Aurinkosähkön ABC2018-05-22T12:38:08+00:00

Aurinkosähköjärjestelmän ABC

Aurinkosähköjärjestelmien asentamiseen ja käyttöön liittyy paljon käytännön kysymyksiä. Aina ei oikeaa tietoa ole saatavilla. Alle on koottu joitain yleisimmin mietityttäviä kysymyksiä.

Voit testata tietämystäsi myös testillä, jonka löydät vasemman laidan linkistä.

Aurinkosähkö kiinteistössä on osaratkaisu. Sillä ei – pieniä poikkeuksia lukuunottamatta – päästä omavaraisuuteen. Taloudellisesti kannattava mitoitus johtaa usein siihen, että katolta tuotetaan 10-15% vuositasolla käytetystä sähköstä. Kannattavuutta arvioitaessa on keskeistä koko vuoden tuotanto ja se, miten hyvin se sopii kulutusprofiiliin. Etelä-Suomessa saadaan tuotantoa saman verran kuin Pohjois-Saksassa, jossa kapasiteettia on tuhansia kertoja enemmän Suomeen verrattuna.

Yksinkertaistettu laskelma on helppo tehdä: vaikkapa viiden kilowatin nimellistehoinen järjestelmä maksaa noin 10.000 euroa avaimet -käteen periaatteella ja tuottaa 4200 kWh sähköä vuodessa. Sähkölasku (sähköenergia+siirto+vero) vähenee noin 600 eurolla, jos tuotanto korvaa täysin ostosähköä. Tarkemmassa laskelmassa täytyy huomioida mm. korkokustannus, sähkön kokonaishinnan kehitys, paneliston tuotantotehon lasku sekä mm. invertterin vaihdosta (n. 20 vuoden kohdalla) aiheutuva kustannus.Sähköjärjestelmä ei aiheuta vaaraa. Sähköverkkoyhtiölle tulee kuitenkin ilmoittaa asennuksesta. Tällöin voidaan välttää tilanteet, joissa sähköverkon vikaa etsivä asentaja joutuisi vaaratilanteeseen tuntemattoman aurinkosähköjärjestelmän tuottaman sähkön takia.

Tyypillisesti omakotitalon järjestelmä asennetaan yhden työpäivän aikana, kerrostalossa asennus voi viedä 2–3 päivää.

Mökille, joka ei ole kytketty sähköverkkoon, asennuksen voi tehdä itsekin, jos osaaminen riittää.

Sähköverkkoon liitetyn aurinkosähköjärjestelmän sähköiset kytkennät ovat kokonaisuudessaan (myös paneliston kaapelointi) sähköurakointioikeuksien alaista työtä.

Sijoittelulla on suuri merkitys tuotannolle. Panelistoon tulisi paistaa aurinko esteettömästi pitkin päivää.

Paneelit suunnataan suunnilleen kohti etelää ja 15–40 asteen kulmaan esimerkiksi katon lappeen suuntaisesti. Toinen vaihtoehto on asentaa puolet paneeleista itään, puolet länteen. Taloudellinen kannattavuus on näillä asennustavoilla suunnilleen sama johtuen osto-myyntisähkön hintaerosta. Tasakatolla käytetään asennusjärjestelmää, jolla saadaan 15–30 asteen kulma.

Paneeleita ei tule asentaa vaakatasoon, roskat ja vesi jäävät paneelin pinnalle.

Sähköverkkoon liittäminen vaatii Energiateollisuus ry:n lomakkeen täyttämisen. Se lähetetään paikalliselle verkkoyhtiölle, josta saa usein jopa muutamassa tunnissa kytkentäluvan. Pääsääntöisesti tämän hoitaa järjestelmän asentaja.

Aurinkosähköpaneeli on tekniseltä käyttöiältään hyvin pitkä, koska sähköä tuottava puolijohde on hapelta ja kosteudelta piilossa. Lisäksi paneelissa ei ole liikkuvia osia. Paneelien tuotantotakuu on tyypillisesti 25 vuotta.

Paneelien teho putoaa 0,3–1 prosenttia vuodessa, eli yli 20 vuotta vanhat aurinkopaneelit ovat yhä käyttökelpoisia, jos ne eivät ole kärsineet mekaanisia vaurioita (lapio, kivi, kaatunut puu ja niin edelleen).

Järjestelmä ei vaadi juuri minkäänlaista huoltoa. Panelistoa ei tarvitse puhdistaa, sade hoitaa sen. Verkkoinvertteri tulee vaihtaa noin 20 vuoden käytön jälkeen.

Paneelit eivät juuri tarvitse puhdistamistakaan, sade hoitaa sen. Tasakatolla puhdistus on toisaalta niin helppoa, että jos innostusta on, voi paneelit käydä kerran vuodessa puhdistamassa. Lumi tai jää vähentää tuotantoa reilusti tai nollaa sen. Käytännössä lumia ei kuitenkaan Suomessa aurinkopaneelien päältä juuri poisteta, koska saavutettava lisätuotanto on vähäinen ja tasaisen paneliston päältä lumi valuu pois jopa helpommin kuin monilta kattomateriaaleilta.. Jo helmikuussa kun aurinko enemmän paistaa, lumi joko sulaa tai irtoaa paloina, kun yksi kulma panelistosta tulee näkyviin.

Panelisto ei myöskään vaikuta merkittävästi katon kuormaan. Siitä tuleva lisäkuorma katolle on noin 10–15 kg / neliö, kun lumikuormaa katon tulee kestää jopa satoja kiloja neliötä kohden.

Aurinkopaneelit eivät pidä ääntä – niissä ei ole minkäänlaisia liikkuvia osia. Laadukkaat verkkoinvertteritkin ovat käytännössä äänettömiä. Koska ne asennettaan yleensä tekniseen tilaan, ei asialla ole juuri merkitystä

Järjestelmä ei vaikuta sähkön toimitusvarmuuteen. Jos sähköverkossa on toimituskatkoksia, kytkeytyy järjestelmä pois päältä sähköturvallisuusmääräysten mukaisesti ja siten tyypillinen, ilman saarekekäyttöominaisuutta varustettu aurinkosähköjärjestelmä on toimintakyvytön, jos sähköverkko on nurin. Fiksusti toteutettuna aurinkosähköjärjestelmä ei lisää sähköverkon ongelmia huoltovarmuuden kannalta.

Myöskään sähköiskun vaaraa ei oikein asennetussa järjestelmässä ole. Verkkoinvertteri tuottaa paikalliseen kulutukseen laadukasta sähköä, joka vastaa sähköverkon aaltomuotoa ja laatua. Panelistosta tuleva kaapelointi viedään suojattuna sähkökeskukseen.

Lähteenä on käytetty Janne Käpylehdon kirjaa Auringosta sähköt kotiin, kerrostaloon ja yritykseen (2016).