Hae sivustolta

Mitä etsit?

Aurinkosähköjärjestelmien asennusten riskikartoitus (AURISKI)

käsi koskettaa aurinkopaneeleja

”Aurinkosähköjärjestelmien asennusten riskikartoitus” (AURISKI) -hankkeen tarkoituksena on tarkastella kohtuullista määrää uudehkoja aurinkosähköjärjestelmiä ja niiden dokumentointia ja arvioida toteutusten laatua ja sähköturvallisuutta. Lisäksi hankkeen tarkoitus on edistää toisen asteen ja korkea-asteen sähköalan opiskelijoiden yhteistyötä ja lisätä opiskelijoiden ymmärrystä alan eri toimijoiden vastuista ja työtehtävistä. Hanke toteutetaan aikavälillä 1.1.2024 – 31.12.2024 ja on jatkoa ”Omatuotannon vaikutus kiinteistön sähköverkkoon” -hankkeelle (2022–2023). Hankekonsortion muodostavat SAMK, TAMK, Sataedu ja Tredu.

Konkreettisin tulos hankkeesta on urakoitsijoille laadittava ohjeistus, jonka avulla parannetaan uusien aurinkosähköjärjestelmien asennusten sähkö-, palo- ja käyttöturvallisuutta sekä standardinmukaisuutta. Hankkeen uutuusarvo on aurinkosähköjärjestelmien riskikartoituksessa, järjestelmien standardienmukaisuuksien selvittämisessä ja uudenlaisessa yhteistyömallissa oppilaitosten ja eri koulutusasteiden opiskelijoiden välillä. Hankkeessa otetaan huomioon myös paikalliselle omatuotannolle asetettuja uusia vaatimuksia liittyen kokonaisenergiatehokkuuteen, mitoitukseen, asentamiseen, käyttöönottoon sekä ohjaamiseen (ympäristöministeriön asetus 718/2020).

Sähköautojen latauksen muodostama kuormitus ja mitoitusteho erilaisissa toimintaympäristöissä

Tutkimushankkeen tavoitteena oli määrittää sähköautojen lataustapahtumien aiheuttama kuormitus kiinteistöverkoissa. Liikenteen sähköistyminen on yksi keskeisimmistä ja nopeimmin kehittyvästä energiainfrastruktuuriin vaikuttavasta kehitystrendistä. Huomioiden sähköverkkojen maltillisen uusiutumistahdin, on sähköautojen nopea yleistyminen luonut tarpeen sähköautojen muodostaman kuormitusvaikutusten luotettavalle määrittämiselle. 

Sähköautojen kuormitusvaikutukset ovat voimakkaasti automallikohtaisista yleistymisskenaarioista ja toimintaympäristöstä riippuvaisia. Tässä tutkimushankkeessa kuormitusvaikutusten määrittäminen perustuu laboratorio- ja kenttäolosuhteissa tapahtuviin todellisiin mittauksiin sekä erilaisiin sähköautojen joukkokäyttäytymistä kuvaaviin simulaatiomalleihin. Tutkimuksessa hyödynnetään laaja-alaisesti erilaisia liikennemittausaineistoja (mm. henkilöliikennetutkimusaineisto).

Tutkimuksessa tuotettavat tarkastelut perustuvat simulointeihin sekä todellisiin sähköautojen lataustehoa todentaviin mittauksiin. Tulokset palvelevat niin julkisen kuin yksityisenkin sähköenergiainfrastruktuurin (kiinteistöt, taloyhtiöt, kaupungit, sähkönjakeluverkot) kehittämisestä sähköisen liikenteen yleistyessä. Tulokset auttavat myös ymmärtämään älykkään latauksen merkityksen kuormitushuippujen välttämisessä ja verkkojen mitoittamisessa.

Tavoitteet

  • Mikä on sähköauton latausteho ja -profiili?
  • Miten sääolosuhteet (ulkolämpötila) sähköautojen keskimääräisiin lataustehoihin sekä mahdolliseen ylläpitosähkön (akuston ja sisätilan lämmitys ja jäähdytys) tarpeeseen?
  • Miten lataustapahtumat ja kuormitukset kerrostuvat erilaisissa ympäristöissä?
  • Miten lataustehot näkyvät nykyisiä kiinteistöjen liittymäkuormia ja -kapasiteetteja vasten ja minkälaisia saneerauspaineita sähköautojen yleistyminen tuo liittymiin?Miten suuriin liittymien mitoitustehoihin päädytään edellisten kohtien pohjalta? 
  • Miten älykkäät latausratkaisut vaikuttavat latausalueiden mitoitustehoihin?

Roudan vaikutus sähkönjakelun ilmajohtoverkkojen vikaantumiseen ja sähköverkkoliiketoimintaan

Projektin tavoitteena on arvioida ilmastonmuutoksen vaikutusta sähkönjakeluverkkojen vikaantumiseen tuulen sekä lumikuormien vaikutuksesta, erityisesti maaperän roudan muutoksen osalta. Tutkitun tiedon avulla toimialalla ymmärretään paremmin roudan vaikutus tuulen ja lumikuormien aiheuttamien vikojen syntyyn sähköverkossa nykyhetkellä ja tulevaisuudessa ilmastonmuutoksen vaikuttaessa roudan ja lumikuormien ilmenemiseen. Näin voidaan arvioida tarkemmin sähkönjakelun häiriöiden vaikutuksia pitkän aikavälin suunnitteluun ja sähkönjakeluverkkojen omaisuuden hallintaan sekä operatiivisen toiminnan järjestelyyn ja suunnitteluun. Tavoitteena on myös määrittää sähköverkon ympäristötekijöiden ml. maaperän ja puuston vaikutus paikallisesti sähköverkon vikaantumiseen. Keskeisimmät kohdat ovat:

– Määrittää roudan vaikutukset sähköverkkotoiminnan elinkaarikustannuksiin ml. sähköverkon viankorjaus- ja KAH-kustannukset
– Analysoida roudan ja tuulen sekä lumikuormien yhteisvaikutuksia ilmajohtoverkon vikaantumiseen ja sähkönjakelun luotettavuuteen erilaisissa toimintaympäristöissä
– Arvioida ilmastonmuutoksen vaikutusta routaan

Tuulen ja lumikuormien aiheuttamat puustosta johtuvat viat muodostavat merkittävän osuuden vuosittaisista sähkönjakeluverkon keskeytyksistä. Ilmastonmuutoksen myötä roudan vähenemisen on arvoitu lisäävän puun kaatumisriskiä johtaen merkittäviin kustannuksiin yhteiskunnalle, jos sitä ei oteta suunnittelu- ja käyttötoiminnassa huomioon.

Projektista saadaan ymmärrystä ja tuloksia mm. julkiseen keskusteluun sähkönjakelun luotettavuudesta ja toimitusvarmuudesta sekä tutkittua tietoa sähkönjakeluverkon pitkän aikavälin kehittämisvaihtoehtojen vaikutuksista. Projektin tulosten avulla pitkän aikavälin suunnittelu ja käyttötoimintojen kustannustehokkuutta voidaan lisätä mm. tehostamalla viankorjausresurssien allokointia ja myrskyvarmuusinvestointien priorisointia. Projektista saaduilla tuloksilla on siten vaikutusta sekä verkkopalvelumaksuihin että asiakkaiden kokemien keskeytyksien määrään ja kestoon.

Mobiili- ja hajautettu sähkö: Haasteet henkilöturvallisuudelle ja turvallisuusvastuut toimijaverkossa

Projekti edistää sähkön turvallista ja luotettavaa käyttöä antamalla tietoa uusista mobiilisähkön käyttöön liittyvistä vaara- ja riskitekijöistä ja siitä, miten näihin riskeihin tulisi ennakoivasti varautua sekä työturvallisuus- että kuluttajaturvallisuusnäkökulmista. Työ käsittelee sekä sähköenergian käyttöön että vakaviin toimintahäiriöihin liittyviä vaara- ja riskitekijöitä.

Akkuturvallisuusohjeiston tuottaminen ammattilaisille

Litiumioniakkujen käyttö on lisääntynyt viime vuosina nopeasti ja akkujen määrän odotetaan edelleen kasvavan tulevaisuudessa. Niihin liittyy kuitenkin riskejä elinkaaren kaikissa vaiheissa, sillä litiumioniakut ovat palavia ja voivat sytyttää itsensä sekä ympärillä olevan palokuorman. Riskien tunnistaminen ja tiedostaminen on siksi tärkeää aina, kun ollaan akkujen kanssa tekemisissä.

Recserin puheenjohtama työryhmä (Recser, Kaupan liitto ja Tukes) on esittänyt tarpeen tuottaa käytännönläheistä ja helppokäyttöistä ohjeistusta kaupoille ja muille akkuja käsitteleville tai kierrätettäväksi kerääville yrityksille ja yhteisöille litiumioniakkujen turvallisesta käsittelystä ja säilyttämisestä. Opasmateriaali olisi hyödyllistä myös uusien työntekijöiden perehdytyksessä.

Projekti jakaantuu kahteen osaan, jonka ensimmäisessä vaiheessa tuotetaan akkuturvallisuusopas kaupan henkilöstölle. Opas soveltuu monin osin hyödynnettäväksi myös muissa akkuja käsittelevissä tai kierrätettäväksi keräävissä yrityksissä tai yhteisöissä. Oppaan alustavat sisältötavoitteet ovat: vaarallisten akkutilanteiden ennaltaehkäisy ja toiminta uhkaavissa tilanteissa sekä paristojen ja akkujen riskien tunnistaminen ja oikeat toiminnan sisällöt. Opas toteutetaan mobiililaitteelle suunniteltuna kokonaisuutena, joka sisältää tekstiä, videoita ja kysymysten kautta etenevää opastusmateriaalia. Opas on käytettävissä puhelimella ja selaimella. Se on helposti kieliversioitavissa, helppo päivittää ja sen käyttöä voidaan seurata. Myöhemmin se on laajennettavissa haluttaessa esimerkiksi verkkopohjaiseksi osaamissertifikaatiksi.

Projektin toisessa vaiheessa on tavoitteena selvittää, miten tulevaisuudessa voitaisiin kerätä ja säilyttää kierrätettäviä litiumioniakkuja nykyistä turvallisemmin.

Arjen älykäs sähköautoilu – sähköautoilun viestinnällinen perusteos

Projektin tavoitteena on helposti ymmärrettävän viestinnän keinoin alentaa sähköautoiluun siirtymistä ja poistaa virheellisiä käsityksiä ja ennakkoluuloja. Hankkeen tuloksena syntyy kansantajuista kohderyhmälähtöistä aineistoa. Tuloksia viestitään laajasti eri kanavissa markkinointiviestinnän keinoin.

Projektissa vastataan
a) Vastata ns. tavallista autoilijaa askarruttaviin kysymyksiin sähköautoilusta ja lataamisesta.
b) Helpottaa autoilijoiden siirtymistä sähköautoiluun murtamalla myyttejä ja harhaluuloja.
c) Edistää turvallista lataamista
d) Tuottaa ja koota tietoa työsuhdesähköautoilusta alan toimijoille.
e) Tuottaa taloyhtiöiden hallituksen jäsenille ja isännöitsijöille tietoa lataushankkeeseen liittyvistä kysymyksistä päätöksenteon tueksi.