatussa pölyttömässä paikassa. Varmista että valosarja ja siihen sopiva muuntaja ”löytävät toisensa”: paras tapa varmistaa se on pitää valosarjaa ja muuntajaa myyntipakkauksissaan. Jos myyntipakkausta ei ole jäljellä, säilytä muuntaja ja valosarja vaikka samassa muovipussissa.

Suoraan verkkojännitteeseen liitettäviä koristevaloja kuten joulukuusenkynttilöitä tai 230 V jännitteisiä ledijärjestelmiä saa käyttää ulkona vain, jos on aivan varma, että valot tosiaan ovat ulkokäyttöön tarkoitettuja.

Katso myös

> Sähkön käyttö eri tiloissa
> IP-merkinnät ja niihin liittyvien numeroiden selitykset